Tänään otettiin oikein pitemmän kaavan päältä pk-treeniä: esineruutu, tottista ja jälki.
Esineruutu oli syvä suikale ja koska treenikaverit eivät uskoneet, että liivit lamaannuttavat Raikun, sille laitettiin Närrin sellaiset. Kulki pää maata viistäen ruudulle, jonne oli ihan Raikua varten ihan etureunaan kolme esinettä. Ensimmäiselle se hiipi ja toi vasta pyynnöstä. Toiselle vähän reippaammin, siis käveli ja toi ilman eri pyyntöä. Kolmannelle piti mennä jo vähän kannustamaan, mutta tuli sekin sieltä. Neljäs takalaidalta niin, että appari meni näyttämään ja jäi seisomaan esineen luokse. Raiku meni esineelle kävellen, mutta toi sen laukaten! Ihmeitten aika.
Tottis aloitettiin muodikkaasti "patoamalla". Käskin Raikun istumaan, kävelin patukka kädessä vähän matkaa, palasin ja panin patukan piiloon. Raiku lähtikin ilmoittautumiseen aivan tohkeissaan ja sama jatkui seuraamisessa, se suorastaan edisti ja piti herkeämätöntä kontaktia. Sille ammuttiin normaalit kaksi laukausta ja se vaan kiihdytti tahtiaan niin että juoksussa se poukkoili vierellä. Jäävät hyvät ja noudot suorastaan hienot. Tarkoituksena oli vielä tehdä tunnari, mutta jätettiin se kuitenkin sitten tekemättä. Todennäköisesti viisas päätös (joka ei tietenkään ollut minun).
Jälki ei sitten ihan putkeen mennyt. Nosto hyvä mutta ensimmäisen kepin jälkeen ensimmäisen kerran hairaantui jäljeltä lähellä menevälle tielle, ne sitä vetävät. Sitten jyrkkä rinne alas hiekka-alueelle selvästi vähän jäljen sivussa, missä se tarkisti tosi pitkään ennen kuin löysi jäljen uudestaan. Seuraavalla kepillä se otti jonkun hyvin vahvan riistan hajun, mistä ei meinannut luopua sitten millään, seisoi valppaana ja tuijotti pusikkoon. Etsitytin jälkeä vaikka kuinka kauan, hetken se haisteli ja taas nosti päänsä ja jäi tuijottamaan pusikkoon. Sitten se löysi jäljen, jäljesti hetken ja oli taas lähdössä ihan jonnekin muualle, otti riistanajon askeleitakin. Taas odotettiin. Lopulta se nosti jäljen ja ajoi sen loppuun. Ihme kumma minulla oli 4/6 keppiä taskussa kun lopetettiin. Tällä kertaa näin, mutta perille kuitenkin päästiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti