Treeniputki jatkuu, lajit vaan vaihtuvat. Eli tänään jäljillä Pärnävaaran maastoissa. Ensin kuitenkin esineitä: parikymmentä metriä leveä ja nelisenkymmentä syvä ruutu, kolme esinettä. Ensin sinne laitettiin Tassu niin, että Hannele oli Tassun tullessa takarajalla ja näytti esinettä. Tassu lähti kovaa, mutta pysähtyi puoliväliin ruutua syömään jotain. Sain sen uudelleen matkaan ja sieltä esine löytyikin. Takaisin tullessa pysähtyi suunnilleen samaan paikkaan syömään. Toi se sen esineenkin, mutta vähän pieleen meni. Tehtiin toinen näytöllä ja nyt Tassu meni kovaa, löysi esineen ja palasi esineen kanssa kovaa vauhtia pallopalkalle. Kun Närrikin sitten omalla vuorollaan pysähtyi samoille paikoille syömään mentiin katsomaan, ja siinä oli jonkun koiran namitetun jäljen nameja sievästi rivissä ja kasoissa. No, lähetin kuitenkin Raikunkin. Se pysähtyi kanssa ja kutsuin takaisin arvellen, että tämä oli menetetty harjoitus. Lähetin kuitenkin uudestaa ja yllättäen Raiku lähti laukalla, löysi esineen takarajalta ja palasi laukalla!
Tassun jälki oli nyt sitten oikeesti pitkä, ehkä vähän yli 100 metriä. Alussa vähän nameja, paikoin namikasoja, yksi välipurkki, pari kulmaa ja kaarteita, vieraan tekemä, vanheni vähän toista tuntia. Tassu lähti jäljelle kauhealla nelivedolla ja jouduin pidättämään sitä niin paljon, että se turhautui, istahti ja alkoi haukkua kiukkuisesti. Hetken se siinä istui, jatkoi sitten onneksi lopettaen sen kauhean vetämisen alkaen edetä määrätietoisesti mutta rauhallisessa mielentilassa. Nameja se välillä söi, välillä ei. Ensimmäisen kulman meni noin vain, toisessa hetken hukka, jonka selvitti aika nopeasti. Välipurkille ensin pysähtyi mutta kun en huomannut että siinä oli se purkki, kävi istumaan. Rinteessä hetkeksi harhautui liian alas, mutta korjasi senkin itse. Jäljesti todella motivoituneesti nenä ihan maassa kiinni, suurimman osan ihan jäljen päällä (sen näki sammaleeseen jääneistä askelpainaumista). Tämä oli jo ihan oikea jälki ja oikeaa jäljestystä :) Pitää siirtyä liinaan hihnan sijasta että se saa tilaa tarkentaa jos hetkeksi hukkaa ja muutenkin.
Raikun jälki lähti hiekalta ja kulki hiekkarineteillä, pusikossa ja lopulta tien laitaa, vanheni yli kaksi tuntia. Jäljen se nosti hiekalta yhtään epäröimättä, mutta pusikossa sille tuli hukka jolloin päästin liinan irti kun se oli sotkeutua joka puolelle. Raiku löysi jäljen uudestaan ja lähti jyrkkää alamäkeä niin kovaa, että katosi näkyvistä. Mäen alla kutsuin ja se tuli jostain keppi suussa. Siitä jatkettiin tielle, olisi mennyt yli mutta kun ei päässyt jatkoi jälkeään loppuun. Yksi keppi sinne hukkakohtaan jäi, muut viisi nousivat hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti