Viikoittaiset jäljet

Tänään mentiin Selkien suunnille jälkeilemään. Paikassa on korkeita mäkiä ja sekametsää, jäkäläisiä rinteitä ja varvikkoa. Ensin tietenkin tehtiin esineitä. Tassu aloitti ja nyt ei mennyt ihan putkeen. Ensin se etsi hyvin mutta ei löytänyt. SItten näytöllä, löysi mutta ei lähtenyt tuomaan. Sitten heiteltiin esinettä ihan lähelle ja heti kun se nosti otin lelun ja se juoksi siihen. Yksi on, että se on oppinut että kun on tuonut esineen joutuu autoon. Täytyy jättää tämä hautumaan. Raiku sen sijaan teki todella hienon esineruudun, haki kaksi esinettä ja molemmat kovaa vauhtia. Mikähän sille nyt on tullut.

Tassun jälki oli noin 300 metriä, meni aika jyrkkää rinnettä ylös ja kierteli siellä. Vanheni tunnin. Nostatin jäljen noin kolmesta metristä, ensin se haisteli takajäljen ja sitten lähti hyvin määrätietoisesti etenemään oikeaan suuntaan. Liina kierällä se meni mutta ei ryysimällä vaan tasaista tahtia matalalla nenällä iahn tarkkaan jäljen päällä. Kahdesta kulmasta toinen ihan täydellinen, toisessa teki tarkistuskierroksen. Kahdesta välipurkista ensimmäiselle pysähtyi, toista haisteli mutta olisi jatkanut matkaa. Sama loppupurkilla. Sillä on tosi kova jälkimotivaatio, selvästi laji josta se tykkää. Pitä talvella muistaa opettaa kepit ihan erikseen.  Jos vielä muutaman jäljen saisi tehdyksi ennen lumien tuloa.

Raiku jälki meni yhtä rinnettä ylös ja alas ja toista ylös ja alas. Nosto jyrkkään ylämäkeen oli ihan nappiin. Maasto oli välillä jäkälää, välillä tavallista metsänpohjaa. Välillä se joutui olemaan tosi tarkkana mutta loppua kohti se ajoi taas niin itsevarmana että jätti viidestä kepistä kolme metsään. Pitää taas alkaa kiinnittää huomiota tähän keppiasiaan.

Treenin jälkeen lenkkeiltiin taas Närrin ja Soljan kanssa. Raiku ja Närri päättivät yhteistuumin että Tassulle pitää näyttää sen paikka ja jahtasivat sitä, panivat sen uudelleen ja uudelleen selälleen ja ärisivät sille. Aina kun ne lopettivat Tassu hyppäsi jomman kumman päälle vaatimaan lisää. Sille ei olisi kyllä tehnyt yhtään pahaa vähän lannistua, se kun todella kuvittelee itsestään vaikka mitä. Mutta Tassua ei ihan vähällä lannisteta.

Viikottainen ralli-ilta

Tänään tehtiin nopeatahtinen puolenvaihtojen treeni. Puolenvaihtaminen takaa ja jalkojen välistä alkavat sujua jo melkein mallikkaasti, samoin samaan suuntaan kääntyvän puolen- ja suunnanvaihdon sain toimimaan pyöri -käskyllä. Oikealla tarvitsee vielä namiohjauksen mutta kaikkineen näyttää pientä edistystä tapahtuneen. Pujottelu ja spiraali oikealla menivät jo ihan sujuvasti. Ehkä Raiku vielä jonain päivänä on kuosissa korkkaamaan voittajaluokankin. Innokas se tänään oli, teki puolenvaihdoksia tosi terävästi ja seurasi kontaktissa oikeallakin ilman namivahvistusta.

Kun oli käyty lenkillä Tassu sai vähän aikaa reuhata hallin pihalla. Aloitettiin leikillä ja vauhtinoudoilla, joita se ihan pokkana teki 600 gramman kapulalla kun pikkukapula on kadonnut. Kahden lelun leikkiä ihan hyvin. Muutaman askeleen imutusseuraamisia joita aloin palkata leikillä koska Tassun mielestä seuraaminen on tylsää ja se yrittää koko ajan karata tekemään jotain kivampaa. Tuntui toimivan, täytyy jatkaa niin että se oppii odottamaan leikkiä seuraamisen palkaksi. Paikalla istumista treenattiin takapalkalla mutta kyllä se oli vaikeaa. Ehkä parikymmentä sekuntia arvasin istuttaa ettei mene takapalkalle omia aikojaan. Peruutinkin pari askelta ja Tassu pysyi paikoillaan vilkuille välillä takapalkkaa. Mutta oikeesti se haluaa sellaista yhteistoimintaa jossa saa juosta, taistella ja muutenkin riehua. Sellaista kun tehdään se on todella innokkaasti mukana.

Eläintenpäivän jälkiä

Aamusta taas Jaamalle, Hirvirannan suuntaan jälkiä tekemään. Liikkeellä oli runsaasti muitakin ja oli vaikea löytää paikkaa, missä ei olisi ollut neljää, viittä autoa näkösällä. Tehtiin kuitenkin jäljet. Tassulle noin 100 metriä männikköä ja vanhaa hakkuuaukkoa. Raikulle männikköä, korkeaa ruohoa ja sellaista, ehkä jotain 700 metriä. Ennen jälkiä Raiku, Tassu ja Närri hetken remusivat ja sitten menivät esineille.

Tassulle esine vietiin noin 30 metriin niin, että näki viejän paluun ruudusta. Se lähti kovaa, etsi hienosti ja lähti tuomaan täyttä laukkaa mutta loppuosa oli taas sama: muutamaa metriä ennen perille pääsyä pudotti esineen ja jäi syömään mustikoita. En kuitenkaan nyt tästä tee ongelmaa, mustikat loppuvat ennen pitkää, sille vahvistuu ajan kanssa noudon ja tuomisen ajatus. Esineen etsinnän idea sillä nyt on ja kova motivaatio sen löytämiseen. Ehkä perille tuominen tuntuu siitä vaan tylsältä.

Raikun esine oli takarajalla noin 50 metrissä. Sekin näki kun esineen viejä palasi ruudusta ja menikin rivakasti, löysi helposti ja palasi rivakasti. Hyvät esineruudut siis.

Tassulle tehtiin sellainen kolmen metrin vino jana ja se nosti jäljen heti. Alkujäljestys oli vähän rauhatonta poukkoilua,  mutta aika nopeasti se sai jäljen kuvan päähänsä ja alkoi jäljestää ihan jäljen päällä, hyvää vauhtia mutta ei rempoen. Molemmille välipurkeille pysähtyi ja loppupurkin jälkeen olisi vielä halunnut jatkaa. Se ajaa jälkeä kyllä jo aivan hämmästyttävän hyvin kun ottaa huomioon että se on tehnyt vasta kaikkiaan vähän toistakymmentä jälkeä.

Raiku jäljesti alkumatkan harvinaisen matalalla nenällä joten kepit nousivat eikä sen tarvinnut pyöriskellä edes kulmissa. Kun tultiin hakkuuaukolle kasvaneeseen korkeaan ruohikkoon, tuuli toi sivusuunnasta jonkun hajun, jota se rupesi haistelemaan niin että oli kokonaan unohtaa jäljestämisen. Palasi kyllä käskystä jäljelle mutta yksi keppi siihen ruohikkoon jäi. Loppupurkinkin ohi oli menossa mutta tyssäsin siihen. Mikä lie haju Raikun pään sekoittanut.

Sitten koirat saivat vielä pitkän lenkin ja Tassu sai juosta Närrin kanssa. Sellaisia maailman eläintenpäivän huveja.

P.S. Juuri ennen esineruutua näin Tassun nostavan jalkaa ensimmmäisen kerran. Sitten myöhemmin lenkin aikana se taas kyykistyi. Mutta siitä se alkaa, pennun muuttuminen isoksi pojaksi.

Rallissa: Raikulle voittajan rataa, Tassulle riehumista

Rallissa oli tänään pitkästä aikaa rata, joku voittajaluokassa ollut kilpailurata. Heti toisena kylttinä oli puolenvaihto takaa, sitten pujottelua ja kaikenlaista oikealla puolella, puolenvaihto jalkojen välistä, vasemmalla monta kylttiä ja vielä lopuksi puolenvaihto käännöksessä jossa molemmat kääntyvät yhtäaikaa oikealle. Oikealla seuraaminen alkaa jo sujua ihan kohtalaisesti mutta kaikki muut oikealla tehtävät kyltit tein nami kädessä, ihan vaan innostuksen ja onnistumisen takia. Itselle vaikea on puolenvaihto jossa molemmat kääntyvät yhtäaikaa oikealle (tai vasemmalle), se on hankala hahmottaa. Raiku teki radan kahteen kertaan, ihan hyvässä vireessä molemmat. Käytosruudussa se istui kaksi minuuttia vierellä ihan rauhassa. Toivon kipinää ilmassa. Tosin joitakin oikealla tehtäviä juttuja on jotka ei vielä ole onnistunut edes namin kanssa, mutta yksi kerrallaan on hankalia liikkeitä selätetty. Oikealla myötäpäivään pyöriminen on jo ihan helppo temppu vaikka olin varma että se ei tule koskaan onnistumaan.

Toinen kierros tehtiin niin, että hallissa olivat kaikki koirat ja kukin teki mitä teki. Otin sitten Tassun sille kierrokselle. Aika vaikea sen oli keskittyä kun hallissa puuhasi kolme sille vierasta koiraa, mutta aina sen sai niitten tuijottamisesta (ja välillä haukkumisesta) lelulla leikkimään. Silloin se unohti kaiken muun. Tämä hyvä. Leikittiin siis taisteluleikkejä, pari kertaa sain sen perusasentoon ja pari kertaa tekemään maahanmenon, pari kertaa tehtiin 30 sentin hyppyäkin, ensin poispäin namialustalle, sitten sieltä takaisin eteen istumaan. Palkkailin sitä pitkästä aikaa myös koirien katsomisesta ilman haukkumista, se muisti että muutaman palkan jälkeen kannattaa tulla kontaktiin. Ihan loppuun Tassu harjoitteli tolppakoiran elämää kun raivattiin rallirata. Istui ihan hiljaa koko ajan.

Se pyörii sittenkin

Siis Raiku oikealla puolella myötäpäivään. Tänään vähän lyhyeksi jääneen iltalenkin jälkeen päätin vähän tokoilla kuun ja otsalampun valossa. Ja päätin kokeilla vielä kerran ennen luovuttamista sitä rallin voittajaluokan liikettä, pyörimistä oikealla puolella myötäpäivään. Monet kerrat Raiku lähti peruuttamaan sivusuunnassa vaikka kuinka namilla yritin ohjata. Päädyin pyörimään itse pientä ympyrää ja Raiku kääntyili aika kankeasti. Sitten vielä kerran namilla ja yhtäkkiä se pyörähti, oikein sujuvasti vielä! Kehuin sitä hirveästi ja se pyöritti takapuoltaan ja kiemurteli. En ottanut toistoa, jääköön muhimaan. Muuten Raiku teki kaikenlaista pientä, hienoa seuraamista, täydelliset jäävät, hyvän tunnarin ja kohtalaiset kaukot. Se oli koko ajan ihan innoissaan, näkee että on aikaa siitä kun on tokoiltu.

Tassukin pääsi kuun ja otsalampunvalon treeneihin. Ensin vähän taisteluleikkiä, ja yritin tosissani estää sitä laittamasta tassujaan patukan päälle - sitä se yrittää aina kun vedetään jotain. Jotenkin rasittavaa. Karistin aina sen käpälät ja nostin patukkaa ylemmäs. Vähän se ehkä vähensi sitä käpälöintiään. Imutusseuraamisesta seisomaan jäämistä ja maahanmenoa takapalkka houkuttimena, menivät ihan hyvin. Takapalkka on nyt selvästi ymmärretty ja pop. Kapulanpitoharjoitusten alkiota ja pari vauhtinoutoa. Perusasentoon se kiepahtaa edesta hienosti kun laitan namin suorana olevan käden nyrkkiin. Siinä kohtaa tuntuu kuin se olisi jotain jo oppinutkin. Välillä pimeästä metsästä kuuluvat tai kuvitellut äänet saivat sen huomion mutta nopeasti se palasi tekemään kun otti lelun tai patukan käteen.

Pimeät metsät ovat hillinneet Tassun juoksentelua, sitä selvästi vähän arveluttaa lähteä ainakin oudommilla alueilla yksinään metsään. Polut ovat turvallisempia. Hyvä niin. Tai sitten syy on se että jäniksetkään eivät taida kauheasti pilkkopimeällä liikehtiä.

Sunnuntaiohjelmaa: jälkiä ja esineitä

Heti aamusta Jaamankankaalle jälkeilemään, pitkästä aikaa. Raikulle tehtiin jälki, joka alkoi metsästä mutta kaarsi kohta hakkuuaukolle. Neljä keppiä ja kulmia. Tassulle jälki sekametsässä, pari kulmaa ja kaksi välipurkkia. Ennen jälkien ajoa tehtiin esineruutua. Ruutu oli noin 40 metriä syvä ja parikymmentä leveä. Tassu aloitti niin että takarajalla näyttäytyi ensin ihminen joka tuli pois. Tassu matkaan, ja kovaa vauhtia se eteni, vähän aikaa etsiskeli ja sitten löysi takarajalta esineen ja toi sen noin viiden metrin päähän kunnes pudotti ja alkoi syödä mustikoita. Toinen näytöllä, sama suoritus. Eteneminen, etsiminen ja ajatus esineen tuomisesta näyttävät tällä hetkellä olevan Tassun päässä, ihan perille tuominen ei ihan. Täytyy paneutua siihen. Mutta hyvin se työskenteli kun ottaa huomioon että ei se kovin montaa ruutua vielä ole tehnyt. Raikulle oli vain yksi esine takarajalla, eteni reippaasti ja nappasi esineen pysähtymättä niin että luulin ensin että se muuten vaan tuli pois. Hyvä ruutu siis Raikullakin.

Tassun jälki vanheni vähän yli tunnin. Laitoin sille valjaisiin ihan jälkiliinan ja tehtiin noin metrin viisto jana, joka meni hyvin. Tassu ajoi alusta alkaen määrätietoisesti mutta rempomatta, söi välillä nakkeja ja eteni nenä ihan maassa. Alkujäljellä ensin lähti lintu ihan edestä, sitä se hetken katseli mutta jatkoi ilman eri käskyä. Sitten törmättiin hirvenpapanoihin, ne meinasivat viedä voiton jäljestä, mutta palasi niiltäkin ja jatkoi. Toisessa kulmassa hetken pyöri, toinen ihan nappiin. Toinen välipurkki jäi nostamatta kun se ei ollut edes merkattu, mutta toiselle pysähtyi ja loppupurkille samoin. Tassu kyllä ajoi jäljen hienosti, jälkimotivaatio ainakin on kohdillaan.

Raiku ajoi jälkensä tällä kertaa henkseleitä paukutellen "minä osaan tämän" -asenteella. Niinpä siltä jäi kaksi keppiä, toisen näin minä ja toisen jäljen tekijä. Loppupurkilleen se pääsi vaivatta. Sitten se vietiin Tassun jäljelle etsimään sinne jäänyttä purkkia ja alta aikayksikön Raiku heilutteli häntäänsä purkin luona.

Treenin jälkeen Tassu ja Raiku saivat rällätä Närrin ja Soljan kanssa aurinkoisessa syyssäässä. Kotiin tuli uupuneita koiria.

Viiimeinen tokoalkeet

Viimeisellä kurssikerralla teemana oli edelleen noutokapula ja sitten takapalkan käyttö liikkeestä seisomisessa. Tassu aloitti tunnin rettelöimällä ja kun yritin saada sen tokeisiinsa vetoleikillä se vaan kiihtyi lisää: haukkui, hyppi vasten, puri kaikkea mikä hampaitten väliin osui. Noutokapulahommat meni ihan hänekseen ja laitoin Tassua vähän jäähylle. Yllättäin se asettuikin ensin istumaan ja sitten maahan katselamaan maisemia. Ehkä sitä itseäänkin vaivasi ylikiihtynyt tila? Kun ohjaaja tuli kohdalle katsomaan miten me tehdää, Tassu kiihtyi taas ja sain ohjeeksi antaa pakotteen jolla haastaminen lopetetaan. No, se loppuikin kun kielsin oikein tiukasti pari kertaa. Näytettiin nouto ja saatiin kapulan pitämisen opetteluun hyviä vinkkejä, jotka heti tuntuivat toimivan. Seisominen imutusseuraamisen yhteydessä ja vapautus takapalkalle onnistuivatkin sitten jo hienosti. Tassu älysi takapalkan idean ja seisoi aina hetken palkkaamisen jälkeen paikoillaan odottaen takapalkalle pääsyä. Tehtiin vaikka kuinka monta ja Tassu pysyi koko ajan innostuneena. Loppuun vielä paikallamakuuta koko ajan namitettuna, pysyi vaikka välillä kaivelin lisää palkkoja taskusta. Harmi että kurssi loppui jo, sieltä sai tosi hyviä vinkkejä.

Eilen käytiin Nivassa Nukan kymmenvuotisjuhlien kunniaksi. Koirat juoksivat isoja peltoalueita edestakaisin ja Tassu pääsi leikkimään Takun kanssa oikein kunnolla. Nukan kanssa ne näyttävät tehneen väistämissopimuksen, jota Tassun kyllä aika ajoin tekisi mieli rikkoa ja mennä vähän uhittelemaan. Onneksi Nukka pitää tiukasti kiinni sopimuksesta niin riitoja ei ole päässyt tulemaan. Kamera oli matkassa mutta koirat juoksivat kaukana ja valaistusolosuhteet ilta-aurinkoisella pellolla olivat haastavat, samoin korkeaksi kasvanut ruoho.

Takku ja Raiku

Tassulla on kiire

Raiku

Raiku ja Tassu: olisiko tuolla jotain?

Takku ja Tassu

Tassu on jo iso poika

Nukka kulkee omia reittejään

Syksy on