Jälkiä (2)

Tallasin jäljet jälleen Jaamankankaalle. Raikun jälki lähti hakkuuaukealta ja jatkui metsään, Tassun alkoi metsästä ja jatkui hakkuuaukealle. Kuusimetsässä ei juurikaan ollut aluskasvillisuutta, kuivaa lehteä vaan. Tarkoitus oli tehdä ihan pieni lenkki ennen jälkien ajoa. No, minä tein hyvin pienen lenkin, koirat jokseenkin pidemmän. Eivät ne neljää minuuttia kauempaa olleet, mutta tulivat kielet vyön alla etsien viimeisiä lumilaikkuja. Tehtiin sitten pieni esineruutu hengityksen tasaantumista odotellessa. Raiku löysi ensimmäisen helposti ja toi, toinen oli taas niin vaikea. Eteni kaksi metriä. Kutsuin takaisin. Eteni metrin. Lähetin uudestaan ja hyvin verkkaisesti eteni ja löysi. Tassu meni vauhdilla, löysi heti, mutta jätti sinne. Usealla yllytyksellä lopulta toi läheistölle. Mitenkähän tätä pitäisi alkaa purkaa?

Tassu ajoi jälkensä ensin. Se nosti jäljen epäröimättä, pitää varmaan alkaa vähän pidentää janaa nykyisestä yhdestä metristä. Alussa oli muutamia nameja, mutta ei se niistä ollut kiinnostunut, ajoi tarkkaan ja liina kierällä. Jäljellä oli neljä puulootaa, jokaisen merkkasi mutta olisi mennyt ohi. Taitaa pitää niitä jonain ihme kiusantekona. Kun tultiin metsästä hakkuuaukon laitaan, Tassu pysähtyi skannaamaan ympäristöä ja olisi lähtenyt jonnekin muualle jos olisi päässyt. Odottelin jonkin aikaa ja sitten Tassu nosti jäljen uudestaan. Hakkuuaukea ei sille sinänsä tuottanut mitään ongelmia, ajoi ihan yhtä jäljen päällä kuin metsässäkin. Ihan hyvä.

Raikun jana oli hyvä, tosin vain kymmenisen metriä. Sillä oli selvästi alkuun vähän vaikeuksia hahmottaa puolitoista tuntia vanhaa jälkeä, haeskeli sellaisella parin metrin säteellä ja meni siinä kahden kepin sivuitse (toisen huomasin itse). Metsässä se sitten alkoi ajaa liina kireällä ja siellä nousivat kaikki kepitkin.  Lopuksi Raiku ja Tassu intoutuivat oikein pitkään juoksemiseen ja painimiseen ja sitten alkoikin jo hämärtää.

Pari kuvaa viikonlopulta