Nollan pisteen liikkeet ja sosiaalistamista

Tokokurssilla otettiin tänään kokeenomaisesti kolme Raikun ongelmaliikettä: ruutu, metalli ja tunnari. Lisäksi sitten yksi mukava liike, hyppynouto. Raiku oli huonossa vireessä, huonosti viritelty ja muutenkin. Ruudun se kuitenkin löysi, meni maahan ja pysyi siinä seuraamiskäskyyn asti. Aika löysää meno kuitenkin oli, ja ohjaajaa moitittiin hiipimisestä ruudun läheisyydessä. No, se siis kuitenkin onnistui. Metallille lähti laukalla, otti ja toi ravilla ja luovutuspaikka ihan hukassa. Tunnarilla nosti ensin oman, sitten vielä haisteli ja päätyi omaan, mutta oli pudottanut sen niin lähelle toista kapulaa, että molemmat osuivat suuhun. No, jotenkuten kuitenkin. Hyppynouto sitten: palautuksessa lähti kiertämään estettä, huomasi kohdalla virheensä ja jä siihen. Kolmannella käskyllä toi. Just. Toisella kierroksella otettiin ryhmässä paikallaistumista (menin piiloon), ei ongelmia, ei myöskään paikkamakuussa. Viimeisellä lyhyellä kierroksella sitten hyppynoutoja, ne lopulta oikein hyvät. Jaa-a, enpä tiedä.

Tokoryhmä oli ulkokentällä, joten Tassu otettiin Raikun vuoron päätyttyä harjoittelemaan koirien rauhallista katselua.  Yritin vastaehdollistamista, mutta se alkoi toimia liiankin hyvin, Tassu istui vaan ja napotti minua (sille ei annettu ruokaa ennen lähtöä, joten se taisi olla niin nälissään että himoitsi vain Hau-Hau -makkaraa välittämättä mistään muusta). Joitakin kertoja pääsin naksauttamaan kun se katsoi koiria ihan rauhassa. Tehtiin siinä Tassun elämän ensimmäinen perusasentokin, ja siihen se jäi pitämään kontaktia. Suunnilleen vartti siinä naksuteltiin ja ainakin kaukana kulkevat ja agilityyn riehakkaasti menevät koirat saivat Tassun mielestä ihan vaan olla, lähempänä tokoilevia se ei edes vilkaissut. Auton perässäkin se sitten oli hiljaa vaikka takaluukku oli auki ja ohi kulki ihmisiä ja koiria. Niin, ja monta ihmistä silitteli sitä.

Käytiin sellainen tunnin lenkki koulutuksen jälkeen ja tultiin takaisin hallille. Siinä oli nelikuinen bordercolliepoika Zarco, ja Tassu pääsi ensimmäistä kertaa tänne tulonsa jälkeen leikkimään pentuleikkejä. Ihan hetken Zarcokin sitä arvelutti, mutta näköjään pentu pennun tunnistaa ja sitten juostiin ja painittiin ja riehuttiin puoli tuntia kunnes ihmiset väsyivät seisoskelemaan. Vielä tuli Zarcon laumasta aikuinen bordercollieuros Bruno Tassua haistelemaan ja niin oli Tassu uupunut että istui vaan ja laittoi korviaan taaksepäin. Hyvä päätös Tassun sosiaalistamissessiolle. Zarcon isäntä on perustanut koirankoulutusyrityksen ja niin lupasin ilmoittaa Tassun Sportti-Rekun pentukurssille. Siellä on alaikärajana yhdeksän viikkoa, ja johan Tassu on nyt jo kymmenen :)

Jäljet (2), esineitä ja leikkiä

Heti aamusta lähdettiin Jaamankankaalle jälkihommiin. Jälki oli molemmille toinen, Tassu kun on tehnyt yhden jäljen jo lapsuudenkodissaan. Tassulle tehtiin noin 10 metriä pitkä jälki kahdella namilla / askel jäkäläiseen mäntymetsään. Raiku älysi jutun heti ja ajoikin todella keskittyneesti, kerran taisi nostaa päätään. Namit olivat vähän painuneet märkään jäkälään niin että niitä piti oikein kaivaa sieltä. Tasaista tahtia Tassu eteni loppupalkkapurkille jossa herkkuna oli keitettyä sydäntä. Hannele ikuisti Tassun jäljen:

Tästä se lähtee

Näin se menee

Perillä

Tassulle tehtiin myös esineruutu, siis pieni tallattu alue, johon siroteltiin viisi esinettä. Lähdettiin sitten kulkemaan, ja Tassu bongasi esineet heti. Kolme esinettä nostettiin ja vähän leikittiin. Siitä se lähtee. Myös tämä tapahtuma ikuistettiin:

Tässä

Ja tässä

Leikitään

Raikun jälki kulki ensin jäkälämetsässä ja sieltä tuoreelle hakkuuaukolla. Pituutta ehkä noin puoli kilometriä, vanheni melkein kaksi tuntia. Jana oli tällä kertaa suora ja nosto ilman epäröintiä. Hyvä. Itse jäljen Raiku ajoi myös hyvin, yhdessä kulmassa kiersi ympyrän, mutta muuten ei mitään ennen kuin tultiin hakkuuaukolle. Siinä se kulmassa hetkeksi kadotti jäljen ja laskin sen liinasta etsimään. Se näytti aika pian taas kuitenkin jäljestävän ja sitten nousi keppi, minkä jälkeen ei ongelmia. Yksi keppi kuudesta jäi siihen hakkuuaukon alun harhailuun, muut nousivat. Se oli hyvä treeni, sopivasti haastetta. Tämäkin jälki kuvattiin:

Jälkiliina kiinni ja janalle

Mennään

Keppi on löytynyt

Hakkuuaukolla piti keskittyä

Keitettyä sydäntä loppupalkaksi

Ennen treenejä ja treenien jälkeen vähän ulkoiltiin Närrin kanssa. Alkuun Tassun täytyi haukkua oikein kovasti Närrille, mutta loppulenkistä se oli löytänyt uuden bestiksen, joka leikki Tassun kanssa todella kauniisti ja innokkaasti. Raikukin on kotipihassa alkanut leikittää Tassua, muualla on edelleen kuin sitä ei olisikaan. Muutama kuvatodiste tästäkin

Tassu tuli taloon ja treeniä

Eilen haettiin Asikkalasta Taimiston kennelistä Tassu, Taimiston Ahnas susi, Aihkin pojanpojanpoika. Tassu on reipas tapaus. Se lähti matkaan ihan noin vaan, nukkui Asikkalasta Joensuuhun, ulkoili huolto-asemilla. Kotiin tullessa vähän alkoi huolestuttaa: pimeässä olohuoneessa nökötti musta televisio, ja muutenkin oli vähän outoa. Nopeasti se kuitenkin asettui kun sai ruokaa. Aamulla lähdettiin lenkille ja se painatti menemään kuin olisi aina kulkenut niitä reittejä, tosin välillä piti hetki miettiä ja raapia kaulapantaa. Hyviä kuvia ei saatu mutta jotain kuitenkin:

Miksi tuossa kaulassa pitää olla tuollainen?

Toinen korva on lurpahtanut aiemmasta pystyasennosta

Illalla mentiin JoAn hallille Raikun rallitokotreeneihin. Ennen treeniä Tassu tassutteli ihmisjoukoissa kaikkien rapsuteltavana, juoksi halliin tutkimaan paikkoja ja ihmisten rapsuteltavaksi, teki yhden luoksetulon hallin läpi ja meni autoon odottamaan - harrastuskoiran tärkeä taito.

Raiku teki pieniä harjoituksia, kymmenen houkutuksen kiertelyharjoituksen (ei mitään vaikutusta), pienen oikealle siirtymisharjoituksen ja siitä takaisin edestä, mikä ei onnistunut. Takapalkalla neljän kyltin rata liikkeestä istumaan, siitä seuraamaan ja pyörähdys. Vähän merkille menoakin tehtiin, mutta ei kovin hyvin. Jäi useimmiten merkin eteen. Pitää muistaa treenata.

Rallitreenin päätteeksi Raiku pääsi vielä halliin minuutiksi leikkimään narupallolla. Hyvin syttyi ja vähän vetikin, ihan muristenkin. Vieraita koiriakin tavattiin, niille se haukkuu ja murisee. Tilda-lagotto ei halunnut tehdä tuttavuutta vaan väisteli, Dave-sheltti oli Tassun mielestä pelottava, kun se tuli riehaten pyytämään leikkiin, mutta aikansa oltuaan Tassu rauhoittui ja päästi Daven haistelemaan ja kuljeskeli se lähistöllä ihan rentoutuneena. Muita koiria ei sitten kosketusetäisyydelle tullutkaan, mutta kauempana oleville yritti haukkua. Hyvin Tassu ottaa koko ajan kontaktia, istuu eteen ja katsoo silmiin kun sitä kutsuu, ja selvästi tykkää oikein kovasti kaikista ihmisistä.

Raiku yrittää olla kuin Tassua ei olisikaan. Väistelee ja menee menojaan. Sanoi kyllä aika tiukasti kun Tassu yritti sen luulle.

Jos en katso sitä, sitä ei ole olemassakaan.

Raiku 7 vee

Raiku saavutti perjantaina miehen iän, seitsemän vuotta. Tänään ehdittiin ottaa synttäripotretteja aamulenkillä Repokallion metsäpolulla. Raikusta on kehittynyt innostunut Lapin oravanhaukkukoira, ylöspäin siis mieli

Sinivuokkoja päivänsankarille

Jälleen rallykokeessa

Tänään oli oman seuran järjestämät rallytokokokeet, Joa:n hallilla. Avointa luokkaa tehtiin. Rata oli aika helppo, avoimen tehtävistä houkutus, hyppy, pyörähdys ja sivulla istu - seiso - kierrä koiran ympäri. Kaikenlainen tekeminen Raikun kanssa on tässä vähän jäänyt työkiireiden vuoksi, ja perjantain Raiku oli hoidossakin puolille öin. Vähän puolitehoisina sitten radalle mentiin. Raiku teki kuitenkin keskittyneesti, vain yhdessä tehtävässä se ehti istua vaikka ei pitänyt eli kymmenen miinuspistettä tuli. Siinä olikin kaikki, muuten rata oli ihan virheetön, eli 90 pistettä jolla kolmas sija. Toisellakin koirakolla oli sama pistemäärä, mutta yllättävää kyllä, meillä oli parempi aika. Oltiin siis nopeita :) Arvostelulomakkeeseen tuomari oli kirjoittanut "tosi upea suoritus". Palkinnoksi saatiin vinkuva possulelu, jättipuruluu, jotain koulutusnameja (joita Raiku ei ole koskaan suostunut syömään) ja energia- ja palautusjuomajauhetta pienet pussit. Niitä käyttävät yleensä kisa-ammattilaiset, joten enpä tiedä.

Kuvatodiste on palkintojenjaosta, ottanut Saija Jänkävaara.

Tokoa kurssilla

Tänään jatkui Joan tokokne piti suorittaa ilman välipalkkaamistakurssi. Sai valita kolme liikettä ja suorittaa ne ilman välipalkkaamista, koevaatimuksin tai ilman. Valitsin liikkuroidun seuraamisen, luoksarin ja tulevan voittajan zetan puolikkaan. Ohjaaja lopuksi kommentoi. Raikun kanssa saatiin kommenteiksi seuraamisesta, että se hajoaa oikealle kääntymisissä ja että minä ohjailen vasemmalla kädellä käännöksiä ja perusasentoon tulemisia. En ole huomannut, mutta uskottavahan se on. Luoksari muuten hyvä, mutta ei ottanut lopussa perusasentoa. Zetassa liikkeinä oli istu ja seiso, muuten hyvä, mutta kun palasin Raikun taakse oikealta (aina ennen olen tehnyt sen vasemmalta), Raiku kääntyi perään. Muuten ohjaaja sanoi, että Raiku tekee innokkaasti ja hyvällä ilmeellä ja palkkautuu hyvin kehuista. Toisella kierroksella sitten korjailtiin ensimmäisellä ilmenneitä virheitä. Lopuksi ensin ryhmässä paikallaistuminen minuutin verran ja sitten paikkamakuu niin että yksi kerrallaan maahan ja lopussa sivulle. Näissä missään ei ollut mitään huomauttamista. Seuraavalla kerralla sitten uudet kolme liikettä.

Maanantaina Linnunlahden kenttä oli tyhjä kun mentiin sinne, ja tietenkin sitten tottisteltiin eli tehtiin esteitä. A-esteelle Raiku karkasi, mutta en näin alkuun välittänyt. Metrin hyppynoudossa molempiin suuntiin kosketus, mutta teki kuitenkin. Pitkä seuraaminen, jäävät ja luoksetulo suunnilleen ok. Tunnari tehtiin tietenkin; ekalla toi väärän, toinen hyvä.

Rallikisoissa kera videon

Tänään käväistiin Imatralla ensimmäisissä rally-tokon avoimen luokan kisoissa. Tuloksena oli 86 pistettä eli hyväksytty rata. Pari pikkuvirhettä (Raiku koski kääntyessään kylttiä ja jotain sellaista) ja yksi -10 pisteen virhe, kun Raiku istui ensin sivulle vinoon, nousi ja korjasi. Hetken mietin, mutta päätin olla uusimatta, Raiku kun tulkitsee uusimisen niin, että on tapahtunut kauhea virhe, nyt ei voi enää tehdä mitään. Niinpä vaan jatkettiin. Kaikki avoimen erityisliikkeet, sivulta eteen ja kiertäen taakse, pyörähdys, houkutus ja hyppy menivät hienosti, samoin spiraali juosten, mikä on emännälle aina haasteellista. Varsinaisille palkinnoille ei sijoituttu, mutta saatiin tuomarin palkinto "kauniista" suorituksesta :)  Vetolelu, raksupussi ja ruusuke rikkaampina (ja bensakulut köyhempinä) lähdettiin kotimatkalle.

Ja tässä video kisasta:

Rally-toko, avoin luokka, Imatra

Bonuksena retkestä Imatralle asti oli, kun pienellä metsälenkillä osuttiin paikkaan, joka oli täynnänsä sinivuokkoja! Tuli ihan oikea kevätfiilis, metsä oli sellainen kuin lapsuuden muistojen perusteella kuuluukin olla, ei sellainen kuin täällä näillä raukoilla rajoilla.