Voihan lahna eli tokokoulutuksessa

Joan tokokurssilla tänään ensin kolma kahden liikkeen sarjaa ja palkka. Valitsin alkuun seuraaminen ja metallinouto. Seuraamisessa jossain lähistölla laahusteli joku koira, välillä ihan kontaktissakin. Metallinouto kohtalainen, palautusvauhti hidas ja luovutus kaukana, mutta kuitenkin. Toiset kaksi liikettä olivat ruutu ja kaukot. Palkkakuppi oli kentän laidalla, ja sinnehän Raiku lähti, oikein reippaasti, kaksi kertaa. Siirryttiin lähemmäs ja kouluttaja kävi näyttämässä ruudun, no, sitten tietenkin onnistui. Loppuseuraaminen tosi väljää. Kaukot hienot! Ei liikkunut yhtään vaikka ohjasin kaukaa. Ihme. Kolmannet liikkeet olivat luoksari ja tunnari. Luoksarista kouluttaja huomautti vain siitä, että annoin maahan -käskyn liian myöhään, Raiku toimi hyvin. Tunnarissa nosti ensin väärän, sitten oman. Nollaksi meni.

Treeneissä oli meidän lisäksi vain yksi koira, joten Tassu pääsi vain hetkeksi katselemaan sen treenejä kauempaa. Tehtiin vähän perusasentoa ja noutoleikkiä. Se on nyt edennyt niin, että ensin hetsaan patukalla, sitten heitän sen pienen matkan päähän ja lähden juoksemaan. Tassu hakee patukan ja juoksee perässä ja ohi, jolloin käännyn ja kutsun ja se lähtee tulemaan kohti patukka edelleen suussa. Selvästi tykkää tästä leikistä.

Toisella Raikun kierroksella korjailtiin ensimmäisen ongelmia. Ensin ruutua, jonne lähti laahustaen, jolloin kutsuin takaisin ja huomautin, että tuollainen ei kyllä ole mitään. Sitten hetsattiin ja jo meni ruutuun vauhdilla. Pari lähetystä ihan läheltä ja namia perään. Raiku alkoi heräillä, mutta alkoi tehdä taas lahnaseuraamista, josta piti huomauttaa, sen jälkeen se olikin yhtäkkiä ihan täysillä mukana. Treenattiin seuraamaan lähtöä kun se jätettiin maahan, ohjasin namilla lähemmäs. No paikka ei paljoa parantunut, vauhti kyllä.

Lenkin jälkeen mentiin vielä Raikun kanssa tekemään tunnaria, kaksi ihan kohtuullista, siirteli väärää mutta ei ottanut suuhunsa. Kaukojen siirtymiä palkaten joka vaihdosta, alkoi innostua. Ehkä alun lahnailuun vaikutti sekin, että Raiku otettiin suoraan autosta eikä se päässyt edes jalkaa nostamaan ennen kentälle menoa. Tiedä häntä. Onneksi kuitenkin lopussa kentällä oli taas hyvällä vireellä toimiva koira. Täytyy muistella vain sitä, muuta ei enää ole ennen lauantaita tehtävissä.

Kun lopetin Raikun kanssa ja vein sen autoon, takakontissa oli yksi hyvin kiukkuinen Tassu. Että muka vain Raiku saisi tehdä, sellainen ei Tassulle käynyt ollenkaan. Kun se lopetti ääneen kiukuttelunsa, otin sen ulos. Hallin pihalla oli Soile, Tassun erityinen ystävä, joka kutsui sitä. Sinne meni ja pyöri siliteltävänä. Siihen tuli myös lauma shelttinarttuja, ja yhteen Raiku ihan suorilta ihastui, ei mitään räksytystä vaan hännän vispaamista ja haistelua. Muutamaa ohi kulkenutta koiraa Tassu sai "katsoa" ja ihan rauhassa katsoikin. Siinä oli Tassun lopputreeni.

Jälkiä ja sen sellaisia

Jälleen aloitettiin sunnuntai menemällä Pärnävaaralle jälkeilemään. Raikulle jälki 4, Tassulle 5.

Aloitettiin Tassun jäljellä, noin 10 metriä, pieni kaarre ja yksi nami askeleella. Tassu bongasi jäljen ihan itse, joskin vähän alkuun pyöriskeli. Sitten alkoi ajaa, ja vähän kiire oli, ei läheskään kaikkia nameja syönyt, mutta pysyi tosi hyvin jäljellä. Jälki oli aivan selvästi aivan liian lyhyt, Tassu oli juuri oikein päässyt vauhtiin kun se loppui. Seuraavalla kerralla täytyy pidentää jo - ehkä kahteenkymmeneen metriin?

Raikun jälki lähti kodan takaa metsiköstä, ja ennen jäljen tekoa nähtiin kahden ihmisen ja kolmen koiran menevän polkua. Päätin että tehdä suunnitelman mukaan, eli jälki ylitti polun. Jäljen nosto oli priima, suora jana ja heti oikeaan suuntaan. Polun kohdalla Raiku aivan ilman epäröintiä otti harhan, kuten olin epäillytkin. Kun ei päässyt, valitsi ihan pokkana oman jäljen, aivan kuin se olisi koko ajan tiennyt, että se menee toiseen suuntaan. Jälki jatkui kota-alueen vessan taakse, siitä hiekkatielle ja takaisin metsään, jossa kivikkoa ja kuivia lehtiä. Hiekkatielle tultaessa Raiku jonkin aikaa kierteli aika pitkääkin kierrosta, mutta sitten jatkoi suunnilleen siitä, mistä oli alkanut kierrellä. Metsään menevän käännöksen löysi hyvin. Kaikki kepit nousivat, kuten aina käy kun sillä on haastetta ja se joutuu olemaan tarkkana.

Raikun esineruutu oli pari metriä leveä syvä kaistale. Sinne se jolkotteli, löysi esineen ja jolkotteli takaisin. Hohhoi. Tassulle laitettiin neljä esinettä. Se lähti hyvin tallattuun ruutuun ihan selvästi jäljestämään mutta alkoi sitten tajuta, että ne esineet ovat ne juttu ja kävi ilmaisemaan niitä. Kahta se taas oikein etsi ja oli innoissaan löydettyään.

Käytiin treenien jälkeen pienellä lenkillä ja Tassu sai riehua Närrin kanssa. Sitten epätoivoinen emäntä päätti vielä Raikulle tunnarin ja kaukot. Tunnari muuten ihan kohtalainen, mutta toi kapulan pitkittäissuunnassa suussaan. Kaukot täydeltä matkalta takapalkalla, ne olivat tosi hyvät. Kun Närrikin oli vähän tokoillut, otettiin Tassu vielä leikkimään ja tekemään patukan kanssa juoksemista. Sen se on tainnut älytä :) Yksi perusasento jossa istui oikein topakasti ja otti kontaktia "katsoo" -käskyllä. Kun Tassu tämän session jälkeen laitettiin autoon, se simahti saman tien.

Eilen oli kaunis ilta Jaamankankaalla

Rallissa tokoa

Rallitokossa oli tänään puhdas tokokerta, jota olin luvannut ohjata (heh). Jokainen koira sai 2x10 minuuttia. Raiku teki omilla vuoroillaan hyvin pitkän ja oikein hyvän seuraamisen, hyvät jäävät, innostetun ja innostuneen metallinoudon ja ei-niin-hyvät kaukot. Piti vielä treenin ja lenkin jälkeen tehdä tunnaria, mutta en sitten jaksanut. Ihan hyvä treeni kumminkin.

Koska ohjailin, Tassu pääsi kentälle vasta kun treeni oli suunnilleen loppu. Ensin se laitettiin perusasentoon katsomaan kentän toisella laidalla paikkamakuuta tekeviä koiria. Aina hetken se katsoi niitä, sitten otti kontaktin ja piti sen aika kauan, useita kertoja. Sitten revittiin patukkaa ja pari kertaa innostin sen ottamaan patukan maasta suuhunsa, lähdin juoksemaan ja kun se saavutti patukka suussa, alettiin taas leikkiä. Siis jonkinlainen noudon aihio :) Hallilla oli paljon ihmisiä, jotka kutsuivat Tassun luokseen ja silittivät ja antoivat nameja, eikä Tassu haukkunut niitä yhtään.

Lenkillä muutama tärkeä tapahtuma: rullaluistelija meni melkein nenän edestä ja Tassu haukahti kerran mutta kääntyikin yhtäkkiä katsomaan minua. Järven rannassa Tassu meni oma-aloitteisesti kahlaamaan veteen ja Raiku heitti talviturkkinsa keppiä vedestä noutaen. Kotona lähinnä parkkipaikkaa asuvat naapurit tulivat tapaamaan Tassua. Naapureilla on ystävällinen flättinarttu ja Tassu uri portin ali tervehtimään sitä ilman haukkumista.

Tokoiluja

Raviradan parkkiksella oltiin. Tassu sai aloittaa. Tein sille pienen jäljen nurmikolla, jonka piti olla nurmikko mutta joka muuttuikin yhtäkkiä hiekkamaaksi. Jäljellä oli Tassun ruokanappulaa, josta se tykkää joka paikassa - jos se nyt ahneuksissaan edes huomaa mitä suuhunsa laittaa. Tassu muisti mikä juttu oli ja jäljesti kyllä hienosti kun ottaa huomioon että jälki kulki suunnilleen hiekalla. Vähän se nyt kulki namien ohi, mutta suunta oli koko ajan eteenpäin, nenä maassa ja perille päästiin. Sitten leikittiin taisteluleikkiä, Tassu alkaa murrata oikein tosissaan heti kun se ottaa lelusta kiinni. Äärettömän ahne ja taisteluhaluinen. Heittämisestä se ei selvästikään kauheasti innostu ainakaan vielä. Leikin välissä pari perusasentoa, joissa piti hyvin kontaktia. Loppuun luoksetulo, jossa appari piteli Tassua kiinni ja kun se vapautettiin, se tuli kyllä maailmanennätysvauhtia.

Raiku teki voittajan liikkeitä periaatteella tehdään ensin kaikki väärin, sitten voi tehdä oikeinkin. Luoksarissa ensimmäinen läpijuoksu vaikka piti pysähtyä, ruutuun meni hyvin mutta kun toisella kerralla tein koko liikettä, lähti perään kun käännyin ruudun edessä. Kaukoissa pysyi suunnilleen paikoillaan, mutta kaksi käskyä maa - seiso ja seiso -maa. Otettiin sitten ihan läheltä, ne tietenkin hyviä. Tunnarissa ekalla nosti ensimmäisen mikä eteen tuli. Uudella yrityksellä haisteli hyvin, jolloin toi oman. Liikkeestä maahan sentään kerralla kunnolla. Seuraaminen alkuun tosi löysää, mutta paransi kun aloin tehdä nopeita käännöksiä. Näillä mennään.

Jokapäiväisessä elämässä Tassulle on kovasti opetettu edestä ja takaa suhahtavien polkupyörien, lenkkeilijöitten ja muitten kulkijoitten sekä koirien ohittamista ilman haukkumista. Jos ehdin ajoissa sanomaan "Tassu katsoo", se ottaa kontaktin ja jättää haukkumisen. Pari kertaa se on itsekin tarjonnut kontaktia sellaisessa tilanteessa, joten jatketaan harjoituksia. Helpoksi tämän tekee se, että Tassu on erittäin kontaktihakuinen pentu, sen saa tulemaan eteen istumaan ja napottamaan silmiin vain sanomalla sen nimen. Lenkillä vapaana ollessaan se tulee heti kovaa vauhtia luokse kun kutsuu, vaikka se olisi Raikun kanssa jotain hommaamassa, ja näyttäisi siltä että sillä on pieni idea jo siitäkin, mitä seis tarkoittaa. Itseluottamus sillä lisääntyy koko ajan, se saattaa tehdä ihan omia pieniä kierroksia hyppelehtien kivien ja kantojen yli. Hauska pentu se on.

Kuvapäiväkirjaa

Auringonpaiste on houkuttanut kuljettamaan kameraa, ja Tassun elämää on tullut kuvatuksi paljonkin.

Yhtenä iltana käytiin Kukkipuussa. Alkukankeuden jälkeen Tassu leikki kaksivuotiaan Takun kanssa

Takku ja Tassu

Nukankin Tassu tapasi, mutta se tapaaminen ei ollut kovin soopuisa, joten samaan kuvaan ei erillään pidettyjä koiria saatu.

Yhtenä iltana käytiin kanavalla. Välillä Tassulla oli kova kiire - jonnekin.

Välillä taas piti istua ja ihmetellä suurta maailmaa

Raikun kanssa uskaltaa vaikka minne

Kuoppa, jota isoisoisä Aihki kaivoi rantaviivaan monina vuosina

Vanha neiti Una ei aina ole kovin ihastunut karvoille tunkevasta Tassusta

Raunioradan läpi kuljettaessa Tassu oikein innostui akrobaattisista olosuhteista

Raiku suorittaa valvontatehtäviä

Jäljet (3), esineitä ja kyläilyä

Sunnuntai aloitettiin jälleen jälkimetsällä. Tassulle tehtiin samanlainen kymmenen metrin namitettu jälki kuin viikko sitten samanlaiseen jäkälikköön. Tassu ajoi jälkensä ihan tuoreeltaan, jälleen yhtä keskittyneesti nameja etsien. Tuuli oli kääntynyt sivulle, joten vähän se välillä kävi jäljen vieressä mutta palasi aina heti. Kerran yritti lähteä taaksepäin unohtuneita nameja syömään, mutta käänsin menosuuntaan. Namirasia löytyi ennen kuin Tassu väsyi. Siis oikein hyvä.

Raikun jälki alkoi hiekalta. Jana oli hyvä, jäljen nostossa piti vähän pyöriä, mutta äkkiä se sen siitä hiekalta löysi. Ensimmäisen kepin nosti, ja sitten lähti vetämään niin kovalla vauhdilla jyrkkää rinnettä alas ja toista ylös, että kepit kokonaan unohtuivat. Jälki nousi kulkemaan tien laitaa, siinä ajoi sivussa ja kepit jäivät. Yhden kepin yli näin sen kulkevan ja otin takaisin. Sitten jälki ylitti tien, jonka toisella puolella jäljentekijä oli ensin lähtenyt yhteen suuntaan mutta sitten päättänytkin valita toisen. Siis pieni ympyrä. Siinä Raiku pyöri jonkin aikaa tarkistellen useampaan kertaan, mutta löysi oikean suunnan ja pääsi helposti jäljen loppuun. Aina kun se alkaa vetämällä ajaa, se jättää kepit, paukuttelee vaan henkseleitään. Josko minä jo oppisin sitä hidastamaan tällaisissa tapauksissa. Mutta huolimatta vain kahdesta kepistä, se hienosti ratkoi vaikeita kohtia.

Esineruutuun meni ensin Raiku. Lönkötteli eteenpäin, löysi helposti esineen ja lönkötteli sen kanssa takaisin. Tehtiin toinen näytöllä, oli vähän reippaampi. Esineruutu ei ole Raikun juttu, ei ole.

Tassulle taas pienelle alalle monta esinettä. Päästin sen narusta ja se alkoikin loikkia esineeltä toiselle, otti niitä suuhunsa ja rallatteli niitten kanssa. Paria esinettä se oikein etsi ja tarkenteli saatuaan hajun. Sen päähän oli siis syntynyt idea! Leikittiin vähän esineillä, mutta sillä oli kiire etsimään uusia. Ensi kerralla täytyy tehdä jo vähän isompi ruutu että saa vähän enemmän etsiä.

Eilen käytiin Kolilla kyläilemässä. Tassu tutustui Unnaan ja Pipariin. Unnan nähtyään se alkoi heti tarjoilla leikkiä, ei mitään haukkumista! Pipari vähän komensi, mutta siihenkin Tassu suhtautui ihan iisisti. Yksivuotiaasta Unnasta tuli Tassun idoli, ja Unna leikki tosi kauniisti vaikka vauhdikkaasti Tassun kanssa. Muutama huono kuva, leikki oli huomattavasti vauhdikkaampaa kuin kuvista saattaisi päätellä.

Taustalla Raiku ja Pipari

Raiku yrittää komentaa

Tassu ja Pipari

Viikko Tassua

Tassu on ollut meillä nyt viikon. Tassu on
- oppinut, että ruokaa ei saa haukkumalla
- oppinut, että Raikun ruokakupille ei ole menemistä
- oppinut, että kun Raiku on mennyt nukkumaan emännän sängyn alle, sinne ei ole menemistä
- muutaman kerran hakeutunut ulospäin pissahädässä
- ollut muutamia tunteja päivässä yksin (siis Raikun kanssa) kotona, ilmeisesti melko rauhallisesti
- rikkonut lopullisesti jo aikaa sitten krenkaksi menneen koiraportin
- tehnyt parhaansa, että tässä ei tänä kesänä tarvitsisi kasvattaa kesäkukkia:

- nostanut korvansa pystyyn

- hommannut sallittuja asioita

- hommannut ei-niin-sallittuja asioita

- leikkinyt paljon Raikun kanssa

- ruvennut menemään itse häkkiinsä yöksi
- harjoitellut ihmisten ja koirien haukkumatonta ohitusta
- käynyt treeneissä
- juoksennellut metsissä ja pelloilla, kiipeillyt, hyppinyt ojien yli, pudonnut ojaan ja noussut sieltä, ylittänyt ojan yhtä koivunrunkoa pitkin, harjoitellut myyrähyppyjä, ja todennäköisesti vähän kasvanutkin, ja sen sellaista. Se tykkää leikkiä ihmisenkin kanssa, tulla luokse kovaa vauhtia, olla sylissä, jahdata housunlahkeita, lattiaharjaa, imuria ja kaikkea muutakin mikä liikkuu. Se tunkee nokkansa joka paikkaan. Se on siis koiranpentu. Ja hyvä ruokahalu sillä on. Se on ihan kuin joku ahnas susi.