Linnunlahdella

Pakastuvassa illassa mentiin Linnunlahden koirakentälle tokoilemaan. Tein oikein suunnitelman: vähän seuraamista, hyppynouto, ruutu ja tunnari. Alettiin seuraamisella, ihan pieniä pätkiä, lähinnä käännöksiä, askeleita ja sellaista. Hyppynoudot olivat hyviä, yritys saada se suoraan sivulle onnistuu lisäkäskyllä, ilman sitä tulee eteen. Eteentulot olivat kyllä nyt suoria, joten täytyy vielä miettiä. Ruutu löytyi hyvin, sitä pari kertaa, ensin pimeään sitten namitettuun. Vielä toisesta suunnasta, sieltä piti vähän hakea, mutta löytyi se. Ja tunnari oli tällä kerralla ihan täydellinen. Meni reippaasti, haisteli rauhallisesti ja toi oman! Olin pyytänyt Hannelea nostamaan kätensä jos ottaa oman, joten ei tarvinnut tärvätä suoritusta typerillä kysymyksillä. Ja kerrankin pysyin suunnitelmassa eli siihen lopetettiin. Hyvä treeni.

Viikon treenit

Keskiviikkona tokoiltiin Tokmannin takaparkissa oikein mukavassa säässä ja hyvässä kelissä. Vähän seurailemista, myös vähän rallytapaan, ihan normia. Ruutu löytyi taas ilman mitään, vaikka kentälle oli siroteltu ylimääräisiä törppöjä häiriöksi. Ensin siis pimeään ja seuraavassa ruudussa namipalkka odottamassa. Tunnari Raikulla on tosi herkässä. Meni hyvin, otti kapulan ja sitten - tyhmä minä - menin kysymään Hannelelta onko se oikea, jolloin Raiku tulkitsi tehneensä jotain väärää ja jäi niille sijoilleen OIKEA kapula suussa. Toisella kerralla otti myös oikean, mutta jäi taas seisomaan paikoilleen. Kolmannella meni ensin maassa makaavan patukan luo, mutta korjasi itse ja toi oikean. Voi huh. Jonkun pitäisi teipata suuni tunnaria tehtäessä. No sitten luoksari stressinpoistoksi, se oli hieno. Vähän kaukoja nameja heittelemällä ja yksi metallin nosto, se oli kyllä tosi vastenmielistä Raikulle, mutta nosti kuitenkin ja tuli matallikapula suussa sivulle. Siitä leikkiä ja lopetettiin. Jatketaan jatketaan.

Perjantaina rallissa radassa oli yksi mestariluokan kyltti, istu - seiso - maahan sivulla suoritettuna. Seistessä Raiku heitti takapuolensa kovasti ulospäin, sitä korjailtiin laittamalla sivupalkka, mikä ainakin nyt näytti toimivan. Vaikeaa sille oli myös jäädä istumaan kun ohjaaja kääntyy ja ottaa askeleen. Aina ensin varasti, ja kun pysyi, rauhoitteli itseään haukottelemalla. Muuten rata oli ihan perussettiä. Kuvissa näkyy, miten minun vasen käteni tahtoo "halvaantua" liikkumattomaksi :) Kaikki kuvat on ottanut Tuuli Komulainen.

Tammitreenejä

Perjantaina avattiin vuoden rallytokotreenit. Rata oli ihan tavallinen avoimen rata, heti ensimmäisenä tehtävänä hyppy. Raikun on vähän vaikea ymmärtää että seuraamisesta pitää irrota sivulle hyppyn, mutta kyllä se taas alkoi sujua kun aikansa hinkattiin. Edistystä on tapahtunut liikkeessä, jossa tullaan sivulla istumasta eteen istumaan, onnistui nyt jo ihan pienen ranneliikkeen avulla. Välillä treenattiin oikealla seuraamista, ja muutama pätkä saatiinkin ilman että se yritti kiepsahtaa vasemmalle. Myös tulo edestä perusasentoon oikealle onnistui namin avulla. Ehkä se joskus. Takaperin seuraamisessa lähti poikittamaan oikein kunnolla. Kauhean skarppina Raiku ei treeneissä ollut, mikä lie.

Tänään sitten pakkasessa ja viimassa Metlan parkkiksella. Raiku oli koko treenin todella hyvässä vireessä ja skarppina, ja niinpä kaikki vähä mitä tehtiin onnistui. Ruutu löytyi, luoksarin stopit nopeat, kaikki jäävät vuoronperään oikein ja seuraaminen ihan ok. Leikki innokkaasti, ehkä pakkasesta johtuen.

Myös Aihki teki vähän treeniä. Tehtiin rallin pujottelua, spiraalia ja pyörimisiä. Edestä selän takaa kiertäen sivulle oli Aihkille ihan uusi juttu, mutta sekin sitten sujui namin avulla. Sen perusasennot vinoutuvat vinoutumistaan, mutta eipä haittaa. Innokkaasti se tekee - ja ääntelee. On se hassu, kohta kolmetoista ja puoli, ja aina vaan se riehaantuu kun sille heittää jotain. Palloja ei enää uskalla heittää, mutta patukka saa saman innostumisen aikaan taisteluineen kaikkineen.

Uusi vuosi, vanhat treenit

Uuden vuoden kunniaksi mentiin Linnunlahden kentälle vähän treenailemaan. Enimmäkseen tehtiin pieniä seuraamisia rallimeiningillä, siis esimerkiksi oikealla seuraamista, mikä on Raikulle t o d e l l a vaikeaa, se kun pyörähtää alta aikayksikön vasemmalle. Ruutu tehtiin kylmiltään, ja tällä kertaa se löytyi heti. Tunnari sen sijaan vähän takkusi, tarvitsi kaksi käskyä lähtöön ja ensimmäisellä kerralla otti vaan sen kapulan, joka sattui suuhun tulemaan. Siis treeniä treeniä. Pari hyppynoutoaja hyvä luoksetulo.

Aihkikin pääsi pitkästä aikaa treenikentälle. Tehtiin rallitokon pujottelua ja spiraalia ja seuraamista peruuttaen ja sellaisia. Kun se lopulta asettui haukkumisesta hiljaiseen tekemiseen, se tekikin tosi hyvin. Ei se vasemmalle pyörimisessä kovin ketterä ole - ei ole koskaan ollut hyvä takapään käyttäjä - mutta vähän isommalla rinkulalla kyllä kääntyy. Pitäisiköhän viedä se ihan kisaamaan :)

Joulun aikaan oli kauniita talvipäiviä

Häiriöitä ja ratoja

Eilisessä voivoitokossa teemana olivat erilaiset häiriöt. Ensin luokestuloa namiradan läpi, sitten samaa stopeilla. Raiku ei herkuista välittänyt, tuli kapean herkkuradan läpi joka kerta mihinkään vilkaisemattakaan. Sitten häiriköityjä paikallamakuita . Koirien edessä vedettiin narussa kissanruokakuppia, vingutettiin ja heiteltiin palloa edestä ja takaa, juostiin ja kierreltiin. Korviansa Raiku veti taakse, mutta oli koko ajan paikallaan. Lopuksi kontaktiharjoitus häiriköitynä, sivulla istuessaan se kyllä kääntelee päätään. Aika varma sillä paikallaanolo näyttää olevan.

Rallissa rata, jossa oli paljon erilaisia istumisia ja houkutuksessa jättimäinen angry birds -pehmohahmo. Ei Raiku siitä välittänyt, eikä muistakaan leluista joita oli houkutuksena. Se nyt ei ole kiinnostunut "kuolleista" leluista ylipäätään. Hyppyyn kokeilin viime kerran "missä" -kysymystä eli kun lähestyttiin hyppyä kysyin missä hyppy ja sinne meni, ja oli aivan riemuissaan älyttyään. Vaikeaa oli ja on yleensäkin sivulta istumasta eteen istumaan siirtyminen, ei millään tahdo saada asentoa suoraksi. Ehkä tätä pitäisi treenata muulloinkin?

Kymmenen minuuttia rallirataa

Raiku oli taas ihan reippaalla päällä ja hyvin kuulolla. Radassa oli erilaisia avoimen kylttejä, nyt sujuu jo ihan ongelmitta sivulla istumasta seisomaankin (ja koiran kiertäminen). Ainoa missä taas oli ongelmaa oli hyppy. Se on hankala, kun siihen lähetetään läheltä aika suoraan sivulle ja seuraamisesta. Ensin Raiku ei ollenkaan ymmärtänyt, jäi vaan pyörimään. Rupesin sitten kyselemään, että missäs se hyppy on, ja hetken Raiku pyöritteli päätään ja bongasi sen! Aika hauska. Seuraavilla kerroilla sujuikin, kun se jo tiesi. Mutta miten saada se älyämään ensimmäisellä käskyllä? Treeniä?

Maanantaina vähän tokoiltiin Metlan parkkiksella. Tuuli oli kova, asvaltti osin jäinen, osin vetinen ja kaiken seassa hiekoitussoraa. Ja pimeää. Raiku ei oikein ollut fiiliksissä kuten ei niissä oloissa emäntänsäkään. Tehtiin kuitenkin ruutua, jonka lähettyvillä oli erilaisia härpäkkeitä. Ensin aika läheltä, sitten vähän kauempaa, toisesta suunnasta jne. Ihan kohtalaisesti Raiku ruutuun meni. Vähän seuraamista, mutta vähän vaisua eikä olisi selvästikään halunnut istua siihen märälle ja soraiselle asvaltille. Hyvä luoksari ja vähän kaukoja. Ensi viikolla vielä voivoi-kurssi, sitten pidetään joululomaa tokosta.

Leikkiä ja seuraamista

Eilen voivoi-kurssilla teemana oli leikki ja seuraaminen. Ensin kuitenkin kolmen minuutin piilopaikallamakuu, josta ohjaaja ei löytänyt huomautettavaa. Sitten pari sellaista, joissa yksi koira kutsuttiin kesken kaiken rivistä. Ei edelleenkään ongelmaa, Raiku näytti vähän siltä, että olipas noloa, eikös se tiennyt mitä piti tehdä. Sitten omalla vuorolla ensin leikkiä, ja ohjaaja kehui että Raiku leikkii tosi hyvin, haastaa ja on aktiivinen. Seuraamisessa emäntä ei sitten kovin monta kehua saanut. Miksikäs minä hyväksyn edistämisen, miksi sen että se lähtee ennen minua, miksi vinot perusasennot, miksi autan koiraa enkä haasta sitä? Sitten piti seurauttaa pientä neliötä ja antaa Raikulle tehtäväksi korjata seuraamispaikkaansa. Ja minun käskettiin keskittyä. Muutaman ringin jälkeen ohjaaja innostui, että no nyt se korjasi, ja vielä toisenkin kerran. Minä en kyllä huomannut, mutta uskotaan sitten. Toisella kierroksella sai valita yhden jäävän ja me otettiin istu. Ensin peruuttamalla, koiralle pitää aina ensin kertoa mitä ollaan tekemässä. Sitten normaaleja, jotka olivat hyviä. Sitten vielä seuraamista, ihan lyhyitä matkoja, joissa Raiku nyt olikin tosi skarppina, koska minäkin keskityin (näin sanottiin). Tämä kelpasi. Yleensä ohjaajan kanta oli se, että koiraa ei pidä juuri koskaan seurauttaa pitkiä matkoja vaan paria kolmea askelta sinne tänne, eteen, taakse, vinoittain sivullepäin ja ympäri. Seuraamisen pitää koiralle tarkoittaa sivulla olemista, liikuttiin miten vaan. Kun se sen oppii, se seuraa vaikka kymmenen kilometriä ilman sellaista treeniä.

Rallissa oli taas avoimen rata. Tehtiin ekalla vuorolla Raikun kanssa vain muutamia kylttejä, sivulla istumasta seisomaan nousua, pujottelua, pyörähdys ja hyppy. Se hyppy on hankala, koska siihen täytyy lähteä seuraamisesta, hyppy on sivussa ja ohjaajan pitää kulkea suoraa linjaa. Yritin ensin käsiohjauksella, mutta siitä tuli aika levotonta. Kehotettiin jättämään käsi pois - annoin jo kylttiä lähestyttäessä monta hyppykäskyä, ja sehän onnistui. Raiku irtosi hypylle joka kerta. Toisessa setissä tehtiin sitten koko rata, eikä siinä ollut enää ongelmia, tosin seuraaminen välillä aika väljää ja sitten myös perusasennot. Niistä piti vähän huomautella. Mutta oli kiva rata ja kivaa muutenkin.