Lampaita katselemassa

Käväistiin Kerimäellä lammasaidassa. Tassu vietiin ensin. Se kiinnitettiin pitkään nailonliinaan ja mentiin isoon aitaukseen jossa oli puolentusinaa lampaita. Tassu aloitti haukun ja teki syöksyjä lampaita kohti. Sitä vähän pelotti ja kauheasti kiinnosti. Kuljettiin siinä ja opettaja käski viedä Tassua lampaiden sivuitse. Aina välillä Tassu kulki melko rauhallisesti mutta kun lampaat alkoivat liikkua se teki syöksyn, mutta samalla se selvästi huomasi, jos jotkut lampaat jäivät eri paikkaan ja syöksyi niitä kohti. Opettajan mielestä sillä oli selvästi jonkinlainen idea siitä, että kaikkien lampaiden pitäisi olla yhdessä kasassa. Sitten lampaat siirrettiin pienempään aitaukseen ja mentiin sinne. Ensin Tassu rupesi makoilemaan maassa, kierähti selälleen kun opettaja silitteli sitä. Aidan raosta työnsi utelias pässi päänsä ja Tassu haisteli sitä ensin, sitten räsähti. Kierreltiin pienessä aidassa aika lähellä lampaita ja Tassu ottaantui aika hyvin lampaiden läheisyyteen. Edelleen sitä vähän jänskätti mutta reippaasti ja ilman rempomista se kiersi hyvinkin läheltä lampaita liinassa. Opettaja oli kovin tyytyväinen Tassuun. Se on hyvin nuori ja melko kiihkeä mutta sillä on selvä idea eikä se ole pelokas.  Siitä saattaisi saada paimenen jos sitä kouluttaisi.

Raikusta olen poropaimennustapahtumien perusteella ollut sitä mieltä, että sillä ei ole sitä mitä paimentaminen edellyttää. Tämä vahvistui tänään. Raiku kiersi liinassa lampaita, mutta kiersi vain koska minä käskin ja joka välissä yritti tehdä hyökkäyksen lauman keskelle. Mitään muuta ideaa sillä ei ollut. Kun pysähdyttiin, se istui niin kauan kuin käskin sen istua ja samalla haukkui ja kun käsky päättyi, yritti hyökätä, todennäköisesti päästäkseen jahtaamaan lammasparkoja. Raikun vahvuudet ovat kyllä aivan muualla kuin paimenhommissa.

Mielenkiintoista oli ja oli myös hauska nähdä muita koiria. Siellä oli aika paljon lappalaiskoiria, paimensukuisia ja porokoiria. Suurin osa niistä selvästi pelkäsi ja väisteli lampaita tai ei kiinnostunut niistä vähääkään, ei sitten millään. Ja oli siellä bordercolliepoikakin, joka teki kaikkensa ollakseen huomaamatta että aidassa oli jotain muutakin kuin sen emäntä, alusta loppuun, ja kun portti avattiin se juoksi kovaa vauhtia autolle. Ja toinen bordercolliepoika, joka siirteli suvereenisti lampaita emäntänsä ohjaamiin suuntiin. Niin ne ovat keskenään erilaisia, bordercollietkin.

Tuskin mennään toista kertaa, koska en pidä lammaspaimennusta eettisesti kovinkaan kestävänä harrastuslajina - varsinainen paimennustyö on sitten ihan eri juttu. Lampailta ei voi kysyä haluavatko ne treenata huvikseen harrastelevia koiria toisin kuin vaikkapa maalimiehiltä. Mutta oli hauksa kuitenkin kerran nähdä, miten Tassulla joku  pieni lamppu päässä syttyi kun se näki katraan. Vaikka se oli kiihkeä, se ei ollut hillitön vaan rauhoittui todella hyvin aina kun toimintaan tuli tauko. Kiihkeyttä olisi mahdollista koulutuksella ja kokemuksella hillitä, mutta paimennusvaloa ei voi sytyttää koiran päähän, jos sieltä puuttuu se lamppu kokonaan.

Pentukoulu: liikkeestä seiso ja maahan, houkutusrata

Tänään toiseksi viimeinen pentukoulu Tassulle. Teemana olivat liikkeestä pysäytykset, kohtaamiset ja houkutusrata. Jäävien opetuksessa sanottiin, että aina pysäytyksen jälkeen jatketaan eri suuntaan, mitä en ollut koskaan ajatellut. Itse pysäytykset Tassu teki ihan hyvin namin kanssa, pysäytyksen jälkeen käännyin aina myös eteen. Liikkeestä seisomaan tehtiin monta kertaa, samoin liikkeestä maahan, eikä Tassu vielä siinä vaiheessa kyllästynyt. Kohtaamisia treenattiin kuljeskelemalla ympäriinsä ja pysähtymällä toisen koirakon luo, pentu istumaan ja kädestä päivää vastaantulijalle. Nämäkin menivät hienosti, Tassu istui ihan nätisti kun koko ajan satoi nakkia turpaan. Sitten kierrettiin ympyrää (kaikki koirat) ja Niina antoi käskyjä: täyskäännöksiä, juoksua, hidasta kävelyä, pysähtymisiä. Tassu oli oikein hienosti mukana, kulki imuttamalla ja ilman hihna löysällä. Lopussa oli houkutusrata ja se oli sitten liikaa Tassulle. Ensin piti kiertää kahdeksikkoa kahden namialustan ympäri - rempomista ja vetämistä nameille. Koirakujan läpi päästiin jokseenkin kunnialla, mutta kahden maassa olevan karvalelun (ne oli etukäteen esitelty jokaiselle pennulle ja jo silloin Tassu jäi niitä himoitsemaan) kierto ei sitten myöskään sujunut. Kun yritin estää Tassua vetämästä leluille, se taisi kerran vähän murahtaakin eikä nameilla houkuttelulla ollut mitään tehoa. No ei se niitä saanut ja tämän jälkeen kun seisottiin osana koirakujaa annoin sen ihan rauhassa haistella nurmikkoa kun meinasi alkaa savua nousta Tassukan korvista. Kolme varttia on pitkä aika keskittyä, mutta hienosti se oli houkutuksiin asti.  Näillä jatketaan.

Pentukoulussa: paikallaoloa, ohittelua, maahanmenoa

Tänään pentukoulussa oli ihan uusi Tassu. Kun mentiin rinkiin, ei haukkunut eikä vetänyt vaan otti kontaktia! Kun kuunneltiin tunnin teemaa, Tassu makoili jaloissa (katseli kyllä muita pentuja mutta ihan rauhassa). Kun alettiin hommata se oli pieniä kyllästymisen hetkiä lukuunottamatta koko ajan tekemisen moodissa. Ensin ohiteltiin rivissä koiria imutusseuraamalla, Tassu oli tosi hienosti mukana. Sitten maahanmenoa, jonka se osaa ja Niina kehotti treenaamaan maahanmenoa seisomasta hissinä ja siihen eri käsky. Nämiohjauksella teki ihan oikealla tekniikalla, jatketaan. Paikalla istumistakin treenattiin, Tassu pysyi pari askelta (enempää en yrittänytkään) mutta ongelmana on se että se koko ajan yrittää maahan. No, jos on kyse paikallaolosta, voisi sen sitten ensin varmaan opettaa maassakin. Niina kehotti opettamaan sille takapalkan ongelman ratkaisemiseksi. Perusasentoja tehtiin paljon, sekä sivulla kääntymällä ja takaa kiertäen. Lopuksi temputettiin kahdeksikkoa jalkojen välistä, uskalsin päästää sen jopa irti hihnasta. Välillä piti kyllä vetää narupalloa kun Tassu alkoi kyllästyä, hyppiä vasten ja repiä hihnaa. Taisteluleikki ihan selvästi innostaa Tassua jatkamaan. Yhdessä välissä kun Niina selitti koko ryhmälle Tassu istuskeli ja tuijotti herkeämättä varista, ei yrittänyt kuitenkaan yhtään lähteä sita jahtaamaan. Omia aikojamme tehtiin edessä peruuttamista ja Tassu menikin takaperin ihan suoraan, ja temppua, jossa Tassu nousee takajaloilleen namia tavoittelemaan ja siitä kävelee takatassuilla taaksepäin. Tästä tempusta se jopa innostui.

En tiedä johtuiko Tassun mallikelpoinen käytös siitä että koirajoukko on jo tuttu vai viime kerran huomauttelusta. Mistä tahansa, oli kivaa olla koulussa pennun kanssa jonka huomio suuntautui tekemiseen eikä härväämiseen ja haukkumiseen.

Tottelemissta ja jälkiä

Tänään mentiin raunioradan kentälle ja maastoon tottelemaan ja jälkeilemään.

Tassu:
Tassu aloitti totteluharjoituksilla. Ihan alkuun kun päästin sen irti se juoksi metsän laitaan, Närrille tehdylle jäljelle ja toi sieltä Närrin jälkikepin. Hyvä? Sitten puuhattiin kaikenlaista tiheään tahtiin ettei nenä pässyt maahan tai katse ja jalat harhateille. Vähän imutusseuraamista, takaa sivulle, pujottelua ja jotain sellaista. Sitten oli pakko siirtyä toiminnallisempaan osioon eli pari vauhtinoutoa, luoksetulo kun Hannele piteli ja eteenmeno, jossa Hannele vei lelun kentän laitaan. Tassu lähti kovaa mutta ei löytänyt lelua ja jäi harhailemaan joten kutsuin pois. Uusi näyttö ja taas lähti kovaa ja löysi lelun ja palasi kovaa. Lopuksi otettiin keppi-ilmaisua eli kolme keppiä maahan ja Tassu narussa kulkemaan. Kahteen se reagoi ihan selvästi, kolmas ei enää kiinnostanut. Tehtiin sama kentän laidalla kanervikossa, kaksi ilmaisi, kolmannen vasta kun ei päässyt eteenpäin sen kohdalta. Joka välissä ja lopussa leikittiin ja se oli Tassun tottelevaisuustreeni. Tassun jälki kulki hyvin kuivassa maastossa, siinä oli kulma ja paljon tyhjää. Nostossa härväsi vähän aikaa, mutta sitten lähti jäljelle hyvin keskittyen. Ensimmäisellä pitkällä tyhjällä se hetkeksi turhaantui, alkoi haukkua ja yritti eri suuntaan, mutta palasi sitten jäljestämään. Siitä eteenpäin jälki olikin tosi hyvä, eteni reippaasti ja nenä maassa, kulma hyvin. Jälki kyllä loppui liian aikaisin, juuri kun Tassu oli oikein saanut siitä kiinni. Täytyy seuraavalla kerralla tehdä oikein reilusti pitempi, että Tassu pääsee kunnolla jäljestämään. Loppupurkissa oli raejuustoa, se maistui.

Raiku:
Raiku aloitti pk-seuraamisella, joka oli varsin löysää. Takapalkalla heti parempi. Sitten siirryttiin tokoon, ohjattuun noutoon - toisella käskyllä älysi tuoda kapulan. Kovin epävarmaa. Kahden merkin kiertoa kahdeksikkona. Hieno estenouto ja todella hieno eteenmeno. Siinä Raikun tottelemiset. Sen jälki kulki ensin tien suuntaisesti ja sitten metsään ja raunioradalle. Nostossa otti ensin polkua kävelleitten ulkoilijoitten jäljen, mutta lyhyellä janalla sitten oman. Ensimmäisen tien ylityksessä pyöri pitkään, siitäkin oli nähty ihmisiä kulkevan jäljen tekemisen jälkeen. Löysi kuitenkin oman mutta polun ylityksessä lähtikin polkua pitkin harhalle. Sinne oltaisiin menty ilman jäljentekijän läsnäoloa. Pitkään se olisi vaan seurannut polkua mutta lopulta otti oman jälkensä ja sen jälkeen jäljesti oikein hyvin tien yli, hiekalla ja pienen raunioiden ylityksenkin. Kaikki kepit nousivat.

***
Ihan joka päivä ei treenata. Eilen käytiin Kolilla ja Tassu pääsi juoksemaan ja läträämään nuoren Unnan kanssa Höytiäisen tuuliseen rantaan. Oli siellä Raikukin, mutta se puuhaili omiaan tai seisoskeli haukkumassa. Niinpä se ei kuviin juurikaan osunut.

Yksi Raikukin

Raikulle rallia, Tassulle puuhailua

Rallissa treenattiin tänään lähinnä oikealla seuraamista, siellä sivulle istumista, käännöksiä, oikealta eteen tulemista ja kiertämistä vasemmalta selän takaa oikealle ja hyppyä oikealla. Suora seuraaminen alkaa sujua ihan riittävän hyvin, mutta perusasentoon oikealle Raiku ei millään pääse ilman namia, se kiertää minut vasemmalle puolelle vaikka miljoona kertaa. Jokin sana pitäisi keksiä, vaikka viereen tai jotain, joka merkkaisi sille tulemsita oikealle perusasentoon. Myös liikkeestä istuminen vinoutuu tosi paljon, ehkä siksi että seuraaminenkin on vähän vinoa. Käännökset sujuivat, mutta pujottelussa se vääntäytyy vasemmalle puolelle vaikka väkisin. Hyppy oikealta ohjaten ja oikealta eteentulo ja kierto vasemmalta takaisin oikealle onnistuivat. Raiku oli taas pitkästä aikaa todella hyvässä vireessä, oikein innoissaan ja skarppina. Liekö kesä ja "helle" vienyt Raikun innon tuossa heinäkuussa.

Tassu treenaili rallitreenien jälkeen hallin pihalla. Mitään häiriöitä ei ollut (paitsi jokunen perhonen, muurahainen ja sen sellainen). Leikittiin noutoleikkiä, hienoja vauhtinoutoja tekikin ja taisteli lelusta oikein kunnolla vetämällä ja murisemalla. Sitten treenattiin selän takaa perusasentoon tulemista kahden namin tekniikalla, peri kertaa meni jo ihan kohtalaisesti, ihan kuin olisi vähän älynnyt mitä ollaan tekemässä. Samoin sitä meidän "temppua", jalkojen välistä pujottelua päästiin aika monta askelta. Minun tekniikkavikani on, että en aina tarpeeksi nopeasti laita seuraavaa kättä osoittamaan kulkusuuntaa, jolloin Tassu alkaa pyöriä. Kyllä minä tämän vielä opin :)  Tassulla näytti tämänkin liikkeen kohdalla vähän lamppuun syttyneen pientä valoa, ehkä me peräti saadaan siitä esityskelpoinen pentukurssin loppuun mennessä. Muutaman askeleen imutusseuraamisiakin tehtiin ja peruuttamisesta seisomaan pysähtymistä. Siitä se selvästi tykkäsi. Lopuksi jouduin kantamaan sen autoon, se kun ei olisi halunnut lähteä mihinkään ja laittoi nelijalkajarrutuksen päälle, edes namilla houkuttelu ei tehonnut. Tässä kyllä huomasi, että ei siltä kovassa häiriössä vielä kovin kummoisia kannata vaatia, mutta ilman häiriötä se tekee ihan innokkaasti.

Muutama koira ollaan ohitettu yhdellä haukahduksella kun olen varoittanut. Muutama koira sitten taas varoituksesta huolimatta kauheasti rähisten. Jotkut koirat selvästi provosoivat, koska joillekin Raikukin alkaa rähistä jo kaukaa vaikka yleensä ohittaakin koirat ihan rauhallisesti. Niitten provosoijien provosointiin Tassu heti lankeaa.

Pentukurssilla johtajuutta

Tänään suurin osa pentukurssista oli luentoa johtajuudesta. Luennon idea oli jotenkin sekoitus Cesar Millania ja Victoria Stillwelliä. Kursimateriaalissa se meni näin:

Johtajuus pähkinänkuoressa

• Toivotulla käyttäytymisellä on miellyttävät seuraukset ja ei-toivotulla käyttäytymisellä on epämiellyttävät seuraamukset.
• Kikat ja niksit eivät toimi, johtajuus on kokonaisuus
• Ongelmat johtuvat 95% ohjaajasta
• Koiran luottamus tulee ansaita -> väkivallalla, uhkailulla ja huutamisella koirasta tulee epävarma ja pelokas
• Suhde koiraan tulee luoda kurilla, perustarpeiden täyttämisellä sekä yhteisellä tekemisellä

Kun johtajuus ja/tai perustarpeet eivät ole kunnossa, koira..

• On stressaantunut -> levoton -> fyysinen ja psyykkinen pahoinvointi
• Ei osaa rauhoittua
• Ei kykene keskittymään/oppimaan
• Voi muuttua aggressiiviseksi
• Käyttäytyy ylienergisesti; hyppii, vinkuu, haukkuu jne. Hallitsemattomasti
• Ei tottele (etenkään kodin ulkopuolella)
• Käyttäytyy arvaamattomasti lajitovereita/ihmistä kohtaan
  
  
  
  
  Pakote
• Negatiivinen vahvistaminen -> hyvän käytöksen lisääminen saadaan aikaan ikävän asian poistamisella koiran toimiessa halutulla tavalla -> esim. Koira riehuu hihnassa, pakote, koira lopettaa riehumisen.

    Tylppä pakote: esim. Hapettaminen, maahan painaminen (EI SUOTAVAA!)

    Teräväpä pakote: esim. kolinapurkki

• Olennainen osa koirankoulutusta, miksi? → Koira oppii kunnioittamaan ja tottelemaan omistajaa arkitilanteissa, esim. ulos meno, autossa pysyminen, hihnakäytös jne.
• Koiralle luontainen ja lajinmukainen tapa oppia, esim. Koira on ruokakupilla, jonne toinen koira yrittää → murahdus (= ihmiellä kielto) → jos ei väisty, koira näykkäsee tai rähähtää (ihmisellä pakote)
• Pakotteet käytettynä väärin, vääränlaisena ja väärässä tilanteessa johtaa takapakkiin -> aralle ja/tai pelkäävälle koiralle ei koskaan tule käyttää pakotetta!
• Pakotteita mm. hihna, kielto, sormenpäillä tökkäisy kaulaan tai kylkeen, tönäisy, päälle kävely, kolinapurkki, suihkepullo.
• Pakotteen teon jälkeen koiraa ei saa jäädä uhkaamaan katseella tai eleillä
• Pakotteen voimakkuus riippuu koirasta; seuraa koiran reaktiota (häntää ja olemusta)
• Älä koskaan käyttäydy väkivaltaisesti koiraasi kohtaan! Vaikka pakotteessa otetaankin fyysinen kontakti, ei koiraa saa koskaan vahingoittaa tai satuttaa käyttämällä liiallista voimaa.

Positiivinen ehdollistaminen

• Palkataan koiraa kun se tekee oikein
• Merkkaamisen (kehu, naksutin) ajoitus tärkeää
• Sheippaaminen -> odotetaan koiran tarjoavan -> merkkaus kun tekee oikein (kehu tai naksutin) -> palkkaus
• Houkuttelu
• Milloin käytetään? – Kun halutaan lisätä toimintoa ja luoda motivaatiota, esim. agilityputki. Myös jos koiran pelkotiloissa.
• Miksi ei yleensä toimi ainoana koulutusmuotona? – Koira ei välttämättä opi mikä on väärin, jos rangaistusta ei käytetä.
• Voidaan käyttää yhdessä pakotteen kanssa

Johtajuutta opeteltiin kulkemista hihnassa vetämättä. Menetelmänä oli terävä huomautus (varoitus) ja päällekävely. Tassu pääsi Niinan näyttöön esimerkkikoiraksi, koska rinkiin tultaessa se veti ja haukkui esimerkillisesti.  Niina oli sitä mieltä, että se ei ole aggressiivista eikä pelkohaukkua vaan lähinnä sen ilmoittelua että täältä minä tulen, mitäs sanotte. Piti Tassua kohtalaisen kovana koirana. Kun se sitten veti ja haukkui, pari kertaa sille sanottiin terävä ja matala huomautus (aina pitää "varoittaa" ennen pakotetta) ja sitten Niina kääntyi nopeasti sitä kohti. Ensin Tassu pani jarrut päälle mutta lähti sitten vielä kävelylle vähän epäröiden kylläkin. Minä kun otin Tassun hihnan, se yritti kerran vetää ja huomautin sanallisesti. Veto loppui siihen ja sen jälkeen me kuljettiin hihna löysällä haukkumatta muitten pentujen seassa, Tassulla häntä heilui iloisesti ja se otti koko ajan kontaktia.  Siirryin sitten positiiviseen vahvistamiseen, kehuin kovasti ja palkkasin ja Tassu oli selvästi otettu. En kuitenkaan ole täysin vakuuttunut tästä pakotekoulutuksesta, tosin en ole ihan vakuuttunut pelkästä positiivisestakaan koulutuksestakaan.

Tunnin lopuksi treenattiin vielä edestä takakautta sivulle tuloa. Siinä Tassu alkoi taas härvätä ympärilleen. Sanoin kerran ohhoh matalasti ja terävästi jolloin Tassu tuli eteen istumaan ja otti kontaktia. Takaakierrotkin onnistuivat. Tempputreeni sen sijaan ei oikein tahdo sujua, minun tekniikassani on joku vika, en ehkä enää osaa vetää koiraa tarpeeksi eteen namilla ennen puolen vaihtoa. Siitä on kuitenkin jo yli kymmenen vuotta kun olen tätä temppua viimeksi opettanut, Raikulle kun ei ole opetettu tempun temppua.

Ehkä kokeilen tätä huomautus - päällekävelyjuttua vielä kadullakin, katsotaan sitten mitä tapahtuu.

Napakan pentukurssilla: kontaktia, luopumista, seuraamista

Niin ollaan innostuneita koululaisia että mentiin Tassun kanssa vielä toisellekin pentukurssille, Niina Leinosen koirakoulu Napakkaan. Tai no, Tassu ei nyt ihan kauhean innostunut ollut. Piti olla hihnassa, ei päässyt tapaamaan ketään ja tehtiin kummallisia ja Tassun mielestä selvästi turhia asioita. Ohjelmassa olivat kontakti, luopuminen ja seuraaminen. Kontaktitreenissä suljetuissa nyrkeissä oli nameja ja kun koira katsoo, palkataan. No Tassu ei katsonut. Yritti aikansa saada nameja nyrkistä ja sitten luovutti ja alkoi härvätä ympärilleen. Koutsi neuvoi sitten (myös joitakin muitakin) pitämään vaikka piippiip ääntä, jolloin Tassukin hämmästyi ja otti oikeaoppisen kontaktin. Luopuistreeni meni paljon paremmin, luopumista on harjoiteltu ja se sujuu Tassulta jotenkin luonnostaan. Liekö hyvä vai huono. Imutusseuraamisen harjoitteluun olisi pitänyt olla pitkittäin leikattuja nakkeja joita koira voisi imeä, mutta minähän olin tietenkin unohtanut. Imutettiin pienillä nakkipaloilla, mutta ihan selvästi pitkänomainen imettävä toimisi paremmin. Täytyy kokeilla. Sormien asento imutuksessa näyttää olevan jotenkin aivan oleellinen, sitä koutsi kommentoi. Lopuksi perusasentoon tulemista selän takaa kiertäen, se sujui hyvin.

Tassu oli aika levoton eikä kauhean hyvin jaksanut keskittyä kokoaikaiseen nyhväämiseen, mutta kyllä sen kaikkea sai kuitenkin tekemään. Välillä yritin leikittää, mutta kun alakulmuri jäi patukkaan niin ei sekään oikein innostanut. Jahtasi lelua kuitenkin innokkaasti ja silloin unohti että kentällä oli monta koiraa, joita ei päässyt tapaamaan. Kyllä se siitä :)

Kurssin viimeistä kertaa varten (kahden viikon päästä) kaikkien pitää harjoitella joku temppu joka esitetään. Temput eivät oikein ole minun alaani, mutta jalkojen välistä pujottelun onnistuin muinoin Aihkille opettamaan, joten jospa se.

Illalla lenkin jälkeen yritin vähän aktivoida Raikua pienillä seuraamisilla, mutta myös Tassu ilmaantui heti viereen tillittämään. Tehtiin sitten kahden koiran tokoa eli takaperin kävelystä seisomisia ja jumpattiin kaukoja. Tassu oli tosi skarppina ja keskittyneenä kun ei ollut häiriöitä ympärillä vaan vain makupaloista kilpaileva Raiku vieressä. Lenkin ajan Tassu oli selvästi tavallista herkemmin kuulolla, kolmen vartin intensiivisen yhdessä tekemisen seuraukset näkyivät. Ehkä.