perjantai 17. heinäkuuta 2015

Viikon puuhailuja

Viime viikonloppuna käytiin kokeilemassa tokokokeessa, eikä siitä juuri enempää mainittavaa. Raiku oli kuin nukkuneen rukous ja pisteet sen mukaisia. Nollille menivät liikkeestä istuminen (!) kun jäi seisomaan ja ruutu, jossa harhaantui kymmenen senttiä ruutunauhojen ulkopuolelle. Kaikista muista liikkeistä saatiin pisteitä, mutta aika huonosti. Positiivista kuitenkin, että toi metallikapulan ja oman kapulan tunnaririvistä eikä edennyt kaukoissa kuin seiso - maa siirtymässä vähän. Mutta nekin suoritukset olivat aika ponnettomia ja epävarmoja. Me kuitenkin voitettiin luokka, saatiin paras nollatulos seitsemästä koirasta ja kassillinen palkintoja. Se kai se on tärkeintä?

Torstaina mentiin Kiihtelysvaaran tietä lammen maisemiin jälkeilemään. Tassulle tein puolikaaren kangasmetsään, ehkä noin 40 metriä ja aina välillä joitakin namittomia askeleita. Jälki vanheni puolitoista tuntia jona aikana Tassu riehui lammen rannassa Takun kanssa ja emännät joivat kahvia. Kannoin Tassun jäljen päähän (ei sitä tosin enää kauaa pysty kantamaan, sen verran iso se jo on) ja Tassu nappasi jäljen heti. Se ajoi alkuun hihna kireällä, melkein mahallaan kun jarruttelin, söi hyvin nameja. Tyhjät askeleet menivät siinä missä namitetutkin. Loppupuolella vetäminen alkoi vähetä ja se söi aika tarkastikin. Jäljen päässä oli iltapäiväruoka, joten kerrankin onnistuin periaatteessa "koiran tulee ansaita ruokansa". Se oli hyvä jälki todella hyvällä motivaatiolla.

Raikun jäljentekijä oli kuljeskellut metsässä sinne tänne muistamatta juuri mitään. Janaa etsittäessä Raiku selvästi jo bongasi jäljen ja olisi lähtenyt, joten lähetyksessä se sitten menikin kovaa ja nosti jäljen heti. Muutamia kertoja se vähän joutui tarkentelemaan ja alkujäljelle jäi yksi keppi nostamatta. Loppua kohti se ei enää tarkennellut vaan meni kuin juna, nosti keppejä ja selvitti kaikki omituiset kiemurat ihan tuosta vaan. Kun jäljentekijäkään ei muistanut mistä jälki meni, jäljestettiin ihan Raikun varassa. Emännälle hyvä harjoitus :)

Tänään käytiin rallissa, pieni rata jossa avoimen kylttejä ja niiden lisäksi muutama voittajan käännös (molemmat kääntyvät yhtäaikaa oikeaan ja yhtäaikaa vasempaan, miten se voikin olla itselle niin vaikeaa). Raiku oli alkuun aika nukuksissa mutta kun huomautin, paransi huomattavasti, ihan normaalille tasolleen. Avoimen rataosuudella ei mitään ongelmia, hyvin se teki.

Tassu pääsi kanssa kentälle kun treenissä oli vain kolme koiraa. Sillä oli ihan häiriötäkin, rallikyltit ja niitä poistavat ihmiset. Alkuun vähän yritti niitten perään, mutta kun alettiin leikkiä, unohti ne kokonaan. Tehtiin vauhtinoutoleikkiä metallikapulalla, kovaa meni ja tuli, kapula suussa. Kotona yksi sen lempileluista onkin varrellinen teräskattila ... Vähän perusasentoa ja yhden askeleen seuraamisia. Niissä se meinaa turhautua ja silloin on haukku herkässä. Tehtiin kuitenkin jonkun aikaa ihan hyvinkin. Edessä ollessaan se osaa mennä maahan, pitäisi varmaan yrittää sivullakin. Ei kyllä oikein ymmärtänyt kun heitin pallon palkaksi maahanmenosta, pitää sekin näköjään opettaa. Ja osaa se pyöriä itsensä ympäri namilla avustettuna, tärkeä taito.

Torstaina otettiin kuviakin Tassun ja Takun leikeistä. Raiku osui kuviin aina kita ammollaan, Nukka ei edelleenkään halua ystävällisiä välejä Tassun kanssa, tosin ei kimppuunkaan enää yrittänyt, joten kyllä sekin siitä. Siis kuvia:

Takku ja Raiku laiturilla, Tassu alapuolella

Tassu

Takku ja Tassu


Tassulla on aina kiire


Raiku ei hauku ja korvatkin ovat pystyssä


Nukka

Raikulle viimeinen sana

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Tokoiluja

Tänään ihanteellisessa kesäsäässä (18 astetta ja puolipilvistä) Linnunlahden kentällä. Tassu hommaili ensin noutoleikkiä, joka sujuukin jo oikein hienosti: heitän kapulan, Tassu juoksee kovaa, ottaa kapulan ja juoksee kovaa kohti ja vaihtaa kapulan patukkaan. Tehtiin näitä muutama, aina leikkiä välissä. Pentuluoksetulo, vauhtia ei puuttunut. Eteenmenoa narupallolle jonka toinen vei - meni pallolle ja tuli takaisin kun kehuttiin. Ihan se ei tätä vielä ole älynnyt. Hetki seuraamista imuttamalla. Sitten Tassu alkoikin vaikuttaa valmiilta lopettamaan, janokin oli kova. Hyvin se tulee leikkiin ja vaikka välillä tekisikin mieli alkaa haistella maata se silti leikkii mieluummin. Ainakin vielä (sanoo realisti).

Raiku teki voittajasettiä. Metalli hyppynä ok, kohtalainen tasamaana. Ruutua monta lähetystä eri suunnista, ne olivat kaikki todella hyviä, meni suoraan maahan. Pari ruudun loppuosaakin. Tunnari muuten hyvä, mutta vauhti huono ja se luovutuspaikka. Raiku on niin kauhean epävarma tunnarista. Luoksarissa alkoi ennakoida. Kaukoissa homma hajosi: seisomasta istumisessa alkoi tarjota maahanmenoa uudestaan ja uudestaan. Onkohan sitä vähän hinkattu? Hyvällä vireellä teki kuitenkin koko setin. Huh taas. Näillä mennään.

Treenin jälkeen Tassu sai vähän aikaa leikkiä Takun kanssa ja Raikukin innostui yhteisleikeistä. Muuten Tassun katukävelyt ovat huimasti edistyneet. Polkupyörät, lastenvaunut ja jalankulkijat ohittuvat ihan coolisti, rullaluistelijat vielä vähän terävöittävät Tassua mutta niistäkin päästään kun sanon että katsoo vain. Koirat sen sijaan ...

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Tokotunnilla

Treenattaviksi liikkeiksi valittiin ensin seuraaminen, luoksari ja ruutu. Tehtiin kokeenomaisesti ei ilman palkkaa. Seuraaminen ihan kohtalaista, juosten käännöksissä väljeni ja askelsiirtymiä käskettiin hioa, niissä perusasento jää taakse ja Raiku siirtyy vähän hitaasti. Lähdön perusasentoa ei saisi hyväksyä vinona myöskään. Mutta vire oli hyvä, Raiku teki innokkaasti. Luoksarissa molemmat stopit vähän löysiä, täytyy treenata taas enemmän palkkaamalla kumpaakin erikseen. Ruutu oli hieno. Juoksi kovaa suoraan keskelle, meni maahan ja pysyi siinä kunnes käskettiin seurata. Ihan loppuseuraamiseen käskettiin kiinnittää huomiota, Raiku kuulemma näyttää siltä, että johan tämä tehtiin.

Toisella setillä tehtiin merkin kiertämistä. Olen nyt päätynyt siihen, että merkki kannattaa Raikulle opettaa kiertämällä ja vain joskus ottaa pysäytys takana. Raiku oli aika kiinni käden liikkeissä ja runsaan palkkaamisen jälkeen myös kädessä. Muutama tosi onnistunut tehtiin, kiersi myös kahta merkkiä kahdeksikkona, siitä se selvästi innostui. Loppuun paikallaistuminen joka ihan moitteeton, sitten häiriköityä paikkamakuuta. Kaiken muun kesti paitsi sen, että toinen ihminen meni sen viereen ja käski istumaan. Huomautuksen jälkeen ei enää sortunut.

Tassu harjoitteli vain autossa odottamista ja lenkillä eksymistä. Lähti pusikkoon haukkumaan lintuja ja Raikun kanssa jatkettiin polkua pitkälle jyrkän mutkan taakse niin kauan kuin haukkua kuului. Sitten pysähdyttiin. Hetken päästä haukku kuului selvästi polulta, juoksenteli sitä edestakaisin. Lopulta haukku loppui ja oli pitkään hiljaista, sitten eksynyt pentu alkoi hätäänytneenä itkeä. Kutsuin, ja sieltä tuli Tassu niin kovaa kuin pääsi. Kun löysi taas jengiin, piti pitkään selittää ja pyöriä jaloissa. No, tuskin se paljoakaan oppi, vähän päästä oli uudessa pusikossa haukkumassa, tosin tuli huomattavasti nopeammin sieltä pois.

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Tokoiluja

Tänään mentiin Linnunlahdelle tokoilemaan. Tassu aloitti ja teki kaikenlaista. Se juoksi hyppytelineen läpi edestakaisin, haki monta kertaa pienen puisen kapulan ja pari kertaa metallisenkin hirmuisen innoissaan ja palautti naruleluun. Sekunnin se piti kapulaa edessä istuen suussakin, otti ihan mielellään (tässä muistin naksutella!). Sitten se harjoitteli eteenmenoa namikupille, siinä vähän ajatus katkeili välillä. Leikki paljon. Eli koko treeni oli yhtä riehumista erilaisissa tehtävissä melkein pelkästään leikkipalkalla. Se keskittyy kyllä hyvin tehdessään, kentän toisella laidalla treenasi haukkuvia saksanpaimenkoiria, mutta se ei kiinnittänyt niihin mitään huomiota eikä ehtinyt haistella maatakaan kun aina tuli uusi juttu tehtäväksi.

Raiku teki voittajasettiä. Hyvä hyppynouto, ruutu löytyi hienosti, tunnari ok, kaukoissa eteni kymmenen senttiä (seiso - maa), hyvä luoksari. Metallikapulaa tehtiin ensin patukalla hetsattuna, toi vauhdilla. Lopuksi liikkeenomaisesti, toi ravilla mutta toi! Liikkeestä istuminen meni taas maahanmenoksi, mikähän siinäkin nyt on. Pitää lenkeillä ottaa kuuria. Kaukoissa kokeiltiin etenemisen estämiseksi sellaista että oli namikasa edessä ja molemmilla sivuilla, mutta Raiku paineistui siitä kovasti, ei oikein tahtonut tehdä mitään vaihtoja. Kun sitten teki, siirtyi joka vaihdolla vähän taaksepäin niin että oli lopulta ainakin puoli metriä taaempana kuin aloittaessaan. Kauhean ahdistavaa kun on nameja joka puolella eikä niitä saa ottaa, kyllä niistä kauemmas pitää päästäkin. Kumma koira.

Lnekkeiltiin Närrin kanssa rannassa, jossa Tassukin ryntäili rantavedessä ja lopulta koirat saivat riehua tyhjällä Linnunlanhden kentällä. Kotiin tuli väsynyt pentu.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Lisää ahkerointia

Tänään tallasin molemmlle jäljet Jaamalle. Alle puolentoista tunnin lenkki ja sitten Tassu noin 30 metrin jäljelleen. Kannoin sen ohjeen mukaan jäljen päähän, ja ryntäämällä se lähti. Pidätin, se kävi istumaan ja vinkui. Alkoi sitten uudestaan, pidätin kun kiskoi ja kohta se alkoikin syödä nameja ja edetä rauhassa. Loppupurkilla häntä alkoi vispata.

Raikulla oli melko lyhyt jälki, ryteikössä, suon laidassa ja lopulta tien vartta pitkin. Jana suora, vähän tarkisti takajälkeä mutta ihan vähän vaan. Jälkeä se ajoi melko nopsasti. Kolmesta kepistä viimeisen ohi meni noin metrin sivusta, pari metriä kuljettuaan korjasi ja kääntyi takaisin kepille. Tien viereen tultaessa lähti ensin tien yli, sitten väärään suuntaan. Seurasin sitä katsoakseni, ottaako se siitä vahvistusta väärälle suunnalleen, mutta hetken päästä korjasi ja palasi jäljelle. Ajoi vähän loppupurkin ohi, mutta huomasi sitten jäljen loppuneen ja palasi ja löysi purkin. Se oli opettavainen jälki, emännälle siis.

Ettei treenaaminen jäisi liian vähille, tehtiin vielä esineitä. Sidoin molemmat puuhun ja ensin esine Tassulle, noin kymmenen metrin päähän Tassua innostaen. Päästin sen puusta (jossa kiinni ollessaan se kiljui ja riehui ja rempoi) ja se juoksi täysillä esineelle, otti sen suuhunsa ja lähti tuomaan täysillä. Innostin vielä ja se toi ihan käteen asti. Ehkä kokeilen seuraavan kerran vuoden päästä ja siihen asti olen sitä mieltä, että Tassu osaa esine-etsinnän ja noudon :) Raiku lähti vuorollaan, vein esineen vähän kauemmas ja Raiku tietenkin jäi pyörimään siihen lähemmäs. Lopulta se kuitenkin löysi ja toikin.

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Ahkerointia

Torstaina mentiin Pärnälle tekemään tottista, jälkiä ja esineitä. Raiku aloitti tottiksella, liikkeestä istuminen meni maahanmenoksi, mutta esteet olivat tosi hyvät. Sotkettiin vähän lajeja ja Raiku teki ruudun, löysi hienosti, mutta loppuosassa lähti varastamaan. Huomautuksen jälkeen uusinta hyvä. Tassu kävi leikkimässä patukalla kentällä ja innokkaasti  leikkikin.

Raikun jälki kulki kangasmetsässä rinnettä ylös, sitten tien vartta, takaisin metsään, tien vartta, tien yli ja vähän matkaa metsässä. Janalla ensin lähti ihan vinoon, toisella lähetyksellä meni suoraan ja nosti jäljen. Neljästä kepistä yksi jäi, terävässä kulmassa ei mitään ongelmaa, tien varteen tultaessa jälleen ensin ylitti tien, mutta korjasi hyvin. Kyllä se osaa.

Tassun jälki alkoi vähän sekavasti, panin sen jäljelle väärästä kohdasta ja se ryysi menemään, vasta loppupuolella alkoi syödä nameja. Nevona, että se pitää kantaa jäljen alkuun ja laittaa siitä menemään niin tekee rauhallisemmin töitä.

Raikun esineruutu oli kohtalainen. Ensimmäisen esineen haki melko rivakasti, toista ei sitten löytänyt, mutta lähti kaksi kertaa. Käytiin etsimässä yhdessä. Ehkä sitä vähän hämäsi, että ruudussa oli ollut monta koiraa ja esineitten paikka oli vaihdellut.

Eilen käytiin rallytokossa. Pieni avoien rata. Raiku oli vähän felgmaattinen, sille ei selvästikään sovi, että se otetaan autosta ja heitetään kentälle, se tarvitsee vähän pidemmän virittelyn että heräisi. Radan teki sinänsä ihan nätisti, vire vaan oli huono.

Lenkin jälkeen tein Raikulle vielä tunnarin, se hyvä. Tassu puuhaili siinä tyhjän hallin tyhjällä pihalla omiaan. Sitten heitin metallikapulan, Raiku meni sinne ja jäi seisomaan kapulan viereen, ei tuonut vaikka useaan kertaan kehotin. Silloin paikalle ryntäsi Tassu, joka nosti kapulan ja lähti juoksemaan se suussaan. Tuli luokse narulelun houkuttamana. Yritin uudestaan, sama tulos: Raiku seisoo pää riipuksissa, Tassu juoksee kovaa luokse metallikapula suussa ja vaihtaa sen naruleluun. Sinänsä ihan hienoa että Tassulla ei (ainakaan vielä) ole metallikapulakammoa, mutta Raikun kanssa tämä pitäisi taas saada onnistumaan. Voi voi.

Torstain treeneissä oli mukana myös Tassun äiti Suri ja sisko Muste. Jokunen huono kuvakin tuli räpsäistyksi

Tassu ja Suri-äiti, joka ei ollut kauhean innostunut poikansa riehumisesta

Tassu, Muste ja Suri

Tassu ja Muste


Ja oli siellä Närrikin, Tassun suosikkileikkitäti



Raikukin osallistui leikkeihin ...
... ja harrasti paljon myös tätä
Tassu ja Tassun aarre, kuivunut käärme

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Pentukoulussa, osa 5

Tänään oli viimeinen pentukoulu, paitsi että keskiviikkona olisi kaupunkikävely, mutta sinne ei taideta lähteä, ihan liian haastavaa kulkea kuuden pennun joukossa kaikissa muissa häiriöissä - emännän hermot vaarassa. Tassun katukävely on sitä paitsi selvästi edistynyt, monta polkupyörää on mennyt ohi ilman että Tassu on sanonut mitään, tuskin kiinnittänyt niihin mitään huomiota. Koirat ovat edelleen vaikeampia, mutta muutamasta niistäkin on selvitty ihan katsomalla ja nameja syömällä. Kyllä se.

Pentukoulussa oli luoksetuloa pitemmältä matkalta emäntä piilossa, kovaa tuli. Sitten oli ohitteluja, jotka menivät erinomaisesti imuttamalla. Istuvan pennun kiertämistä, sekin sujui kun pidin namia koko ajan nokan edessä. Maahanmenoa ja eteen lähetystä namialustalle, sitä Tassu ei ihan älynnyt. Meni kyllä, mutta kovin epäröiden. Täytyy ottaa ohjelmaan. Sitten oli kävelyä rämisevällä aaltopellillä, siitä Tassu tykkäsi niin että olisi jäänyt juoksentelemaan edestakaisin vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Odotusajoilla tehtiin perusasentoja ja yhden askeleen seuraamisia eteen ja kääntyen vasemmalle ja oikealle. Ne menivät ihan ok. Ja leikittiin narupallolla. Ja lopuksi Tassu riehui Zarcon kanssa niin ankarasti, että yhtäkkiä kesken leikin, ihan omia aikojaan meni auton luokse vesikupille. Ei ihme, kun riehuminen tapahtui kivituhkaisella, pölyävällä kentällä. Oli hyödyllinen pentukoulu, katsotaan sitten syksymmällä josko jollekin toisellekin kurssille vääntäydyttäisiin.