Ei ole Raikun iän aikaan näin varhain päästy metsään jälkiä tekemään, mutta nyt on niin lumet sulaneet, että mentiin tasaiseen mäntymetsään jälkeä ajamaan. Jälki kulki siis männikössä, vanheni vähän toista tuntia. Jäljentekijä oli ensin unohtanut laittaa keppejä ja sitten joutunut mutkittelemaan sekä maaston että Nukalle tehdyn jäljen takia. Nosto kymmenestä metristä, janalla metsätien ylitys. Ihan suoraan ei edennyt, mutta nosto varma. Ajoi innokkaasti ja rauhallisesti, mutta selvästi oikoi ainakin alussa ja ehkä siellä mutkissakin. Välillä pyöri, nosteli päätään, mutta jatkoi sitten. Oikomisten puolesta puhuu se, että nosti vain kolme keppiä, yhtä kyllä merkkasi mutta ei jäänyt etsimään, enkä huomannut vaatia. Loppupurkille kuitenkin päästiin vaikeuksitta. Ihan hyvä jälkikauden avaus.
Tehtiin sitten pieni esineruutukin, ehkä 10x30. Esineitä takarajalla. Raiku lähti laukalla, vaihtoi raviin ja eteni takarajalle nostaen esineen. Jäi sitten siihen ihailemaan maisemia esine suussaan. En sanonut mitään ja vähän päästä se lähtikin kovaa vauhtia tuomaan esinettä. Jes!
Aihki sai etsiä Nukan jäljelle jääneet kaksi esinettä ja taitavasti se kävikin. Vauhti siltä on vähän hidastunut, mutta muuten tekee kyllä ihan kunnolla hommia.
Tässä kuvassa etsitään kuitenkin ihan jotain muuta kuin ihmisjälkiä tai esineitä
Kevät aiheuttaa kiireellisiä askeleita
ja kaikenlaisia muita puuhia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti