Vähän jottain

Viime viikolla treenattiin vain viikoittaisissa rallytreeneissä. Siellä oli avoimen kisarata. Raikulla oli ongelma vain liike, jossa sivulla istumasta siirrytään eteen istumaan. Ekalla kerralla pyörähti eteen ja saman tien sivulle takaisin. Sitten pysyi edessä, mutta oli kovasti vinossa. Namilla ohjaten lopulta ihan hyvä. Liikkeessä pyörähdys ja hyppy hyviä, mutta hyppy olikin ihan kulkutiellä. Toisella kierroksella tehtiin takapalkalla aina muutama este kerrallaan, ja kaikki meni tietenkin sillä tavalla erinomaisesti.

Lenkeillä ollaan aina välillä tehty jotain pientä kuten oikealla seuraamista, edessä peruuttamista ja sellaista. Ollaan myös alettu treenata puitten kiertämistä. Käskyn kanssa vaan mietin. "Kierrä" on käytössä saksalaisessa täyskäännöksessä ja muutenkin liikkeissä, joissa koira kiertää minut takaa. Toisaalta kierrä -käsky näyttäisi toimivan myös puiden kiertämisessä. Mutta meneeköhän se sekaisin?

RTK1 Raiku

Käytiin rallytokoturneella, kaksissa kisoissa viikonloppuna. Oikein Jyväskylässä asti. Lauantaina Raikun saalis oli 98 pistettä, yksi hihnan kiristyminen. Sunnuntaina 96 pistettä, yksi hihna ja maaliintulon jälkeen kaadettiin spiraalin törppö, kun menin kehumaan Raikua liian aikaisin ja se siitä riehaantui. Mutta se teki varmaa työtä, hienoa seuraamista hyvässä kontaktissa ihan koko ajan ja tuloksena toinen ja kolmas hyväksytty rata ja koulutustunnus RTK1. Hankalimpia sille olivat eteentulot ja oikealta vasemmalle kierto sekä peruutusaskeleet, kun sitä täytyy "estää" siirtymästä suoraan vasemmalle sivulle. Sen mielestä niin nyt vaan yksinkertaisesti pitäisi tehdä, ja se ottaa stressiä kun maailmanjärjestys järkkyy. Molemmissa kisoissa oli sama tuomari, Minna Hillebrand, ja molempiin tulospapereihin oli kirjoitettu "kauniisti ohjattu". No, eihän Raikua voi rumasti ohjatakaan, sen herkkä sielu kärsisi niin että se ei tekisi enää mitään.

Seurattiin sitten ylempiäkin luokkia kun kerran sinne asti oli menty. Aika alkutekijöissään olevilla seuraamisilla avoimessakin luokassa kisattiin, mikä sitten näkyi useina riittämättöminä pisteinä ja keskeyttämisinäkin, kun koira ei kerta kaikkiaan suostunut tekemään mitään mitä siltä pyydettiin ja mihin sitä hirveästi yritettiin houkutella. Mestariluokassa oikealla seuraamista oli todella pitkät pätkät ja oikealla tehtiin myös maahanmenoja, spiraaleja ja vaikka mitä. Samoin puolenvaihtoliikkeitä oli vaikka kuinka paljon ja vaikka minkälaisia. Eli jos sinne haluaa, oikealla seuraaminen on oikeesti opetettava koiralle. Siellä laji muuttuu jo tosi haastavaksi, vaikka alokkaassa ei kovin kummoista osaamista tulokseen vaaditakaan.

Jyväskylässä oltiin yötä ihan keskustassa sijaitsevassa hotellissa. Ilta- ja aamulenkillä kierreltiin ympäri kaupungin keskustaa. Tai no, edettiin aina muutama metri kun metsäläiskoira pysähtyi ja jäi jumiin johonkin hajuun. Ja sitten seuraavaan, ja seuraavaan. Pitäisiköhän sitä käyttää vähän enemmän ihan vaikka Joensuun keskustassa?

Viikon kolmannetkin treenit rallytokossa

Tällä viikolla on ahkeroitu treeneissä kun tänään vielä oltiin rallyssa. Tällä kertaa harjoiteltiin ihan alokasluokan rataa kun muutama koirakko on lähiaikoina menossa kisoihin. Tehtiin ihan hihnassa kuten asiaan kuuluu. Rata oli mukavan helppo mutta emännän keskittyminen vähän sinnepäin, kun jatkuvasti samassa kohdassa unohdin minne seuraavaksi piti mennä ja mitä tehdä. Raiku teki nätisti, radassa oli kaksi pujottelua ja niissä piti innostaa, muuten alkoi jätättää. Myös ympyrä vasemmalle oli vähän kökkö, mutta muuten ihan perusjuttua. Kiva oli välillä treenata jotain helppoakin.

Nyt kun on vain yksi koira, sitä voi vähän sisälläkin harjoittaa. Aihkin eläessä se ei ollut mahdollista, koska koira jonka vuoro ei ollut alkoi aina haukkua, ja sisällä haukkuminen on ehdottomasti kiellettyä (yritetään olla kunniallisia naapureita). On yritetty kaukojen seiso - maa -vaihtoon saada oikeaa tekniikkaa (lopultakin) ja nostatettu metallikapulaa ja sen sellaista. Raiku selvästi tykkää näistä kotiharjoituksista, pitäisi vaan saada aikaiseksi tehdä niitä useamminkin. Ehkä.

Parkkipaikkatokot

Vähäsen käytiin flunssaisena (minä) tokoilemassa Metlan parkissa. Ensin sekalaista seuraamista ja ralliliikkeitä. Sitten pitkästä pitkästä aikaa metalli, jota oli lämmitetty takin sisässä. Ensin hetsattuna ja jee, nosti ja toi laukalla. Sitten nostatin maasta ja käskin perusasentoon, senkin teki ilman temppuiluja. Pitäisiköhän tätä(kin) vähän useammin? Tosi hyvät luoksarin stopit, kaukoista läheltä seiso - maa, siis ihan oikean tekniikan yritystä. Muutamia vaihtoja vähän kauempaa, ne hyviä. Heitin joka vaihdon jälkeen namin Raikun taakse, mikä saa sen innostumaan. Ja sitten tunnari. Ekalla meni, haisteli ja sekoitteli kapuloita ja toi väärän. Lähetin uudestaan, sitten toi oman. Toisella kerralla haisteli paria kapulaa, joista toinen oli oma, ja toi sen. Kyllä tätä vaan täytyy jaksaa treenata, ei siihen muua auta.

Treenin jälkeen Raiku sai vähän aikaa painia Takun kanssa. Se oli kivaa.

Maanantaitokot Linnunlahdella

Maanantaiseen tapaan mentiin Linnunlahdelle tokoilemaan. Kentällä ei jälleenkään ollut ketään muuta, joten saatiin koko aurattu alue käyttöön - kauhean iso se ei kyllä ole. Raiku aloitti seuraamisella, jota tehtiin rallytemppuillen: pyörähdyksiä, pyörimisiä, saksalaisia täyskäännöksiä, puolenvaihtoja ja oikealla seuraamista. Tämä siitä hyvä, että koira joutuu olemaan koko ajan skarppina että mitä nyt seuraa, eikä Raikun keskittyminen herpaantunut yhtään vaikka tehtiin aika pitkään. Sitten kaksi hyvää ruutua, löytyivät ihan helposti. Yksi hieno hyppynouto, luoksari oli sitten siinä ja siinä ettei stopit venyneet, mutta ihan reipas kuitenkin. Tunnari oli vähän hankala. Kapulat ympyrässä, vaaleat valkoisella hangella vähän vielä pimeässä. Raiku meni reippaasti mutta ei tajunnut että ne ovat ympyrässä, haisteli vain kolmea nokkansa alle osunutta ja kun mikään niistä ei ollut oma, jäi seisomaan kapuloitten päälle. En tehnyt enkä sanonut mitään. Hetken seisottuaan otti sitten jonkun vaan ja lähti tuomaan, mutta kun tiesi että se oli väärä, pudotti maahan. Lähetin uudestaan ja nyt älysi missä loput kapulat olivat ja toi oman. Tämä oli hyvä harjoitus, ratkaisi itse ongelmansa toimimalla, tekemällä edes jotain. Toisella kerralla laitettiin kapulat turvallisesti riviin, ja nyt ei ollut mitään ongelmia, lähti reippaasti, haisteli kaikki ja palautti oman yhtä reippaasti. Kyllä sen itsevarmuus tässä liikkeessä ehkä vähitellen alkaa lisääntyä. Siihen lopetettiin, hyvä treeni kaikkineen, vaikkakin räntäsateessa.

Elämä jatkuu - ja treenit

Raikun kanssa ollaan jatkettu siitä mihin ollaan jääty ja mitä ollaan Aihkinkin eläessä tehty. Eli lenkkeillään ja treenaillaan ja kyläillään ja sen sellaista. Maanantaina käytiin Linnunlahdella vähän tokoilemassa. Positiivista oli että ruutu löytyi hyvin, joskin vauhtia oli niin että en ehtinyt pysäyttää kuin vasta takanauhalle. Tunnari oli taas ihan mallikas, haisteli ja toi oman reippaasti (ja minäkin osasin olla hiljaa). Hyvä oli myös luoksetulo. Ja hyppynouto. Kaukot sitten vuorostaan vähän hakusessa. Joku tietenkin aina.

Tänään rallissa. Ensin treenattiin peruuttamista, missä Raiku ensin hypähtää ja menee vähän vinoon, sitten jatkaa suoraan. Mutta oikealla seuraaminen alkoi sujua! Tuli oikealle sivulle vähän avittamalla ja lopulta seurasi ihan oikeassa asennossa, kättä vain ei vielä voinut laskea alas, mutta namia ei tarvinnut. Käännöksiä ei otettu, mutta ympyrää seuraaminen meni hienosti. Tämä oli edistystä. Radassa oli yksi voittajan kyltti, mutta tehtävä oli tokosta tuttu liikkeestä seisomaan ja kierto koiran ympäri, joten siinä ei mitään ongelmia. Tällä kertaa hyppy oli tavallista lähempänä kylttiä, joten senkin Raiku bongasi ilman vaikeuksia. Radan lopussa yritin vaihteeksi palkata lelulla, mutta kun aina ennen on palkattu namien heitolla, Raiku vaan katsoi lelua vähän hämmästyneenä.

Raiku näyttää sopeutuneen elämään ilman Aihkia aika ongelmitta. Välillä näyttää siltä että se suorastaan nauttii kun koko maailma on nyt sen, eikä diktaattori ole sanelemassa sillä mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Välillä se näyttää vähän eksyneeltä. Tätä tapahtuu erityisesti ennen ruokailua. Jotenkin siitä ilmeisesti tuntuu vähän orvolta ilman mitään ruokakilpailua. Kotiin yksin se on jäänyt kuten aina, ihan rauhallisesti ja luottavaisesti.

Hyvästi Aihki 27.8.2001 - 25.1.2015

Aihki lähti eilen sinne, mistä ei ole paluuta. Sen kunto romahti lauantai-iltana ja sunnuntaina päivystävä eläinlääkäri totesi virtsanäytteestä, että sen munuaiset olivat pettäneet.

Aihki - kiihkeä, kiivas, itsenäinen, vahvatahtoinen, vartioiva
Aihki - nöyrä, tottelevainen, ehdottoman uskollinen

Aihki sellaisena kuin se oli nuoruutensa voimissa, noin neljävuotiaana. Kuva Kirsti Hassinen

Mene nyt sitten, Aihki pieni. Mene hyvästi.