Eilen tallasin Raikulle suunnilleen neliön muotoisen jäljen täysin tasaiselle kankaalle. Jäljen pituus ehkä noin 300 metriä, kuusi keppiä ja loppupurkki. Vanheni tunnin. Jana kymmenisen metriä. Jana meni vähän töytäilyksi kun Raiku oli jotenkin poikkeuksellisen innokkaasti lähdössä jäljelle. Jälki nousi kuitenkin ongelmitta. Raiku ajoi jäljen varmasti, yhdessä kulmassa kerran pyörähti ja kaikki kepit nousivat. Jes.
Jäljen jälkeen vähän tokoiltiin metsätiellä ja Raikullaoli edelleen kova into päällä. Tehtiin käännöksiä, jotka sujuivat suht hyvin, istu-maa-luoksetulo, ei ongelmia. Lopuksi avoimen kaukokäskyjä takapalkalla, ensin metrin päästä, sitten kahden ja lopulta istumaan nousu kolmen metrin päästä. Tällä tavalla matkaa pidentäessä ei ollut mitään ongelmaa vaan Raiku nousi istumaan joka kerta ihan heti. Pitää varmaan jatkaa näin.
Aihki sai hakea Raikun jäljeltä jälleen namipurkkinsa. Se juoksenteli jälkeä edestakaisin, etu- ja takasuuntaan ja osui lopulta purkille, mistä kertoi kova haukku. Heitin sille lopuksi vielä vinkuvetolelun ja se otti sen suuhunsa, suuntasi suoraan autolle ja avoimena olleeseen häkkiinsä. Sille tämä saalispalkka toimisi, Raikulle ei. Raikulle suurin rangaistus on joutua autoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti