lauantai 27. heinäkuuta 2013

Jälki, esine ja agi

Kesällä on hyvä aika pitää pitkä treenitauko, kun treeniolosuhteet olisivat hyvät. Kolmen viikon tauon jälkeen on vähän puuhattu, vaihtelevalla menestyksellä. Torstaina käytiin agilityssa, jossa oli takaakiertorata. Ilma oli helteinen, mutta Raiku teki loppuun asti ihan reippaasti. Radan aikana kävi lopullisesti selväksi, että monimutkainen tekniikka niistoineen ja sen sellaisineen ei ole meitä varten: aina kun yritin jotain mutkikasta, Raikun vauhti hidastui jase tuli epävarmaksi. Syy lienee selvä: ohjaaja tulee epävarmaksi, ei tiedä minne mikin käsi, jalkaterä, olkapää ja takapuoli suunnataan, joten miten Raikukaan voisi tietää, mitä siltä halutaan. Kun sitten tehtiin "perusohjauksella", vaikeatkin kohdat menivät sujuvasti. Raiku on hyvin herkkä ohjaukselle eli tekee juuri niin kuin ohjataan, joten sen saa tekemään vähemmilläkin kikoilla, jotka kuitenkin tähtäävät kolmosten radoille...

**
Eilen käytiin jälkitreeneissä. Ensin oli esineruutu. Ekalla lähetyksellä Raiku eteni viitisen metriä ja jäi seisomaan. Kutsuin takaisin, vaihdoin lähetyspaikkaa, vähän hetsasin ja lähetin uudestaan, ja sitten hakikin esineen 45 metristä takanurkasta, ja toi laukalla. Ei siis ihan katastrofi, mutta ei mitenkään erityisen hyväkään.

Jälki oli kilometrin mittainen, metsää ja heinittynyttä hakkuuaukiota. Jana oli huono,sekoili ja nosti takajäljen. Sitten ajoi ihan hyvin, kunnes hakkuuaukolla kadotti jäljen, mutta nosti uudestaan, tosin jälkeenpäin jäljen tekijä sanoi, että jätti yhden lenkin siellä kokonaan jäljestämättä. Sitten sitä alkoi polku vetää. Alueella oli näkyvissä siellä täällä marjastajia, lienevätkö siitä jossain vaiheessa kulkeneet vai mikä oli. No, kun se otettiin pois polulta, se taas etsi jäljen ja jatkoi matkaa. Polut vetivät sitä koko ajan. joten uusia etsimisiä seurasi toisiaan. Lopputulos oli kuitenkin, että viisi keppiä nousi, mukaanlukien viimeinen. Mutta on se sinnikäs! Hetkeksikään se ei lakannut etsimästä hukkaamiaan jälkiä vaan teki todella intensiivisesti töitä. Mikä sen sitten sai jäljen monta kertaa hukkaamaan, jäi arvoitukseksi. Pitää yrittää ponnistautua tekemään vähän enemmän jälkiä, maastovaihteluita ja pituuksia. Ja polkujen ylityksiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti