Alku selvittiin kahdella yrittämällä kun onnistuin olemaan kääntymättä toisen esteen jälkeen. Pituudelle ja kepeille siirtmistä sitten väännettiin, jonkinlaisella takaaleikkauksella se taisi mennä. Sitten pästiin aalle asti, Raiku kun oikeesti osaa takaakierron ihan vaan käskyllä, niin siinä ei ollut ongelmaa vaikka olin myöhässä, mutta loppuhypyillä piti kieriä ja pyöriä ja jaakottaa niin että jalat olivat mennä solmuun päästä puhumattakaan.
Raikulle rata ei kuitenkaan ollut vaikea - tai ei olisi ollut jos sitä olisi ohjattu kunnolla. Se tekee tosi pienet kaarteet, ohjautuu todella hyvin, irtoaakin kun sitä vähän innostaa, ja on oppinut lukemaan rataa hämmästyttävän hyvin. Ehkä sen on ollut pakko opetella kun ohjaus on niin usein mitä sattuu. Kepeillä Raikulla oli vähän ongelmia kun niiden alle alkuun oli jostain vuotanut sulamisvesiä. Ei Raiku sellaisessa voi pujotella, Piti haistella, väistellä ja hidastella ja vasta lätäkön loputtua se ryhtyi kunnolla pujottelemaan. Ei aina uskoisi minkälainen hienohelma se saattaa olla.
***
Eilen aamulla aamulenkillä pellolla tuli jänis vastaan. Molemmat koirat olivat irti ja lumi lähes sulanut. Molemmat ryntäsivät perää. Huusin SEIS ja molemmat pysähtyivät ja jänis meni matkoihinsa! Lienevät vielä talviterässä, muuta selisystä en keksi. Raiku tuli luokse toisella käskyllä mutta herra Aihki-herra on päättänyt, että mikään käskytys ei enää koske kohta 12-vuotiasta. Siellä se pyöri ihan just siihen asti kun oli valmis tulemaan. Ja sitten eteen istumaan ja vielä palkkaa vaatimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti