Sunnuntain jälkiä

Sunnuntaina käytiin taas jäljestämässä, Hirvirannan maastoissa. Maastovalinta ei ollut täysin onnistunut kun joka mutkassa oli auto tai pari ja ihmisiä marjastamassa, pyöräilemässä tai juoksulenkillä. Tehtiin kuitenkin jäljet näistä juolimatta. Sekä Raikun että Tassun jäljet alkoivat tasaisesta mäntykankaasta ja jatkuivat tien yli tiheään, matalaan männikköön. Jäljet vanhenivat vähän yli tunnin missä välissä kaavan mukaan esineruutu. Tassu haki ensimmäisen rivakasti ja toikin, mutta toisen kanssa jouduttiin ongelmiin: ensin aloitti mustikansyönnin ja vasta kun olin kävellyt sen kanssa ruudun puoliväliin, lähti etsimään. Löysikin, mutta jäi ruutuun leikkimään. Ja sitä rataa. Raiku etsi kaksi esinettä hitaasti ja toista ei edes niin varmasti. Sellaiset esineruudut tällä kertaa. Oli niistä opittavaakin.

Esineruudun tekemisen aikana Raikun jäljen päälle oli ilmestynyt kaksi marjastajaa kulkemaan siksakkia ihan siinä missä jälki meni. Lähtivät kuitenkin pois ennen ajamista. Raiku nosti jäljen hyvin ja ensimmäinen keppikin löytyi heti. Marjastajien sotkemalla kohdalla se meni ihan sekaisin ja otettiin se nostamaan jälkeä uudestaan tieltä, jolle jäljen tekijä oli onneksi tehnyt ylityskohdan merkin. Vähän vaikeasti jälki nousi, mutta sitten Raiku ajoi todella varmasti kovasti mutkittelevan jäljen ja nosti jokaisen kepin.

Tassulla oli vaikeuksia jäljen nostamisessa. Merkkasi kyllä oikealla kohdalla mutta ei ollut varma ja pinna petti - alkoi haukkua ja rapsuttaa ja muuta sellaista. Vein sen sitten ihan jäljen päälle ja siitä se sai jäljestä kiinni. Pitää helpottaa janaa, lyhentää ja loiventaa. Tassun jäljellä oli yli puolessa välissä pieni pehmolelu ja siitä jonkin matkan päässä keppi ja lopussa purkki, ei muuta. Tassu ajoi hyvin varmasti liina kireällä, sillä ei selvästikään ollut mitään vaikeuksia seurata jälkeä. Pehmolelulle se pysähtyi ja meni maahan! Kepin se merkkasi mutta olisi jatkanut. Siis pehmoleluja tai sellaisia ja niitten päälle keppejä, jos sellaista kokeilisi. Mutta hienosti ajettu se oli.

Viikolla käytiin taas Napakan rallitunnilla. Ohjelmassa oli hyrrää, jonka Tassu osaa sekä jalkojen välissä kävelyä ja siinä käännöksiä, nämä myös näyttivät miellyttävän Tassua. Kun muut treenasivat hyrrää otin kentälle Raikun saadakseni Niinalta ohjeita 360 asteen pyörimiseen oikealla ja oikealle. Näytin mikä on ongelma ja sitten Niina kokeili - ja Raikuhan kääntyi oikein sutjakkaasti! Ongelma on siinä, miten pidän kättäni eli ei ranne suorana vaan jotenkin muuten (jäi tietenkin vähän hämäräksi).

Yhtenä kauniina kesäiltana kulkeuduttiin jonkun pienen (?) järven rantaan. Tassu kahlaili ja pyydysteli vesikirppuja vaikka kuinka kauan. Raiku istui ja ihaili käuniitä maisemia.

Sadejälkiä

Vuoroon tuli kaatamalla vettä ja vuoroon aurinko paistoi lämpimästi kun mentiin Jaamalle jälkeilemään. Siinä paikassa on käyty viimeksi vuosi sitten ja sinne oli ilmaantunut uusi avohakkuuaukko ja ne vanhat olivat yllättäen korkean (ja märän) horsman peitossa. Tehtiin jäljet kahden sadekuuron välissä ja sitten esineille horsmapellon läpi. Ruutu oli täysleveä mutta ei varmaan ihan täyspitkä, esineet kummassakin kulmassa. Tassu lähetettiin ensin. Tällä kertaa se eteni aika verkkaisesti ja pyäshteli haistelemaan kaikenlaista, mutta löysi esineen aika pian ja palautus oli vauhdilla kun lähdin juoksemaan pakoon. Päätin sitten vielä kokeilla toistakin ja lähetin toisesta kulmasta. Eteni taas vähän verkkaisesti mutta eteni kuitenkin ja löysi esineen! Jes. Tämän palatus oli vielä arvelevampaa, olisi selvästi mieluummin jäänyt esineensä kanssa ruutuun, mutta toi kuitenkin. Raiku sai ensin katsella Närrin ruutua (jotta säästyisi yksi rämpiminen horsmien seassa). Se lähti jolkottelemaan ja meni aika kauan ennen kuin pääsi etenemään takarajalle ja löysi esineen. Toista lähdettiin etsimään yhdessä (ja keräämään merkit), sillä tavalla sekin löytyi.

Tassun jälki vanheni vähän yli tunnin sateitten ja paisteitten vuorotellessa. Nostossa se merkkasi jäljen mutta sitten vähän haahuili. Kun sai jäljestä kiinni, lähti etenemään liina kireällä. Yhdessä kohdassa se uudelleen hairahtui jäljeltä mutta aika nopeasti nosti sen uudelleen. Tassu jäjesti hyvin, nenä maassa ja hyvää vauhtia, yhtä harhautumista lukuun ottamatta hyvin varmasti, mutta ne kepit. Kolmelle ensimmäiselle (merkatulle) pysäytin sen ja siitä huolimatta ei halunnut näyttää keppiä. Sillä oli oikein tuskainen ilme, että miksi ei saa vain jäljestää. Neljännen merkkaamattoman kepin se sitten ilmaisi istualla ja haukkumalla, viimeisestä taisi vähän mennä ohi. Loppupurkin se merkkasi mutta ei se siihenkään olisi jäänyt. Täytyy alkaa kokeilla erilaisia variaatioita - vain yksi keppi jäljen loppupuolella, todella paljon keppejä tai keppien sijasta leluja. Tai jotain.

Raikun jälki ehti vanheta yli kaksi tuntia ja kun se lähti matkaan, vettä tuli kaatamalla. Nosti jäljen, mutta hukkasi heti. Haahuiltiin aika kauan kunnes se taas löysi sen ja nosti yhden kepinkin. Sitten se hukkasi sen lopullisesti tai vaihtoehtoisesti se kutsuttiin pois jäljeltä kun arveltiin että ei jälki siellä mene. Joka tapauksessa se etsi ja etsi kunnes löysi oravan puusta ja vähän sen jälkeen palkkapurkkinsa. Todennäköisesti jäljestä ei lähtenyt juuri mitään hajua siinä sateessa tai sitten haju oli levinnyt pitkin metsää. Kovasti Raiku kuitenkin teki töitä - ja sai palkkansa mikä Raikun perspektiivistä lienee se tärkein juttu.

Kesäloman kunniaksi on joinain aamuina treenattu läheisellä nurmikentällä. Tassulle on opetettu seuraamista patukka kainalossa ja nopeasti se oppi, että patukkaan saa hypätä jess -käskyllä mutta ei muulloin. Tällä tavalla se seuraa aika nätistikin, ainakin vähän matkaa. Raikulle on yritetty opettaa 360 asteen käännöstä oikealle sen ollessa oikealla, mutta vieläkään se ei sitä ole tajunnut. Namin kanssa siirtää takajalkojaan, mutta ilman namia lähtee vain peruuttamaan. Optimistina uskon, että vielä jonain päivänä tai vuonna tämäkin onnistuu :)

Koulutuksia

Käytiin Tassun kanssa Lappalaiskoirien kesäleirin parissa koulutuksessa. Torstaina oli Hertan jälkikoulutusta ja Tassun ongelmaksi sanoin keppien ilmaisun. Jälki oli lyhyt, ehkä 50 metriä ja viisi keppiä. Annoin ohjeeksi että kepit pitää merkata mutta ohjaaja oli antanut ohjeen jättää kaksi merkkaamatta. Tassu läysi jäljen helposti ja lähti ryntäämään eteenpäin. Se merkkasi ensimmäisen kepin ja stoppasin - meni se sitten maahna.Toisenkin se merkkasi mutta koska siinä ei ollut ihmiselle merkkiä, annoin mennä. Kolmannen se ilmaisi, neljännen ohi olisi mennyt mutta Hertta käski takaisin. Kun Tassu huomasi kepin, sitä ei saanut palkata vaan keppi heitettiin metrin päähän ja siitä ilmaisusta palkattiin. Näin käskettiin jatkaa, samoin merkittömiä keppejä että emäntä oppii lukemaan koiraa :)

Tänään käytiin kasvattaja-Lauran tokokoulutuksessa. Tassu oli vähän kiljuvalla päällä mutta kaikenlaista saatiin tehdyksi. Tokossa kehotettiin palkkamaan sitä korvien nostamisesta pystyyn koska silloin sillä on oikea vire - samaa on tehty sen emän Surin kanssa. Koulutuksen loppuun oli ryhmätokoa, jossa ympyrässä tehtiin maahanmenoja ja sivulle tuloja eri päin. Näitä Tassu pystyi tekemään ihan keskittyneesti, Ihan loppuun oli paikkamakuu, Tassun elämän toinen. Menin noin kolmen metrin päähän ja siinä se pysyi maassa ihan nätisti. Hyvä treeni. Yhteistokosta muutama Lauran ottama kuvakin.

Ryhmätokoa. Tassua palkataan.

Maasta seiso

Paikallaolo alkamassa. Tassu kontaktissa!

Ylemmissä luokissa olevat treenaavat paikallaistumista, Tassu paikalla makaamista.

Päivitystä

Tänään käytiin jäljillä Selkiellä. Ensin esineruutu, joka ensimmäisen kerran pitkästä aikaa oli malliltaan leveä, ja tämähän sotki Tassun pään ihan kokonaan. Lähti hyvin etsimään, mutta kun ei löytänyt, alkoi puuhata kaikenlaista muuta. Menin sen kanssa ruutuun mutta ihan esineen viereen piti mennä ennen kuin huomasi sen. Tehtiin näkölähdöllä, mutta ei oikein toiminut sekään. Kun esine lpulta jätettiin aika lähelle, löysi sen ja jäi ruutuun makaamaan sen kanssa. Tuli kyllä kun kaikki poistuivat näkyvistä. Pitää alkaa tehdä leveitä ruutuja ja laittaa useampi esine, että löytäminen helpottuu. Pitkään se tällä kertaa haisteli toisen kulmamerkin lähellä mutta kun siinä ei ollut mitään, turhautui. Vähän lyhyt inna sillä on. Raiku sen sijaan länkötteli ruutuun, löysi esineen ja toi reippaasti.

Tassun jälki vanheni puolisentoista tuntia ja kulki sekametsässä, pienen mäen laitoja. Alku oli vähän haparoiva, mutta ensimmäisen kepin jälkeen alkoi reipas meno ja vetäminen. Kepit oli merkattu ja Tassu pyvähtyi kyllä kaikille paitsi yhdelle, mutta olisi mieluiten jatkanut saman tien matkaa. Yhdelle kepille meni heti maahan. Muuten ajoi todella tarkkaan ja innolla. Raikun jana oli kummallinen, lähti takajälkeä tielle asti, siellä haisteli jotain ja kun kutsuin takaisin tuli laukalla ja alkoi saman tien jäljestää oikeaan suuntaan - se siis tiesi koko ajan mihin jälki menee mutta päätti käydä vaan jotain tarkistamassa. Raikun jälki kulki pitkän matkaa jäkälällä, siinä ajoi tosi tarkkaan. Nosti kaikki kepit. Se on kyllä varsin luotettava jäljestäjä.

Pari viikkoa sitten käytiin Raikun kanssa Lieksassa korkkaamassa rally-tokon mestariluokka. Tulosta ei saatu, emäntä mokasi kaksi kylttiä ja kahdella kyltillä oli tehtävä jota Raiku ei osaa. Näitten lisäksi kaikenlaista pientä. Päivä oli kuuma ja Raiku kulki läähättäen vierellä, kovin harvoin kontaktissa. Mutta vaikka tulosta ei tullut, rata tuntui hyvältä ja sai ajattelemaan, että kyllä me varmaan vielä toisenkin kerran mennään mestaria kokeilemaan. Jos vaikka treenaisi niitä liikkeitä.

Tassu on treenaillut erilaista tottelemista vaihtelevalla menestyksellä. Välillä se tekee ihan keskittyneestikin, kuten kurssilla jossa oli alokkaan rata, jonka Tassu selvitti innokkaasti joskaan ei nyt ihan virheettömästi. Seuraamisessa ollaan edistytty tilanteeseen jossa Tassu seuraa-käskyllä ampaisee puolitoista metriaä edelleni ja alkaa sieltä pitää kontaktia. Josko jonain vuonna oltaisiin samalla kohdalla ja Tassu kontaktissa. Vinoestenouto loivalla harjoitusesteellä alkaa jo sujua varsin hyvin, myös paluu, samoin hyppynouto.

Junahhusaattona käytiin kiertämässä Ala-Koitajoen kuuden kilometrin luontopolku. Se oli kaunista suojelumetsää. Mukana oli myös Una 14 v. Kovin montaa kuvaa ei tullut kuitenkaan otetuksi. Retkikaverit ihmisten tauolla.

Tassu - Taimiston Ahnas Susi

Raiku - ei sutten sukua

Islanninlammaskoira Una, 14 vuotta

Koitajoki keskiyöllä juhannuksena

Rallykurssilla

Tänään toiseksi viimeinen rallykurssin tunti Tassulla. Alku ei ollut lupaava, ensimmäinen pikkurata oli nurmella eikä Tassu meinannut millään saada nenäänsä nostetuksi. Jotenkin kuitenkin onnistuttiin tekemään erilaisia istu - käänny -kylttejä. Radanpätkiä treenattiin pareittain, ja parin tekemisen ajaksi vein Tassun tolppaan. Radanpätkä oli asvaltilla ja Tassu ollut tolpassa, joten tämä pätkä meni jo ihan hyvin, Istu-maahan-istu, täyskäännös ja pyöriminen sujuivat, tosin namiavulla, samoin seuraavan tehtävän houkutus, jossa maassa oli patukka. Tiukille Tassulla tänään otti mutta kyllä se jonkinlaiseen tekemiseen lopulta pystyi.

Käytiin kaupunkia kiertelemässä ja sen jälkeen vielä Raikun kanssa tyhjällä kentällä. Tehtiin kaikkia mahdollisia puolenvaihtoja, ne sujuivat, edessä vaihtaminen on kyllä vielä aika epävarma. Erilaisia juttuja oikealla, välillä vähän vinoa, välillä ihan hyvää. Edessä peruutukset tällä kertaa hienoja, tahtoo vaan mennä eteen tullessa ensin istumaan vaikka pitäisi jäädä suoraan seisomaan, tätä koko liikettä on kyllä aika vähän treenattu. Sitten muistin, että mestariluokassa saattaa käytösruutu olla kolme minuuttia vierellä seisomista, joten sitä. Katsoin sekuntikellosta ja 2.32 minuutin kohdalla Raiku meni istumaan. Huomautin ohoh ja eikun uudestaan. Nyt seisoi kolme ja puoli minuuttia mistä iso palkka. Ei se nyt ihan taida valmis mestariluokkaan vielä olla, mutta mennään katsomaan.

Eilen oltiin iltalenkillä kanavalla, mukana myös koirakaveri Una, 14 v. Muutama kännykkäkyva tuli otetuksi. 

Tassu kytistää vastarantaa 

Tassu kytistää Raikua kiinnostaa lähiranta

Una, Raiku ja Tassu

Jälkiä Selkiellä

Mentiin Selkien metsiin jälkeilemään kosteassa ja lämpimässä ilmassa. Ensin tietenkin esineruutu. Tassulta jätettiin ruudusta tuleva ihminen pois, eikä sitä sitten tarvittukaan. Tassu tiesi oikein hyvin mikä oli homman nimi ja juoksi kovaa vauhtia ruutuun, sai vähän etsiskelläkin ja kovaa vauhtia takaisin. Takaisintuloa vielä vahvistin juoksemalla pakoon. Sitten revittiin esineenä ollutta kinnasta ja kun päästin irti, Tassu vedätti rallia esine suussaan vaikka kuinka pitkään. Muuta palkkaa se ei saanut eikä selvästi halunnutkaan. Esineruutu on nyt selvästi päässyt Tassun hyvin lyhyelle listalle "hauska treenata". Raikukin oli ihmeen reipas esine-etsijä, meni juosten, eteni suoraan takalinjalle ja löysi esineen aika helposti. Ruutu oli sellainen kapea mutta aika pitkä.

Tassun jälki vanheni tunnin verran. Siinä oli viisi merkkaamatonta keppiä ja se kulki loivaa rinnettä yläs ja toista puolta alas. Jana oli vähän vino, Tassu sai jäljen hajun jo ennen lähetystä - pitää ruveta lähettämään sitä kauempaa. Kappejä se ilmaisi milloin mitenkin - menemällä istumaan ja haukkumaan, menemällä sievästi maahan ja menemällä maahan ja alkamalla ryömiä kepin päällä ja joku versio näitten välistä. Jäljessä oli usea kulmakin, mutta ne eivät ole koskaan tuottaneet Tassulle vaikeuksia. Aika loppupuolella jälkeä oli metrin päässä maassa hylätty tai tuhottu linnunpesä jossa kasa rikkinäisiä munia, sen se bongasi ja sitten vähän aikaa ajatus harhaili niin että lähti jatkamaa huolimattomasti ja meni noin metrin viimeisen kepin vierestä. Loppupurkille kyllä pääsi.

Raikulla oli lyhyehkä jälki jossa viisi keppiä siinäkin. Jana oli onneton, haahuili ja lähti takajälkeen. Sen jälkeen sitten paransi ja ajoi välillä kuin höyryveturi. Ensimmäiset neljä keppiä nosti, viidennen yli käveli. Tarkkaan se kyllä muuten jäljesti. Kivat treenit oli taas ja koirat ihan uupuneita.

Jälkiä Ukkolaavun lähistöllä

Tänään mentiin Ukkolaavun maastoihin jälkeilemään. Ensin tehtiin jäljet ja sitten perinteen mukaisesti kahville ja Tassu ja Takku riehumaan ja Raiku haukkumaan. Tassun jälki vanheni ehkä noin puolitoista tuntia, Se oli laatikkomallinen, neljä keppiä, havumetsässä, ei kauhean pitkä. Jäljen nsoto ok, vähän tarkisteli takajälkeä mutta kääntyi itse. Keppejä ei tällä kertaa oltu merkitty mutta hajustettu vähän ekstraa. Ensimmäiselle kepille se pysähtyi mutta olisi jatkanut. Toiselle meni ensin istumaan ja sitten alkoi haistella ympäristöä. Kolmannelle meni maahan, samoin viimeiselle joka oli palkkapurkin päällä. Ajoi intensiivisesti paitsi kun jostain kuului koiran haukku, sitä piti vähäksi aikaa jäädä kuuntelemaan. Kaikkineen tosi hyvä jälki. Raikun jälki oli melko lyhyt, kuusi keppiä ja tarkoitus ennen kaikkea saada se ilmaisemaan kepit. Ja tällä kertaa onnistui, se nosti jokaisen kepin! Jäljen se ajoi raikumaisesti, sellaista lönköttelevää tahtia mutta tarkasti.

Jälkien jälkeen tehtiin vielä pieni esineruutu. Tassulle samalla kaavalla, yksi esine takarajalla ja näki kun ihminen tuli ruudusta. Kovaa meni, hetken etsi ja toi kovaa vauhtia. Kokeiltiin veilä näkölähdöllä toista (kenkälusikka), löysi helposti mutta pudotti matkalle. Raiku vähän häiriintyi kun ennen sitä Takun kanssa oli leikitty lelulla ruudussa ja oli se Tassun kenkälusikankin haju vielä siellä. Siinä Raiku pyöri kauan ja oli jo luovuttaa mutta sain sen jatkamaan ja sieltä löytyi lopulta rukkanenkin. Oli kivat treenit kauniissa kesäillassa - luntakaan ei satanut.