perjantai 5. joulukuuta 2014

Leikkiä ja seuraamista

Eilen voivoi-kurssilla teemana oli leikki ja seuraaminen. Ensin kuitenkin kolmen minuutin piilopaikallamakuu, josta ohjaaja ei löytänyt huomautettavaa. Sitten pari sellaista, joissa yksi koira kutsuttiin kesken kaiken rivistä. Ei edelleenkään ongelmaa, Raiku näytti vähän siltä, että olipas noloa, eikös se tiennyt mitä piti tehdä. Sitten omalla vuorolla ensin leikkiä, ja ohjaaja kehui että Raiku leikkii tosi hyvin, haastaa ja on aktiivinen. Seuraamisessa emäntä ei sitten kovin monta kehua saanut. Miksikäs minä hyväksyn edistämisen, miksi sen että se lähtee ennen minua, miksi vinot perusasennot, miksi autan koiraa enkä haasta sitä? Sitten piti seurauttaa pientä neliötä ja antaa Raikulle tehtäväksi korjata seuraamispaikkaansa. Ja minun käskettiin keskittyä. Muutaman ringin jälkeen ohjaaja innostui, että no nyt se korjasi, ja vielä toisenkin kerran. Minä en kyllä huomannut, mutta uskotaan sitten. Toisella kierroksella sai valita yhden jäävän ja me otettiin istu. Ensin peruuttamalla, koiralle pitää aina ensin kertoa mitä ollaan tekemässä. Sitten normaaleja, jotka olivat hyviä. Sitten vielä seuraamista, ihan lyhyitä matkoja, joissa Raiku nyt olikin tosi skarppina, koska minäkin keskityin (näin sanottiin). Tämä kelpasi. Yleensä ohjaajan kanta oli se, että koiraa ei pidä juuri koskaan seurauttaa pitkiä matkoja vaan paria kolmea askelta sinne tänne, eteen, taakse, vinoittain sivullepäin ja ympäri. Seuraamisen pitää koiralle tarkoittaa sivulla olemista, liikuttiin miten vaan. Kun se sen oppii, se seuraa vaikka kymmenen kilometriä ilman sellaista treeniä.

Rallissa oli taas avoimen rata. Tehtiin ekalla vuorolla Raikun kanssa vain muutamia kylttejä, sivulla istumasta seisomaan nousua, pujottelua, pyörähdys ja hyppy. Se hyppy on hankala, koska siihen täytyy lähteä seuraamisesta, hyppy on sivussa ja ohjaajan pitää kulkea suoraa linjaa. Yritin ensin käsiohjauksella, mutta siitä tuli aika levotonta. Kehotettiin jättämään käsi pois - annoin jo kylttiä lähestyttäessä monta hyppykäskyä, ja sehän onnistui. Raiku irtosi hypylle joka kerta. Toisessa setissä tehtiin sitten koko rata, eikä siinä ollut enää ongelmia, tosin seuraaminen välillä aika väljää ja sitten myös perusasennot. Niistä piti vähän huomautella. Mutta oli kiva rata ja kivaa muutenkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti