Vaikka Aihki onkin jo selvästi paremmassa kunnossa, sitä ei kauhean pitkille lenkeille viitsi viedä. Niinpä Raikulle pitää keksiä ekstraa toimintaa, joka tänään oli jälki. Jälkeä ei olla tehtykään syyskuun alun kokeen jälkeen. Tein jäljen samalpohjaiseen kuusikkoon, kolme kulmaa, muuten pyöriskelyä sinne tänne. Jälki vaheni tunnin verran. Janaa parikymmentä metriä. Jana meni muuten hyvin, mutta lähti takajälkeen, ja korjausyrityksen jälkeenkin yritti sinnikkäästi uudestaan. Mikähän sekin, ei ole ikinä aiemmin takajälkeen lähtenyt. Kun se lopulta lähti oikeaan suuntaan, se ajoi tosi hyvin, kulmissakaan ei pyörimistä. Yhdessä kohdassa olin sitä mieltä, että se ajaa ihan väärin, otin sen pois ja yritin ohjata toiseen suuntaan, mutta se hakeutui uudestaan samaan paikkaan, joten lopulta uskoin ja huomasin että oikeinhan se ajaakin. Milloinkahan sitä oppii? Hyvä on kuitenkin huomata, että Raiku ei lannistu vaikka sitä sekoitetaan miten, viedään pois jäljeltä ja muuta, se vaan jatkaa jäljen etsimistä ja jäljestämistä. Kuusi keppiä jäljellä oli ja kuusi keppiä se nosti. Pitää vielä muutama jälki ehtiä ennen lumien tuloa.
Jäljen jälkeen Raiku sai etsiä namipurkia pieneltä kaistaleelta ja hyvin se löytyi ja tuotiin. Myös Aihki pääsi etsimään omaa namikuppiaan. Hyvin löytyi sekin, mutta saamansa opin mukaisesti Aihki jäi ilmaisemaan sitä haukulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti