perjantai 29. marraskuuta 2013

Tottelua

Yllättäen tuli pakkasta, peräti -8. Silti mentiin Linnunlahdelle tekemään tottelemishommia. Raiku puuhasi kolmessa setissä ja tehtiin melkein kaikkia liikkeitä tokosta ja tottiksesta. Tottiksen hyppynoudossa Raiku liukastui paluuhypyssä ja pudotti kapulan, ja jätettiin siihen. Loivalle esteelle se ei päässyt ollenkaan pinnan liukkauden takia, mutta kisaesteellä teki hienon suorituksen. Hyppynoutoa tehtiin sitten tokoesteellä, siinä ei ensin meinannut hypätä mutta sitten ok. Seuraamisissa piti pari kertaa huomauttaa maan haistelusta ja siitä seurasi, kuten aina jos Raikulle pitää vähän tiukemmin huomauttaa, valtavaa yliyrittämistä mikä ilmenee pomppimisena ja edistämisenä ja hännän pyörityksenä. Jäävät tehtiin ilman välipalkkoja, muuten lähinnä leikkiä palkkana.

Toisella kierroksella enemmän tokoa. Ruutu oli hieno, meni täydeltä matkalta suoraan ruutuun ilman näyttöä tai muuta. Sitä ei toistettu. Luoksari pysähdyksineen ja vasta edestä lähetys takapalkalle, ihan ok. Kaukot ok, tosin istu-seiso oli vähän hukassa. Varmaan jotain muutakin pientä tehtiin, Raikulla kun oli hyvä vire ja intoa vaikka välillä tehtiin pari, kolme liikettä ilman välipalkkoja.

Kolmannella kierroksella taas enemmän tottista. Seuraamista, tottiksen luoksetulo ja loppuun eteenmeno etukäteen kauas viedylle jättipallolle. Sekin onnistui. Tosin seuraaminen eteenmenon yhteydessä on kauheaa edistämistä vaikka yrittäisin kävellä kuinka hitaasti. Mutta parempi niin päin. Treenit lumella ja pakkasella oli siis ihan hyvät, kun ei kauheasti ruvettu hifistelemään vaan annoin sen tehdä vähän epätarkastikin, kunhan innolla. Treenin lopullisena loppupalkkana oli kirmailua Närrin kanssa pitkin lumista kenttää. Näytti toimivan.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Lumijälki, esineitä ja vähän tokoa

Tänään mentiin taas Pärnälle trenailemaan. Pärnälle oli satanut noin sentti lunta, joten jäljestäminen oli siitä hauskaa, että pystyi tarkkaan näkemään mitä koira teki. ALoitettiin kuitenkin esineruudulla, joka oli kapea mutta syvä. Kaksi esinettä takarajalla. Ensimmäisen esineen Raiku haki kovaa vauhtia mennen tullen. Toinen esine olikin sitten taas hankalampi. Lähti reippaasti mutta hidasti, etsi kyllä ja eteni takarajallekin, mutta ei löytänyt esinettä. Kolme kertaa lähetin ja aina se taakse asti päätyi, mutta esine ei noussut Tehtiin sitten näytöllä ja tas oli vauhtia kuin ensimmäisellä esineellä. Edelleen se etsi esinettä aika kauan, mutta etsi kuitenkin ja toi reippaasti.

Raikun jäki tehtiin niin, että se alkoi lumen peittämältä nurmelta ja jatkui nurmea ja tietä pitkin. Jäljellä oli kaksi sitä vanhempaa harhaa ja yksi uudempi, kaikki tarkoittamattomia. Nosto ihan kohtalainen ottaen huomioon viime aikojen sekoilut, eteni melko suoraan ja lähti heti oikeaan suuntaan. Kahdelle ensimmäiselle (vanhalle) harhalle olisi heti lähtenyt jos olisi päässyt (kahden ihmisen ja yhden koiran jäljet näkyivät lumessa). Jatkoi omaa mutta taas kohta oli menossa harhaan ja meinasi lannistua. Jatkoi kuitenkin, ja välillä jäljesti suorastaan juosten ja ihan tarkkaan askelten päällä. Kaikki kuusi keppiä nousivat - ne olivatkin hyvin hajustettuja. Hyvä harjoitus.

Lopuksi vähän tokoiltiin. Noutoja, jotka ihan hyviä, tosin viimeisellä en pitänyt namilla istumassa, ja sekunnin karkasi. Äh. Ruutu oli hieno, meni ihan kylmiltään suoraan ruutuun. Luoksarissa ennakoi vähän seisomista, muuten hyvä. Tehtiin kokonaisena liikkeenä ja edessä istumisesta takapalkalle. Tunnarissa etsi yhtä omaa lumen alta, siinä ei ongelmaa ja haisteli ihan kunnolla.

Aihki kävi esineruudussa ja vähän etenemistä autettuna löysi esineensä. Muuten se sai vaan juoksennella lenkillä Raikun, Närrin ja Soljan kanssa.

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Jäljellä

Saatiin ylättäin kysymys lähtemisestä jälkihommiin ja niinpä Raiku pääsi jäljestämään yli kuukauden tauon jälkeen vielä ennen lumia. Jälki kulki hyvin vaihtelevassa maastossa, välillä hakkuuaukiota ja yksi tien ylitys. Kuusi keppiä ja vanheni noin puolitoista tuntia. Jäljen nosto oli taas aika hapuileva, sitä täytyy heti sitten keväällä oikein alkaa treenata. Muuten Raiku jäljesti varmasti ja reippaasti, nosteli kepit toinen toisensa jälkeen ja vain pari kertaa pysähtyi miettimään ja vähän pyörimään (ja kuuntelemaan lähistöllä haukkuvaa koiraa). Ja ennen kaikkea en itse kysynyt kertaakaan jäljen tekijältä yhtään mitään vaan seurasin vain koiraa ja annoin sille työrauhan - en kertaakaan antanut uusia käskyjä tai yrittänyt muuten puuttua jäljestämiseen! Muutaman kerran olisi tehnyt mieli, mutta päättäväisesti pidin suuni kiinni.

Jäljen vanhetessa vähän tottisteltiin, seuraaminen ihan hyvää, jäävistä istumista piti muistutella ja eteenmeno just hieno. Noutoa tehtiin taas vahvistaen istumista kun kapula on jo heitetty. Eka kerta ihan hyvä, sitten alkoi epäröidä palautusta. Ei kai se auta kuin vaan treenata ja treenata.

Treenin jälkeen mentiin vielä lenkille ja Raiku oikein innostui spurttailemaan ja painimaan vuoden vanhan porokoiratyttö Närrin kanssa. Harvoin se niin innolla leikkii, taisvat kemiat natsata. Aihki oli myös suhteellisen suosiollinen, murahteli vain silloin kun Närri tuli ihan viereen :)

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Sunnuntaitokoilua

Vähän käytiin harkkaamassa tokoliikkeitä. Aika pitkää seuraamista, hyvin seurasi kontaktissa. Askelsiirtymät vähän vielä hakusessa, erityisesti perusasento niitten jälkeen. Ruutuun ensin näytöllä, sitten ilman ja namipurkki perään. Siitä palkasta Raiku aivan selvästi innostui oikein tosissaan :) Toinen samanlainen, tosi hyvä meno. Sit varmaan luoksaria koko liikkeenä niin että takapalkalle juoksu vasta eteentulosta. Meinasi jo seisomisen jälkeen mennä palkalle, mutta muuten oikein hyvät stopit ja hyvä vauhti niitten välillä. Kaukoja, ensin m-s, jossa eteni joten otettiin uusiksi, sitten hyvä. Muutkin siirtymät toimivat, sarjana oikein hyvä i-s-i. Seisomasta maahan ihan läheltä. Metallikapulaa ei sitten suostunut maasta nostamaan, hohhoi. Palkkaamaan pääsin kun sain sen ottamaan kapulan suuhun ja etenemään kaksi askelta. Tätä täytyy vaan jauhaa. Puukapulalla varastamattomuusharjoitusta, pitkään pidin istumassa ja palkkasin kontaktista, sitten vasta lähetys. Ehkä tätä pitää vähitellen lähteä purkamaan ettei opi tuota naminodotusta liian vahvaksi. Tunnaria ei tänään tehty. Hyvä vire sillä oli taas, leikki innokkaasti ja häntä vispasi liikkeitten aikana :)