Mejä 2 ja muuta

Tänään mentiin taas vetämään veristä sientä Jaamalle. Suunnilleen samanlaisia jälkiä kuin viimeksi, nyt vanhenivat puolitoista tuntia. Sillä välillä tehtiin esineruutua. Raikun ruutu oli kuten ennenkin: ensimmäisen esineen etsi täyttä laukkaa ja nopeasti. Toiselle kun lähetin, eteni kolme metriä ja jäi siihen. En sanonut mitään ja vähän päästä vähän eteni mutta palasi takaisin. Lähetin uudestaan, taas meni vähän matkaa ja jäi paikalleen. Siitä kuitenkin sitten lähti etenemään ja lopulta meni laukkaa ja löysi esineen. Tästä superpalkka. Tassulle tehtiin liian vaikea treeni, lähetettiin ruutuun niin että se ei nähnyt esineen viemistä. Se juoksenteli sinne tänne ja alkoi leikkiä kepeillä kun ei oikein tiennyt mitä piti tehdä. Tehtiin näytöllä ja sitten haki täysillä ja toikin. Tästä opiksi.

Tassu ajoi jälkensä ensin. Se kiihdytti itseään taas jäljelle mentäessä haukkumalla ja sellaisella. Alkumakauksen tutki tarkkaan ja sitten lähti etenemään liina kireällä, aika tarkasti jäljen päällä. Ensimmäisellä makauksella vähän etsimistä että löysi jäljen jatkon ja sitten vastaan tuli kauhea mörkö, valtava muurahaispesä. Sitä piti haukkua ja sille murista ja siinä vähän meinasi jälki kadota, mutta kyllä se sen nosti ja pääsi murkkupesän ohi lopulta ihan pokkana. Lopun jäljestä se ajoi hyvin, nyt jo vähän rauhallisemmin ja aika tarkkaan. Sorkalla se ei edelleenkään huolinut loppupalkkaa, mutta kun oli tultu jonkin matkaa poispäin jäljestä, kelpasi cesarkin.

Raiku haisteli lähdön ja lähti ajamaan ensin hitaasti, sitten kiihtyen kuten se tekee ihmisjäljelläkin. Tarkkaan se ajoi, toisessa kulmassa oikaisi makauksen ohi ja viimeisellä suoralla ajoi vähän sivussa mutta sorkalle päätyi. Loppupalkan jälkeen Raiku sai kantaa sorkan autolle ja oli se aika polleaa. Kaiken tämän treenaamisen jälkeen lähdettiin Närrin kanssa lenkille ja siinä metsä rymisi kun kaikki treenistressi piti purkaa.

Perjantaina käytiin rallitreeneissä. Itse en oikein keskittynyt rataan ja niinpä Raikukin oli vähän kuutamolla, teki ihan outoja virheitä. Paljolla palkalla ja itsekin vähän paremmin keskittymällä saatiin kuitenkin ihan hyvä treeni.

Tassu pääsi treenaamaan tyhjässä hallissa, vain Katja häiriönä. Ensin piti kuitenkin haukkua, se taitaa kiihtyä kaikesta treenaamisesta jo etukäteen niin että täytyy aloittaa räyhä. Aika pian se kuitenkin oli treenimoodissa, tehtiin seuraamisia ja jotain takapalkalla, oli ihan hyvin mukana. Sitten hyppy, jossa ensimmäisen teki koko ajan haukkuen. En palkannut vaan tehtiin uudestaan - ei haukkunut ja teki oikein kauniin hypyn, mutta palkkaamisen jälkeen alkoi hyppiä vasten, sen verran se tästä järkyttyi. Sitten vielä luoksetulo, menin kauemmas kuin aikaisemmin ja Tassu tuli kovaa vauhtia eteen istumaan. Loppuun kahden pallon leikkiä. Kun Tassun saa siitä ympäriinsä haukkumisesta ja rempomisesta pois, se tekee jo aika kauankin ihan keskittyneesti.

Pesusieni, narua, naudan verta ja peuran sorkka = mejä

Koirat saivat tänään kokeilla verijälkea eli metsäjälkeä. Värkättiin  jälkiä Jaamalle: lähtöön maan pinnan rikkomista ja veriroiskeita, sienen perässä vetämistä, kulmiin "makaukset" eli maan rikkomista ja veriroiskeita ja loppuun peuransorkka. Jälkien pituus oli varmaan jotain parisataa metriä ja ne vanhenivat vain vajaan tunnin, mikä oli selvästi liian vähän. Raiku sai aloittaa. Lähtöpaikkaa se haisteli huolellisesti ja lähti sitten etenemään ihan nenä maassa ja aika hitaasti. Vähitellen se nopeutti, ensimmäisessä makauksessa (jotka siis ovat kulmia) se haisteli vähän aikaa ja jatkoi sitten oikeaan suuntaan. Toisessa kulmassa sille tuli hetkeksi hukka mutta löysi aika pian. Lopun jäljen se ajoi todella kovaa ja aika huolimattomasti. Haju oli varmaan vielä levällään, mutta kyllä sille selvästi tuli vaan kiire. Sorkalle se kuitenkin löysi vähän kiemurrellen ja tutki sitä hyvin huolellisesti. Se oli kyllä selvästi todella innoissaan tästä uudesta kokemuksestaan.

Tassu ajoi jälkensä viimeisenä. Lähtöpaikkaa se haisteli pitkään ja huolellisesti ja lähti sitten etenemään hyvin varovasti ja aivan matalana, maha melkein maata viistäen. Välillä se pysähtyi ja katseli ympärilleen - sitä selvästi vähän jänskätti, että mitä tällaisen jäljen päässä mahtaakaan olla. Kulmien makaukset se tarkasteli huolella ja jatkoi aika tarkkaan jäljen päällä. Toisessa kulmassa sillekin oli tulla hukka mutta aika heti se löysi jäljen uudestaan. Loppua kohti sen vauhti kiihtyi ja kiihtyi niin että sitä piti toppuutella, vaikka se edelleen ajoi ihan matalana. Peuran sorkkaa se haisteli huolellisesti ja vähän yritti maistellakin eikä huolinut loppupalkkana ollutta HauHau-koiranmakkaraa, haisteli vaan ja käänsi päänsä pois. Mitä se sellainen koiranmakkara on peuran sorkan rinnalla? Kun päästin Tassun jäljen jälkeen irti, se lähti juoksentelemaan sinne tänne etsien jäljen jatkoa ja sitä, mikä sen oli jättänyt. Kun ei löytänyt, älysi että sorkka oli Hannelen kantamassa muovipussissa ja jäi siihen pyörimään. Taisi Tassu löytää kutsumushommansa :)

Oli hauska kokeilla uutta lajia etenkin kun koirat olivat niin innoissaan. Sotkuista hommaa se kyllä oli, vaatii selvästi harjaannusta.