Jälleen tokotreeniä

Tällä viikolla on palattu tokoilun pariin. Taisi mennä toista kuukautta ilman tokon treenaamista ja kyllä se on vähän näkynyt. Ruutua on pitänyt etsiä vähän uudestaan, mutta tänään teki jo oikein hienon. Luoksetulon stopit venyvät. Tunnari on onnistunut, mutta jälleen sain Raikun epävarmaksi: oli tuomassa omaa ja menin ja kysyin apparilta että onko se oma. Raiku pysähtyi siihen ja pudotti kapulan - se arveli että jokin oli mennyt pieleen, jolloin ei voi enää tehdä mitään. Hyvä minä. Vähän päästä tehtiin uudestaan, kaksi käskyä lähtöön ja hyvin epävarma tuonti, mutta oikein valittu kapula. Metallissa palautusvauhti ihan onneton ja luovutus vähän kaukana suu auki. Jos yrittää toistoa ei nosta ollenkaan. Kaukot ovat menneet normimeiningillä, vähän se etenee, mutta ei voi enää mitään. Näillä mennään.

Ralliakin on käyty treenailemassa, nyt siirrytty avoimen liikkeisiin. Niissä ei vielä ainakaan ole tullut mitään ylitsepääsemätöntä vastaan. Treeneissä rata tehdään aina kahdesti, mutta yksi näyttäisi riittävän Raikulle, toinen on jo vähän plääh. Ehkä pitäisi toinen kerta tehdä niin että palkkaa suunnilleen joka kyltillä oikein kunnolla keskeyttäen radan.

Rally-tokokilpailussa

Tänään sitten käytiin virallisissa rally-tokokilpailuissa. Radalla oli Raikulle vaikeista liikkeistä pujottelu juosten ja saksalainen täyskäännös. Siihen oli sisällytetty vähän joka sorttia, spiraali, 270 asteen ja 360 asteen käännökset molempiin suuntiin, liikkeestä eteen istuminen ja kolmen asekeleen seuraamiset. Ennen tadalle menoa Raiku oli selvästi ylivireessä, pomppi, haukahteli ja keuli askelseuraamisissa. Saksalaisissa pyöri edestakaisin. Radalle lähdössä sama meno, eli lähti keulimaan, mutta onneksi vähän yli metrin seuraamisen jälkeen oli heti istuminen ja askelseuraamiset, jolloin Raikun vire asettui normaaliksi. Rata sujuikin sitten hienosti, juoksupujottelu ja saksalainenkin menivät ihan sujuvasti. Itselle vaikeinta oli koko ajan yrittää muistaa, missä on minkäkin kyltin suorituspaikka, kyltin vieressä vai edessa, ja kumpi on vasen ja kumpi oikea. Loppujen lopuksi ei kuitenkaan tullut yhtään virhettä eli pisteitä 100/100 ja sijoitus toinen (kaikkineen melkein 40 koiraa). Arvostelulomakkeeseen oli kirjoitettu "Rauhallinen ohjaus, erinomainen suoritus". Palkintopussissa oli muun muassa heijastin, joka tulkin tarpeeseen kaikkien entisten kadottua.

Kenraaliharjoitus ja Aihkikin radalla

Tänään rallytokoryhmässä pidettiin kenraaliharjoitus, radan suoritus kokeenomaisesti. Ihan putkeen ei mennyt, mutta olisi se hyväksytty ollut. Saksalainen täyskäännös ei onnistunut, Raiku kiepsahti sivulle oikealta. En kuitenkaan uusinut, uusiminen ei ole Raikun juttu. Muutenkaan se ei ollut ihan täysillä mukana, mikä lie ollut.

Koska aina on kaksi kierrosta, päätin ottaa Aihkin toiselle. Voi hyvänen aika sitä haukkumista ja muuta melua, jota se piti radan alussa. Sitten se asettui tokomoodiin, ja olikin kyllä hyvä! Sen seuraaminen on parhaimmillaan edelleenkin paljon intensiivisempää kuin Raikulla, tosin sen intensiteetti (tai varmaan vire?) sitten on aina nopeammin lopahtanut paljon alemmas kuin Raikulla koskaan. Ja ihan pokkana se teki rallyliikkeitä vanhasta tokomuistista, ei mitään ongelmia spiraaleissa, pujotteluissa eikä edes istumisessa kun ohjaaja kiertää. Palkaksi heitetyn patukan kanssa riehui kuin mikäkin pahainen nuorukainen. 

Rallia rallia

Viime aikoina on treenattu pääasiassa rallia, koe kun uhkaavasti lähestyy. Tänään testattiin miten välineiden laatu vaikuttaa suoritukseen: löysin kaapin periltä vanhan, lyhyehkön ja kevyen nahkahihnan, joka otettiin varsin rallytreeniin matkaan. Ja kas, ohjaaminen oli paljon helpompaa, kun ei tarvinnut miettiä missä kohdassa joko kompastuu naruun tai kiristää sitä hätäpäissään. Myös Raiku teki jutut selvästi paremmin kun minä en säheltänyt pitkän ja raskaan narun kanssa. Välineurheilua siis tämäkin. Tehtiin rataa, jossa oli muutama avoimen kyltti, mutta ne olivat Raikulle ihan tuttuja tokosta: paikallaan käännöksiä ja sellaisia. Rata olikin ensimmäisellä kerralla suorastaan täydellinen, ei yhtään virhettä. Toisella kierroksella Raikua häiriköitiin oikein urakalla ja kyllä se pari kertaa hairahtui. Liikkeestä eteen tuleminen ja edessä seuraaminen ovat viime treeneissä alkaneet sujua, mutta tiedä häntä sitten. Se on edelleen näissä liikkeissä vähän hämillään.

Tänään rallin jälkeen käytiin metsässä ja sitten vielä pitkästä aikaa vähän tokoiltiin Sarkivaaran tienhaarassa, ihan Ilomantsintien varressa. Metallinouto (piiitkästä aikaa) oli aika hyvä, paluuvauhti enemmän ravilla kuin laukalla, mutta ei muuta vikaa - otti epäröimättä suuhunsa. Kaukoissa piti pari kertaa antaa kaksoiskäsky, teinkin tosi kaukaa ja alkoi jo hämärtääkin. Luoksari hieno, seuraaminen vähän väljää mutta muuten ok - ja tunnarissa varma suoritus! Voittajaluokan korkkauspääätöksen ajankohta alkaa lähetä, joten ehkä pitäisi taas ryhdistäytyä.

Tottista

Pärnällä. Raikulle koko tottissetti ampumisineen ja ilmoittautumisineen. Ampumiseen reagoi taas alkamalla yliyrittää, edisti ja teki niin täysillä, että kun lopetettiin se oli ihan läähätyksissä. Liikkeet menivät muuten ihan hyvin, mutta liikkeestä maahan vaati tällä kertaa kaksi käskyä ja eteenmenossa kolme käskyä maahanmenoon. Kaikki noudot tosi hyvät ja vauhdikkaat molempiin suuntiin, seuraaminen hyvässä kontaktissa. Seurautin kaikki siirtymätkin eikä se herpaantunut. Ihan sitä tuli hyvälle tuulelle.

Esineruutu ei sitten niin hyvin mennytkään. Ensin oli kuin ei olisi lainkaan ymmärtänyt mitä pitää tehdä eli autettiin näytöllä. Toista esinettä lähti hakemaan, mutta puolivälistä kääntyi takaisin. Autoin (tai painostin) ottamalla pari askelta ruutuun, jolloin lähti etenemään ja esineen palautus hyvällä laukalla. Päätin sitten, että sen nyt vaan on tehtävä ja lähetin kolmannen kerran. Se menikin yllättäin parhaiten, eteni reippaasti ilman lisäkäskyä ja toi esineen. Ei voi ihminen ymmärtää mitä sen päässä liikkuu.

Aihkikin pääsi esineruutuun ja ponnekkaasti toi kaksi esinettä ruudun puolivälistä. Palkaksi heittelin vähän patukkaa ja se oli aivan onnessaan. Treenin jälkeen Raiku pääsi juoksemaan ja leikkimään Närrin kanssa, joten ei ilta sillekään varmaan ihan kauhea ollut.

Rallia ja muuta

 Rallytokoa on treenattu viikon mittaan parikin kertaa. Tänään oli pyörimistreenit, joista peräti video kertomassa miten meni. Kohdat, joissa pitää uusia kyltti ovat kaikki ihmisen mokia: väärä suorituspaikka tai sellaista. Mutta ainakin Raikulla heiluu häntä, jos se on se mistä pisteitä kisassa kertyy :)

https://www.youtube.com/watch?v=sphnSAEX7wU&feature=youtu.be

Rallaamisen lisäksi on tehty pieniä tokotuksia lähinnä iltalenkkien yhteydessä. Tunnareita, jotka useimmiten onnistuvat hienosti, kerran kymmenestä ottaa väärän ja tietää sen itsekin, koska pysähtyy puolimatkaan ja pudottaa kapulan suustaan. Toisella kerralla sitten tekee aina oikein - eikä lamaannu! Kyllä se kai siitä. Kaukoja vähän, seuraamisia ja sellaista. Yhtenä iltana tein eteenmenon ihan kylmiltään ilman mitään valmisteluja ja se oli hieno.

Aihki täytti tällä viikolla 13 vuotta. Vähän se on hidastunut, mutta vielä kulkee parinkin tunnin iltalenkin ilman muita ongelmia kuin jatkuva namien kerjääminen. Syntymäpäivänsankaria kesän mittaan otetuissa kuvissa

Kilometrin jälki

On se pitkä matka kulkea koiran perässä. Ja vielä pidemmäksi sen tekee, kun koira kesken kaiken lähtee jäljestmään alueella liikkuneitten mustikanpoimijoitten jälkiä. Parin tunnin vahnan jäljen nosto ei ollut ihan huippuluokkaa, mutta ei ihan huonokaan. Kolme ensimmäistä keppiä se jätti ihan huoletta maahan vaikka kulki päältä. Hukkaantumisen jälkeen se jäljentekijän muistelujen avulla nosti oman jälkensä uudestaan ja siitä pitäen nousi kolme keppiäkin, paitsi se johon oli takertunut etana, sitä ei voinut ottaa suuhun, mutta ilmaisi se sen. Jälki mutkitteli ja kulmia oli varmasti ainakin kymmenen. Hyvin Raikun motivaatio kyllä riitti märässä metsässä, jäljen hukkaamisen jälkeenkin, ja kaikissa kiemuroissa. Aika monta kertaa se tarkisteli aika laajoiltakin alueilta, mutta aina se jälkensä sitten löysi ja loppukepille päästiin. Itsellä oli usko mennä monta kertaa kun jälki vaan jatkui ja jatkui ja jatkui. Vaikka Raiku selvästi selviäisi kilometrin jäljestä, itselle voi olla liian haastava paikka, siis koemielissä ...

Jäljen jälkeen piti vielä kokeilla tunnaria. Laitoin ympyrään aika kauas. Se meni kovaa vauhtia, haisteli rauhassa kapulat ja nosti oman muihin koskematta. Vieläkään en oikein usko, että se sen osaisi, mutta alkaa se vaan siltä näyttää. Vähän tehtiin kaukojakin, mutta sitten alkoi metsä hämärtyä liikaa.