Lumi tuli ja meni, joten vielä pääsi jälkimetsälle. Mentiin Jaamankankaalle, ihan tien päähän, melkein Höytiäisen rantatöyräälle. Samalla kaavalla mentiin: jälkien vanhetessa esineitä pienessä metsikössä. Tassulle näytöllä, meni hyvin mutta vapautin melkein heti kun oli alkanut tuoda joten kokeiltiin toista. Ei olisi kannattanut. Meni esineelle ja jäi siihen katselemaan ympäristöä. Lähdin menemään kohti, jolloin nappasi esineen ja juoksi perässä ulos ruudusta, esinekin suussa. Ei siis ihan pieleen. Raiku meni ihan reippaasti ruutuun, etsi enineen ja toi sen reippaasti. Siis hyvä.
Tassun jälki, joka oli 24. tätä sorttia sen elämän aikana, kulki kuusikossa, parisataa metriä, kaksi purkkia ja yksi keppi kokeeksi. Jäljen nostossa noin metri janasta se hetken pyöri, tarkisteli vähän takajälkeä mutta päätteli pian oikean suunnan. Jäljen ajo oli niin kuin se Tassulla on: nenä koko ajan maassa, liina kireällä mutta ei rempomista vaan tasaista vauhtia. Purkit se merkkasi mutta olisi jatkanut, samoin kepin. Pysäytin ja ihan mielellään se namit syö, jälki vaan vetäisi enemmän. Kulmissa sillä ei ole mitään ongelmia, varmaan koska se ajaa niin nenä maassa että se ei edes huomaa että jälki kääntyy. Jos tämä oli tämän vuoden viimeinen jälki (lumen toivossa) niin tähän oli hyvä lopettaa. Keväällä täytyy jo vähän lisätä haasteita.
Raikun jälki oli varmaan noin 800 metriä. Nosto hakkuuaukolta, ei ongelmia. Jälki kulki ensin hakkuuaukkoa, sitten metsään, hakkuuaukolle, tien yli metsään ja vielä seuraavalle hakkuuaukolle - hakkuuaukkoja Jaamalla kyllä piisaa. Yhden kepin se olisi jättänyt, mutta otettiin takaisin ja nostatettiin. Tarkkana Raikukin joutui hakkuuaukoilla olemaan, moneen kertaa tarkisteli mihin jälki menee mutta aina löysi aika nopeasti. Hyvä siis tämäkin.
Kun samalla kaavalla mentiin, lopuksi tehtiin pieni lenkki ja Tassu juoksi ja riehui Närrin ja vähän Raikunkin kanssa. Kaikkiaan hyvä treenisessio siis, kun Närrikin ajoi hienosti oman monimaastoisen jälkensä.
sunnuntai 29. marraskuuta 2015
perjantai 27. marraskuuta 2015
Häiriörallia ja häiriötöntä tokoa
Rallissa oli tänään ohjatut treenit. Yhtenä teemana oli häiriönsieto jota trenattiin kahdella tavalla. Ensin koira vietiin ikään kuin rallin käytösruutuun ja toinen koira leikki ja reihasi lähistöllä. Raiku piti kontaktia ihan hyvin, pari kertaa sivulla istuessaan hetkeksi käänsi päätään mutta palasi kontaktiin aika heti. Edessä istuessaan se tillitti silmiin koko ajan. Toisena harjoituksena oli istua sivulla kun toinen henkilö heitteli nameja sen eteen maahan ja vingutti lelua. Kerran Raiku hairahtui eteensä lentäneen namin tavoitteluun mutta pienellä huomautuksella jätti loput huomaamatta ja piti kontaktin. Häiriökoirana ollessaan Raiku teki tokon jääviä pallopalkalla ja hyvin tekikin. Pieni radanpätkäkin oli, heti alussa vaihdettiin jalkojen välistä oikealle ja loput kyltit tehtiinkin oikealla: peruuttaminen jonka se teki ekaa kertaa ja tosi hyvin, sivuaskel joka olikin aika vaikea, eteentulo ja takaakierto namiavulla, puolenvaihto takana ja kaksoissaksalainen. Hyvin se teki. Kotona ollaan treenattu edessä peruuttamista, nyt se noin joka kolmannella yrityksellä ottaa yhden askeleen taaksepäin. Muilla kerroilla menee istumaan. Kovasti se raukka miettii ja meinaa kyllä aika usein luovuttaa.
Tassu pääsi käväisemään tokon omatoimiryhmässä hetken riehumassa. Halliin tullessa se haukkui ja veti, sitten alkoi hyppiä vasten ja pyöriä kuin väkkärä. Tehtiin alkuun muutama perusasento ja askelseuraaminen, sitten leikkiä jossa se veti tosissaan ja vain pari kertaa alkoi tunkea käpäliään väliin. Sen jälkeen neljä vauhtinoutoa. Sillä on tähän niin hyvä asenne että toivottavasti se säilyy: täyttä vauhtia kapulalle, nopea kapulan nappaus ja täyttä vauhtia takaisin. Loppuun pieni luoksepäästävyystreeni, kaksi ihmistä tuli silittelemään. Ensimmäisen kohdalla yritti hyppiä vasten ja haukkua, toisen kohdalla jo istui melkein koko ajan ja oli hiljaa. Siihen lopetettiin. Välillä se kesken treenin otti ja juoksi muitten ihmisten luokse mutta tuli heti ensi kutsusta takaisin ja pyörähti sivulle. Muuten sen teki hyvin intensiivisesti lyhyen treeninsä. Vähän sellaista reihumista se ajoittain on, mutta selvästi se on alkanut älytä mikä on homman idea. Mitään se ei vielä osaa, mutta innokas se on.
Treenin jälkeen lenkillä sain huutaa ääneni käheäksi estääkseni sitä lähtemästä jäniksiä etsimään. Tällä kertaa onnistui.
Tassu pääsi käväisemään tokon omatoimiryhmässä hetken riehumassa. Halliin tullessa se haukkui ja veti, sitten alkoi hyppiä vasten ja pyöriä kuin väkkärä. Tehtiin alkuun muutama perusasento ja askelseuraaminen, sitten leikkiä jossa se veti tosissaan ja vain pari kertaa alkoi tunkea käpäliään väliin. Sen jälkeen neljä vauhtinoutoa. Sillä on tähän niin hyvä asenne että toivottavasti se säilyy: täyttä vauhtia kapulalle, nopea kapulan nappaus ja täyttä vauhtia takaisin. Loppuun pieni luoksepäästävyystreeni, kaksi ihmistä tuli silittelemään. Ensimmäisen kohdalla yritti hyppiä vasten ja haukkua, toisen kohdalla jo istui melkein koko ajan ja oli hiljaa. Siihen lopetettiin. Välillä se kesken treenin otti ja juoksi muitten ihmisten luokse mutta tuli heti ensi kutsusta takaisin ja pyörähti sivulle. Muuten sen teki hyvin intensiivisesti lyhyen treeninsä. Vähän sellaista reihumista se ajoittain on, mutta selvästi se on alkanut älytä mikä on homman idea. Mitään se ei vielä osaa, mutta innokas se on.
Treenin jälkeen lenkillä sain huutaa ääneni käheäksi estääkseni sitä lähtemästä jäniksiä etsimään. Tällä kertaa onnistui.
sunnuntai 22. marraskuuta 2015
Hallitokot
Suunnattiin heti aamusta Joan hallille porokoiraporukalla tokoilemaan. Tassu sai aloittaa - Raikulle lisää motivaatiota kun se ei pääsekään. Hallissa ei ollut muita koiria, joten Tassu oli heti toimintavalmis. Alkuun eteentuloja ja perusasentoja, vähän leikkiä (leikki hyvin) ja muutama vauhtinouto, sitä se tekee tosi innoissaan. Hyppyä treenattiin 40 cm korkuisella agilityesteellä edestakaisin ja tästäkin Tassu innostui kovasti. Vähän leikkiä väliin ja pesuvatijutulle. Muutaman kerran naksu ja palkka nenän laittamisesta pesuvadille ja sitten se jo laittoi siihen molemmat tassunsa. Yllättävä havainto: jos treenaa niin koira oppii :) Kierrätin sitä muutaman askeleen oikealle, mikä oli selvästi vaikeampaa kuin vasemmalle mutta onnitui kuitenkin. Tähän asti Tassu teki hommia todella intensiivisesti mutta tämän jälkeen nenä alkoi mennä maahan. Sain sen kuitenkin narupallolla vielä kontaktiin ja tehtiin yksi perusasento, muutaman askeleen seuraaminen ja imutuksesta seisomaan jääminen ja sitten vein sen palloa repien hallista. Aikaa olisi ollut vielä vähän, mutta tähän oli hyvä lopettaa tosi hyvin onnistunut setti.
Raiku teki omalla vuorollaan ensin ruudun ihan kylmiltään ja hienon tekikin, suoraan ruutuun ja maahan. Menin palkkaamaan sen sinne maahan eikä otettu toistoa. Ohjatun noudossa se aina ensin lähti muutaman askeleen minua kohti ja vasta toisella käskyllä kapulalle. Pitää ilmeisesti itse alkaa seisoa lähempänä niin luoksetulo ei tule sen mieleen. Vähän ihan kelvollista seuraamista ja ihan täydellinen luoksetulo stoppeineen. Kaukoja niin että aina yksi vaihto ja selän taakse lentävä nami. Monta kertaa teki maa - seiso etenemällä hiukan mutta kun en palkannut vaan vein aina takaisin, alkoi pysyä paikoillaan. Hyvä että tätä Raikun tyyppivirhettä päästiin treeneissä korjaamaan. Hyvä setti siis Raikullakin.
Treenin jälkeen lähdettiin Pärnän laduttomille poluille ja tunnin koirat saivat juosta ja riehua Närrin kanssa (Laku lähti kotiinsa). Takaisin tullessa Tassu näki ensimmäistä kertaa hiihtäjiä ja kyllä niitä piti alkuun haukkua. Paljolla namituksella sen sai kuitenkin katselemaan haukkumatta ja ohittamaankin yhden suihkijan. Polkupyörien, rullalautailijoitten ja hölkkääjien ja muiden oudosti kulkevien haukkumisen Tassu on lopettanut jo aikoja sitten, joten eiköhän se hiihtäjiinkin äkkiä totu.
Raiku teki omalla vuorollaan ensin ruudun ihan kylmiltään ja hienon tekikin, suoraan ruutuun ja maahan. Menin palkkaamaan sen sinne maahan eikä otettu toistoa. Ohjatun noudossa se aina ensin lähti muutaman askeleen minua kohti ja vasta toisella käskyllä kapulalle. Pitää ilmeisesti itse alkaa seisoa lähempänä niin luoksetulo ei tule sen mieleen. Vähän ihan kelvollista seuraamista ja ihan täydellinen luoksetulo stoppeineen. Kaukoja niin että aina yksi vaihto ja selän taakse lentävä nami. Monta kertaa teki maa - seiso etenemällä hiukan mutta kun en palkannut vaan vein aina takaisin, alkoi pysyä paikoillaan. Hyvä että tätä Raikun tyyppivirhettä päästiin treeneissä korjaamaan. Hyvä setti siis Raikullakin.
Treenin jälkeen lähdettiin Pärnän laduttomille poluille ja tunnin koirat saivat juosta ja riehua Närrin kanssa (Laku lähti kotiinsa). Takaisin tullessa Tassu näki ensimmäistä kertaa hiihtäjiä ja kyllä niitä piti alkuun haukkua. Paljolla namituksella sen sai kuitenkin katselemaan haukkumatta ja ohittamaankin yhden suihkijan. Polkupyörien, rullalautailijoitten ja hölkkääjien ja muiden oudosti kulkevien haukkumisen Tassu on lopettanut jo aikoja sitten, joten eiköhän se hiihtäjiinkin äkkiä totu.
perjantai 20. marraskuuta 2015
Seitsemän minuuttia treeniä molemmille
Rallytokotreeneissä oli noin vartti treeniaikaa kullekin ohjaajalle. Jaoin sen tasan Raikun ja Tassun kanssa, seitsemän minuuttia kummallekin.
Raiku teki ensin pyörähdyksiä paikallaan oikealla puolella ja siitä yritettiin viritellä paikallaan kääntymistä oikealla puolella. Ehkä siinä jotain edistystä on tapahtunut. Peruuttaminen edessä niin että ohjaaja seisoo paikoillaan on tällä hetkellä ihan mahdoton tehtävä. Raikun mielestä edessä seisomisesta seuraa joko maahanmeno tai istuminen, siis kaukot. Jotain täytyy yrittää keksiä. Kujaperuuttaminen päättyi siihen, että Raiku ehdottomasti kieltäytyi asettumasta kujan päähän. No, jotain muutakin siinä pyöriskeltiin ja jonkun verran edistystäkin joissakin liikesarjoissa on nähtävissä, kuten vaikka puolenvaihdoissa jalkojen alta. Kyllä me vielä jonain päivänä voittajaluokkaankin varmaan uskaltaudutaan.
Tassun tullessa halliin siellä oli taas muutamia koiria, joten sisääntulo oli haukkumista, rempomista ja pään pyörimistä. Aloin naksuttaa ja heti ensimmäisen naksauksen jälkeen se oli täysin kontaktissa tekemässä perusasentoja ja pieniä seuraamisia. Pitää varmaan aloittaa naksuttaminen jo ennen halliin tuloa niin se ei ollenkaan pääse kyttäilymoodiin. Päätin kokeilla pesuvatijuttua, mutta Tassu ei vaan koskenutkaan vatia vaan tarjoili lähinnä maahanmenoa, mikä tietenkin sinänsä on ihan hyvä. Kun hommasta ei tullut mitään, tehtiin välissä muutama nopea maahanmeno edessä selän taakse lentävällä pallopalkalla, tämä on nyt mennyt hyvin Tassun tajuntaan. Uudestaan pesuvadille ja Katja naksutti katsomisesta ja Marjaana neuvoi palkkaamaan ihan vadin päällä. Niinpä sitten vähän päästä Tassu tälläsi ensin yhden käpälän, sitten toisen vadille ja vähän liikutteli takajalkojaankin. Ankarasti se kyllä mietti, ei haukkunut eikä yhtään vilkuillut mitä muuta hallissa saattaisi tapahtua. Pitäisi muistaa tehdä tätä vaikka ihan systemaattisesti. Loppuun sitten narupallon heittelyä ja repimistä.
Raiku teki ensin pyörähdyksiä paikallaan oikealla puolella ja siitä yritettiin viritellä paikallaan kääntymistä oikealla puolella. Ehkä siinä jotain edistystä on tapahtunut. Peruuttaminen edessä niin että ohjaaja seisoo paikoillaan on tällä hetkellä ihan mahdoton tehtävä. Raikun mielestä edessä seisomisesta seuraa joko maahanmeno tai istuminen, siis kaukot. Jotain täytyy yrittää keksiä. Kujaperuuttaminen päättyi siihen, että Raiku ehdottomasti kieltäytyi asettumasta kujan päähän. No, jotain muutakin siinä pyöriskeltiin ja jonkun verran edistystäkin joissakin liikesarjoissa on nähtävissä, kuten vaikka puolenvaihdoissa jalkojen alta. Kyllä me vielä jonain päivänä voittajaluokkaankin varmaan uskaltaudutaan.
Tassun tullessa halliin siellä oli taas muutamia koiria, joten sisääntulo oli haukkumista, rempomista ja pään pyörimistä. Aloin naksuttaa ja heti ensimmäisen naksauksen jälkeen se oli täysin kontaktissa tekemässä perusasentoja ja pieniä seuraamisia. Pitää varmaan aloittaa naksuttaminen jo ennen halliin tuloa niin se ei ollenkaan pääse kyttäilymoodiin. Päätin kokeilla pesuvatijuttua, mutta Tassu ei vaan koskenutkaan vatia vaan tarjoili lähinnä maahanmenoa, mikä tietenkin sinänsä on ihan hyvä. Kun hommasta ei tullut mitään, tehtiin välissä muutama nopea maahanmeno edessä selän taakse lentävällä pallopalkalla, tämä on nyt mennyt hyvin Tassun tajuntaan. Uudestaan pesuvadille ja Katja naksutti katsomisesta ja Marjaana neuvoi palkkaamaan ihan vadin päällä. Niinpä sitten vähän päästä Tassu tälläsi ensin yhden käpälän, sitten toisen vadille ja vähän liikutteli takajalkojaankin. Ankarasti se kyllä mietti, ei haukkunut eikä yhtään vilkuillut mitä muuta hallissa saattaisi tapahtua. Pitäisi muistaa tehdä tätä vaikka ihan systemaattisesti. Loppuun sitten narupallon heittelyä ja repimistä.
sunnuntai 15. marraskuuta 2015
Lumijälkiä
Muutama sentti räntälunta maassa mutta mentiin Jaamalle jälkitreenaamaan. Se olikin ihan mielenkiintoista kun saattoi katsella miten tarkkaan tai epätarkkaan koira kulki lumessa näkyvillä jäljillä. Aloitettiin kuitenin esineillä, pienehkö ruutu kuusikossa. Tassulle Hannele meni ruutuun lelun kanssa ja heitti sen maahan. Tassu meni hurjalla vauhdilla, otti esineen ja alkoi tuoda sitä, pudotti kun otin narupallon esille. Se meni juuri siten kuin oli suunniteltu joten jätettiin siihen. Raikulle esine oli takareunassa ja se etsi sen ihan selvästi jäljestämällä, palautus oikein reipas.
Tassun jälki kulki kuusikossa, muutama kulma ja kaarteita, pituutta ehkä parisataa metriä. Jäljellä ei ollut nameja ollenkaan, mutta kolme välipurkkia. Nosto meni ihan ok, Tassulla on niin kova hinku jäljelle että se ei oikein pysty keskittymään. Ajoi liina kireällä ja ihan tarkalleen jäljen päällä. Kerran se meni haistamaan jotain sivusta, mutta palasi heti jäljelleen. Purkit se merkkasi mutta olisi jatkanut ellen olisi alkanut kehua. Loppupurkille sitten ihan pysähtyi. Tassu ajaa edelleen koko ajan nenä ihan maassa joten kulmatkaan eivät tuota sille mitään ongelmia. Eikä lumi. Ja intoa riittää.
Raikun jälki kulki ensin pienessä metsikössä, sitten tien yli toiseen metsikköön. Vähän Raikun jäljen tekemisen jälkeen siihen ensimmäiseen metsikköön meni joku mies kuljeskelemaan, joten oli siellä sitten harhakin. Tällä kertaa Raiku ei kuitenkaan harhaantunut vaan piti oman jälkensä vaikka mies oli kulkenut Raikun jäljen yli, vähän aikaa sen päälläkin. Tiellä jälki meni vähän matkaa tien laitaa, ja sen päältä oli kyseinen mies sitten ajanut autollaan. Siinä Raiku hetken oikein mietti, seisoi ja käänteli päätään ihmetellen minne se jälki katosi. Nosti kuitenkin autonpyöränjälkien alta ja loppu olikin ihan normimenoa. Yhden kepin se jätti, merkkasi kyllä mutta keppi oli peittynyt lumeen enkä älynnyt kannustaa, mutta muut kepit nousivat. Raiku ajoi ihan koko jäljen ihan täsmälleen askelten päällä. Taitava se on jäljestämään.
Treenien jälkeen koitti taas ainakin varmasti Tassun mielestä paras osio kun se pääsi riehumaan bestiksensä Närrin kanssa. Metsä rytisi ja lumi pöllysi kun ne painattivat menemään.
Tassun jälki kulki kuusikossa, muutama kulma ja kaarteita, pituutta ehkä parisataa metriä. Jäljellä ei ollut nameja ollenkaan, mutta kolme välipurkkia. Nosto meni ihan ok, Tassulla on niin kova hinku jäljelle että se ei oikein pysty keskittymään. Ajoi liina kireällä ja ihan tarkalleen jäljen päällä. Kerran se meni haistamaan jotain sivusta, mutta palasi heti jäljelleen. Purkit se merkkasi mutta olisi jatkanut ellen olisi alkanut kehua. Loppupurkille sitten ihan pysähtyi. Tassu ajaa edelleen koko ajan nenä ihan maassa joten kulmatkaan eivät tuota sille mitään ongelmia. Eikä lumi. Ja intoa riittää.
Raikun jälki kulki ensin pienessä metsikössä, sitten tien yli toiseen metsikköön. Vähän Raikun jäljen tekemisen jälkeen siihen ensimmäiseen metsikköön meni joku mies kuljeskelemaan, joten oli siellä sitten harhakin. Tällä kertaa Raiku ei kuitenkaan harhaantunut vaan piti oman jälkensä vaikka mies oli kulkenut Raikun jäljen yli, vähän aikaa sen päälläkin. Tiellä jälki meni vähän matkaa tien laitaa, ja sen päältä oli kyseinen mies sitten ajanut autollaan. Siinä Raiku hetken oikein mietti, seisoi ja käänteli päätään ihmetellen minne se jälki katosi. Nosti kuitenkin autonpyöränjälkien alta ja loppu olikin ihan normimenoa. Yhden kepin se jätti, merkkasi kyllä mutta keppi oli peittynyt lumeen enkä älynnyt kannustaa, mutta muut kepit nousivat. Raiku ajoi ihan koko jäljen ihan täsmälleen askelten päällä. Taitava se on jäljestämään.
Treenien jälkeen koitti taas ainakin varmasti Tassun mielestä paras osio kun se pääsi riehumaan bestiksensä Närrin kanssa. Metsä rytisi ja lumi pöllysi kun ne painattivat menemään.
perjantai 13. marraskuuta 2015
Vain pieniä juttuja
Pimeä ja kura eivät oikein innosta treenaamaan. Tänään kuitenkin rallytokon vakiovuorolla Joan hallilla. Raiku kävi hallissa kaksi kertaa, Tassu kerran. Raikun kanssa yritettiin sivulla ja edessä peruuttamista mutta kumpikaan ei oikein onnistunut. Edessä peruuttamiseen olen yrittämässä opettaa uutta käskyä "käy", mutta ei se vielä ole sitä älynnyt. Muutaman kerran kyllä siirsi takajalkoja joten pääsin palkkaamaan mutta epäilen että ei se ymmärtänyt mistä palkka tuli. Yritettiin myös oikealla puolella kääntymistä paikalla oikealle, se ehkä hieman edistyi. Muutama merkille lähetys, sen se muisti. Kovasti se yritti ja yliyrittikin tarjoten koko ajan kaikenlaista mitä se saattoi vaan kuvitella. Loppupalkaksi vähän agilityesteiden juoksua, olipa intoa!
Tassun kanssa oli tarkoitus taas naksutella viereisellä kentällä treenaavien koirien katsomista, mutta ei se niitä juurikaan katsellut. Kun tultiin halliin se alkoi hyppiä vasten vaatien lelua. Pyysin kuitenkin perusasentoon, tehtiin muutaman askeleen seuraamisia, eteen istumisia ja jalkojen välistä pujottelua. Vasta sen jälkeen se sai narupallon. Narupallon kanssa tehtiin sitten vielä maahanmenoja, sille on yritetty opettaa että narupallon saa nopeasta maahanmenosta ja se tekikin pari tosi hyvää. Tarjoili kontaktia melkein koko ajan, ei maan haisteluja eikä toisten koirien tuijotusta. Kyllä se vähitellen oppii treenikoiraksi.
Eilen aamulla maa oli valkoinen. Tassu lähti takapihalle kuten joka aamu, mutta pysähtyi räystään alle lumen Urisi pitkään lumelle, sitten hyvin hyvin varovasti laittoi toisen tassunsa lumen päälle, ja kun maa ei pettänyt, uskalsi laittaa toisenkin ja sitten edetä ihan kokonaan valkoiselle alueelle. Kun lähdettiin lenkille se oli kuin villivarsa poukkoillen sinne tänne ja kauhoen lunta kuonollaan. Iltalenkeillä metsissä se on ruvennut vähän väliä juoksemaan luokse ja pari kertaa tarjoillut perusasentoakin. Muutenkin se juoksee täysillä luokse heti kun kutsutaan. Tämä ei enteile hyvää?
Tassun kanssa oli tarkoitus taas naksutella viereisellä kentällä treenaavien koirien katsomista, mutta ei se niitä juurikaan katsellut. Kun tultiin halliin se alkoi hyppiä vasten vaatien lelua. Pyysin kuitenkin perusasentoon, tehtiin muutaman askeleen seuraamisia, eteen istumisia ja jalkojen välistä pujottelua. Vasta sen jälkeen se sai narupallon. Narupallon kanssa tehtiin sitten vielä maahanmenoja, sille on yritetty opettaa että narupallon saa nopeasta maahanmenosta ja se tekikin pari tosi hyvää. Tarjoili kontaktia melkein koko ajan, ei maan haisteluja eikä toisten koirien tuijotusta. Kyllä se vähitellen oppii treenikoiraksi.
Eilen aamulla maa oli valkoinen. Tassu lähti takapihalle kuten joka aamu, mutta pysähtyi räystään alle lumen Urisi pitkään lumelle, sitten hyvin hyvin varovasti laittoi toisen tassunsa lumen päälle, ja kun maa ei pettänyt, uskalsi laittaa toisenkin ja sitten edetä ihan kokonaan valkoiselle alueelle. Kun lähdettiin lenkille se oli kuin villivarsa poukkoillen sinne tänne ja kauhoen lunta kuonollaan. Iltalenkeillä metsissä se on ruvennut vähän väliä juoksemaan luokse ja pari kertaa tarjoillut perusasentoakin. Muutenkin se juoksee täysillä luokse heti kun kutsutaan. Tämä ei enteile hyvää?
perjantai 6. marraskuuta 2015
Pieniä juttuja
Rallitreenissä tehtiin muutaman kyltin tekniikkarataa, jossa oli sivulla istu - seiso - istu ja istu - seiso -maahan ja käännös jossa molemmat kääntyvät yhtäaikaa vasemmalle niin että puoli vaihtuu. Ensimmäiset tehtävät olivat Raikulle yllättävän vaikeita, seiso - kierrä koiran ympäri ei tahtonut millään onnistua kun Raiku kääntyi aina kun kiersin sitä. Sitten se alkoi yliyrittää ja mennä maahan. Lopulta siitäkin selvittiin, mutta puolenvaihtokäännös oli emännälle niin vaikea hahmottaa että ei tietenkään koirakaan siitä oikein mitään tolkkua saanut. Edessä peruuttaminen otti yhden pienen askeleen eteenpäin, keksin lopulta miten sitä pitää alkaa opettaa.
Tassu kävi hallissa kun meidän kenttäpuolella treenasi espanjanvesikoira Tilda ja toisella puolella hallia oli kaksi koiraa. Vein hihnassa rempovan ja haukahtelevan Tassun vähän syrjemmälle ja aloin taas naksutella koirien katsomisesta, istmisesta, pään kääntämisestä, kaikesta. Puoli minuuttia meni ja Tassu kääntyi eteen istumaan ja tarjosi kontaktia! Naksuttelin sitten vähän aikaa perusasentja, askelseuraamisia, maahanmenoja, istumisia ja jotain muuta pientä ja se oli koko ajan skarppina kontaktissa tekemässä. Lopuksi narupalloa eikä Tassu taaskaan olisi millään lähtenyt hallista.
Aamulenkillä pellolla on paljon haisteltavaa
Tassu kävi hallissa kun meidän kenttäpuolella treenasi espanjanvesikoira Tilda ja toisella puolella hallia oli kaksi koiraa. Vein hihnassa rempovan ja haukahtelevan Tassun vähän syrjemmälle ja aloin taas naksutella koirien katsomisesta, istmisesta, pään kääntämisestä, kaikesta. Puoli minuuttia meni ja Tassu kääntyi eteen istumaan ja tarjosi kontaktia! Naksuttelin sitten vähän aikaa perusasentja, askelseuraamisia, maahanmenoja, istumisia ja jotain muuta pientä ja se oli koko ajan skarppina kontaktissa tekemässä. Lopuksi narupalloa eikä Tassu taaskaan olisi millään lähtenyt hallista.
Aamulenkillä pellolla on paljon haisteltavaa
keskiviikko 4. marraskuuta 2015
Lisää tokoiluja
Tokoiltu sunnuntaina Joan omatoimitokoryhmässä ja tänään raviradan parkkiksella. Raiku on tehnyt ruutuja, jotka hallissa täydellisiä, mutta pimeähköllä parkkiksella meni ruutunauhan ulkopuolelle seisomaan - sen tyyppivirhe. Hallilla myös ohjatun noudon alkeita, ne ihan hyviä treenimäärään nähden. Alkuun lähti tulemaan luokse merkiltä mutta sitten älysi ja toi oikean kapulan kovalla vauhdilla. Tunnaria tehtiin ulkona etsittämällä lehtien alle kätkettyä omaa. Tätä Raiku tekee innolla ilman mitään epävarmuutta, pitäisi muistaa aina joskus tehdä. Vähän rallitokopyörimisiä, ne ihan hyviä. Luoksarin stopit tosi heinoja. Into näytti kasvavan mitä enemmän tehtiin.
Sunnuntaina hallilla viereisellä kentällä oli agilitytreenit ja ne saivat Tassun ihan sekaisin. Se tuijotti sinne eikä siihen saanut mitään kontaktia, ei vaan pystynyt. Ainoa oli narupallon vetäminen, joten sitä sitten tehtiin hetki ja aina välillä annoin sen pitää pallon ja juostiin yhdessä, Tassu pallo suussa. Oli vähän epätoivoista hommaa. Vasta treenin jälkeen tajusin, että sille olisi pitänyt alkaa naksuttaa vastaehdollistamista eli niitten agilitykoirien katsomista. No, tänään raviradan parkkiksella treenasi joku toinenkin porukka aika lähellä, joten kokeilemaan. Ensin Tassu sai odotella tolpassa eikä autossa vuoroaan kun Närri treenasi. Sitten otin sen kohtalaisen lyhyeen hihnaan ja naksutin ihan kaikesta mitä se teki (paitsi hihnassa kiskomisesta), katsoi koiria, katsoi jonnekin muualle ja vilkaisi välillä minuakin. Sitten se alkoi hyppiä vasten ja naksutin sitä. Viisi minuuttia tähän meni ja lopulta kokeilin kutsua sitä eteen istumaan ja se olikin siinä kohdassa jo täysin kuulolla. Tehtiin sitten eteen istumisia, perusasentoja, askelseuraamisia, peruutuksesta seisomista ja sellaista pientä ja vasta lopuksi narupallon repimistä. Välissä Raiku treenasi jolloin Tassu sai taas olla tolpassa ja Hannele komensi sitä olemaan haukkumatta hyvällä menestyksellä. Toisella kierroksella muut koirat olivat lähteneet joten tehtiin vauhtiluoksetulo, heittelin vähän palloa ja piilotin tunnarikapulan, minkä se etsi tosi kovalla innolla ja vauhdilla. Tämä oli hyvä treeni, siitä näki selvästi että kun Tassu pääsi tilaan jossa se pystyi tekemään, se kanssa teki, muutakin kuin taisteluleikkiä. Näin pitää jatkaa ja antaa sen odottaa taistelua ja riehumista vasta palkaksi treenistä eikä treenin aloitukseksi. Tassulle pitää alkaa opettaa vaihteeksi rauhallistakin mielentilaa treeneissä ja tehdä siinä mielentilassa vain pieniä juttuja niin että se pysyy koko ajan kontaktissa. Se kuitenkin selvästi tekee mielellään kun vaan saa sinne tänne vilistelevät aivosolunsa asettumaan siihen asentoon.
Sunnuntaina hallilla viereisellä kentällä oli agilitytreenit ja ne saivat Tassun ihan sekaisin. Se tuijotti sinne eikä siihen saanut mitään kontaktia, ei vaan pystynyt. Ainoa oli narupallon vetäminen, joten sitä sitten tehtiin hetki ja aina välillä annoin sen pitää pallon ja juostiin yhdessä, Tassu pallo suussa. Oli vähän epätoivoista hommaa. Vasta treenin jälkeen tajusin, että sille olisi pitänyt alkaa naksuttaa vastaehdollistamista eli niitten agilitykoirien katsomista. No, tänään raviradan parkkiksella treenasi joku toinenkin porukka aika lähellä, joten kokeilemaan. Ensin Tassu sai odotella tolpassa eikä autossa vuoroaan kun Närri treenasi. Sitten otin sen kohtalaisen lyhyeen hihnaan ja naksutin ihan kaikesta mitä se teki (paitsi hihnassa kiskomisesta), katsoi koiria, katsoi jonnekin muualle ja vilkaisi välillä minuakin. Sitten se alkoi hyppiä vasten ja naksutin sitä. Viisi minuuttia tähän meni ja lopulta kokeilin kutsua sitä eteen istumaan ja se olikin siinä kohdassa jo täysin kuulolla. Tehtiin sitten eteen istumisia, perusasentoja, askelseuraamisia, peruutuksesta seisomista ja sellaista pientä ja vasta lopuksi narupallon repimistä. Välissä Raiku treenasi jolloin Tassu sai taas olla tolpassa ja Hannele komensi sitä olemaan haukkumatta hyvällä menestyksellä. Toisella kierroksella muut koirat olivat lähteneet joten tehtiin vauhtiluoksetulo, heittelin vähän palloa ja piilotin tunnarikapulan, minkä se etsi tosi kovalla innolla ja vauhdilla. Tämä oli hyvä treeni, siitä näki selvästi että kun Tassu pääsi tilaan jossa se pystyi tekemään, se kanssa teki, muutakin kuin taisteluleikkiä. Näin pitää jatkaa ja antaa sen odottaa taistelua ja riehumista vasta palkaksi treenistä eikä treenin aloitukseksi. Tassulle pitää alkaa opettaa vaihteeksi rauhallistakin mielentilaa treeneissä ja tehdä siinä mielentilassa vain pieniä juttuja niin että se pysyy koko ajan kontaktissa. Se kuitenkin selvästi tekee mielellään kun vaan saa sinne tänne vilistelevät aivosolunsa asettumaan siihen asentoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)