Rallirataa

Viikko sitten rallikurssilla tehtiin erilaisia voittajan ja mestarin puolenvaihtokäännöksiä. Muistan kun aloin opettaa niitä Raikulle, suurin ongelma oli että en itse hahmottanut ollenkaan miten ne menevät ja mitä mikäkin kyltti tarkoittaa. Nyt tätä ongelmaa ei ollut - jotain sitä sentään vielä oppii - ja Tassu teki pyörähdyksiä sisään- ja ulospäin oikein näppärästi. Se näyttää tykkäävän tällaisista erilaisista tempuista varsinkin kun niitä tehdään yksitellen. Se pyöri joka suuntaan innolla ja osaa jo vähän seurata oikeallakin.
Sunnuntaina käytiin lumisella Linnunlahdella. Siellä Tassun odotus on, että riehutaan pallon perässä tai jotain vastaavaa, joten kaikenlainen hifistely on tuhoon tuomittua. Sai sitten tehdä luoksetuloa, kapulan kanssa juoksemista, merkin kiertoa joka on se bravuuri, ja sitten sitä pallon perässä juoksua. Raiku teki myös noutoa ja luoksetuloa houkutusradan läpi, sortumatta tietenkin ja vähän mestarin temppuja, mutta lumessa kahlaten ne nyt eivät kauhean sujuvia olleet.
Tällä viikolla rallissa oli ratatreeni. Radassa oli 17 kylttiä, monta avoimen kylttiä ja pari VOI tai MES käännöstä, kaksoissaksalainen ja pieni oikealla seuraaminen. Edellisen koiran suorittaessa Tassu teki käytösruutua kovasti palkaten. Silti se oli vähän levottomassa mielentilassa radalle mennessä. Aika pitkälle kuitenkin päästiin vain parilla maan haistelulla ja paljolla namipalkalla, mutta juoksupujottelussa se sitten villiintyi hyppimään ja haukkumaan. Kun se siitä rauhoittui, loppurata puolta vaihtavine käännöksineenkin meni ihan kohtalaisesti. Hetken heittelin palloa ja kuuntelin ohjeita, sitten uudestaan ja sitten rata menikin hienosti. Ei yhtään haistelua, ei villiintymistä, ei haukkua. Kaikki kyltit tehtiin tosta vaan, niin avoimen kuin ylempienkin luokkien. Tällä radalla en palkannut namilla ollenkaan vaan kehuin koko ajan ja yritin tehdä sen rauhallisesti ettei Tassu kiihtyisi. Tämä toimi, ainakin tällä kerralla. Ohjaajakin kehui :) Lopuksi taas heittelin palloa ja sitten Tassu olikin ihan kuitti. Juoksupujottelu taisi tälä radalla olla se huonoin, Tassu selvästi yritti väistellä, eli sitä pitäisi treenata. Mutta on se sellaista nuoralatanssimista, radan tekeminen Tassun kanssa.

Luopumisharjoituksia

Tällä viikolla rallitreeneissä oli kolme toimintapistettä, joita sitten kierrettiin. Tassun kanssa aloitettiin käännöksiä sisältävästä pisteestä, joskin sitä ennen tehtiin maassaoloharjoitusta että Tassun pää kasautuisi. Käännösharjoitukset menivät ihan hyvin, pientä vinkumista tosin, mutta muuten. Kun niihin kyllästyttiin otettiin ihan oma-alaitteisesti sivulla peruuttamista ja se menikin hienosti, peruuttaa suoraan ja rauhallisesti.
Seuraava toimintapiste olikin Tassulle sitten ahdistuksen paikka. Maahan oli siroteltu kaikenlaisia ihania leluja ja parissa purkissa lihapullaa, eikä niitä saanut ottaa. Menin ohjeen mukaan keskelle aluetta, Tassu sivulle ja joka kerran kun se lopetti lelun tuijotuksen ja katsoi minuun, naksautin. Yksi lelu siellä oli, jonka kohdalla tämä ei kerrassan onnistunut, Tassu ei pystynyt lopettamaan sen himoitsemista. Se oli raukka koko treenin ajan selvästi stressaantunut, kun joutui niin pitkään toimimaan omaa sisintä haluaan vastaan. Yritin sitten lopuksi leikittää sitä, mutta oma lelu ei ollut mitään luovutettujen rinnalla.
Viimeinen piste oli ohjattu eli Niina oli siinä tarkkailemassa. Se oli pieni radanpätkä, pari käännöstä, hyppy ja sen jälkeen eteentulo ja vielä viimeisenä liikkeesta maahan. Ensimmäinen versio meni rauhoittavissa sijaistoiminnoissa, katseli muualle, haisteli maata ja hyppi vasten. Ohjaaja sai moitteita siitä, että ei alkoi hermostua koiralle vaikka itse ei ollut yhtään kannustava - eli oma vika. Toinen kierros menikin sitten jo paljon paremmin ja kolmas oikein hyvin. Emännälle annettiin ohjeeksi, että ei pidä kauhean ylenpalttisesti kehuakaan, koska sitten Tassu kiihtyy liikaa - pitää "huokua" sellaista iloista ja innostavaa mielialaa sinne koiran suuntaan. Hmm. Mitenkähän sitä emäntäparka osaa trenata "huokumista"?
Raiku ei juurikaan ole pässyt treenaamaan, mitä nyt lenkeillä joutuu tekemään jonkun tempun kun alkaa kerjätä nameja. Aina joskus ollaan tehty joku yksittäinen mestarin liikekin, ja kyllä Raiku ne yksittäin osaa, mutta rataharjoituksia se tarvitsisi. Mestarin rata on vaan niin isotöinen, että ei koskaan tule tehdyksi.

Rallikursseja ja muuta

Kaikenlaista on puuhattu, jäljestetty ihmisjälkiä ja verijälkiä ja treenattu tottelevaisuutta ja rallia. Tassu on käynyt jo monella rallykurssilla Koirakoulu Napakassa ja Niina on sitä mieltä että se on edistynyt kovasti. Emäntä on oppinut, että täytyy toimia rauhallisesti ja laittaa Tassua välillä jäähylle eli maahan makaamaan, kun sillä alkaa keittää yli. Rallikursseilla on treenattu erilaisia radanpätkiä ja kaikenlaisia temppuja eli sivulla peruuttamista, edessä peruuttamista, kaikenlaisia pyörimisiä ja puolenvaihtoja. Kaikista pikkutempuista Tassu tykkää ja oppii niitä tosi nopeasti. Pitkäkestoisempi toiminta on edelleen vähän haasteellista, herkästi alkaa vinkuna ja haukku, mutta näitä vain hetkellisesti. Suurin muutos on, että vaikka kurssit pidetään aika pienessä sisähallissa, jossa on samaan aikaan viisi muuta koiraa, Tassu ei enää ollenkaan ota niistä häiriötä - sen saattaa jopa jonkun liikkeen ajaksi päästää irti eikä se yritä lähteä mihinkään. Kuka olisi uskonut.

Raikun kanssakin ollaan treenailtu ja käyty yksissä mestariluokan kisoissakin, mutta kyllä se alkaa näyttää siltä, että Raiku on ralliuransa rallaillut. Mestarin liikkeet ovat sen verran monimutkaisia että kun niitä tulee monta putkeen, Raikun pää menee sekaisin ja se alkaa tehdä ihan mitä sattuu - ylimääräisiä pyörähdyksiä ja maahanmenoja ja ties mitä. Tosin kyllä emännänkin pää tahtoo mestarin radoista sekaisin mennä, joten katsotaan. Innokas treenaaja Raiku edelleen kyllä on.

Tänään käytiin JoAn hallilla ja tehtiin ihan pelkkää tokoa. Tassun seuraamista oikein kuvattiinkin:

Tassu seuraa

Viime aikoina on painotettu liikkeestä seisomista, joten liikkeestä maahan kävi näin:

Tassu liikkeestä maahan

Estehyppy oli hyvä, hyppynouto onnistui, samoin Tassun bravuuri, merkin kierto. Merkki oli kaukana ja se otettiin ihan kylmiltään ja niin se vaan sen bongasi.

Raikua ei kuvattu, mutta sen kanssa tehtiin hyppynouto, jääviä, seuraamista ja tunnari. Ennen tunnaria Raiku huomasi hallin seinän viertä kulkevan hiiren. Se lähti hiiren luo, meni kohdalle ja alkoi varovasti nuuhkia sitä. Tuli pois kun käskin. Jos olisi ollut Tassu kyseessä, ei kulkisi enää hiirtä hallissa, mutta Raiku on Raiku. Tunnariin se sitten lähti - ehkä hiiren innoittamana - vähän liian innokkaasti ja toi ensin väärän, toisella vasta oikean.

Kivaa näitten kanssa oli tänään treenata.

Sunnuntain jälkiä

Sunnuntaina käytiin taas jäljestämässä, Hirvirannan maastoissa. Maastovalinta ei ollut täysin onnistunut kun joka mutkassa oli auto tai pari ja ihmisiä marjastamassa, pyöräilemässä tai juoksulenkillä. Tehtiin kuitenkin jäljet näistä juolimatta. Sekä Raikun että Tassun jäljet alkoivat tasaisesta mäntykankaasta ja jatkuivat tien yli tiheään, matalaan männikköön. Jäljet vanhenivat vähän yli tunnin missä välissä kaavan mukaan esineruutu. Tassu haki ensimmäisen rivakasti ja toikin, mutta toisen kanssa jouduttiin ongelmiin: ensin aloitti mustikansyönnin ja vasta kun olin kävellyt sen kanssa ruudun puoliväliin, lähti etsimään. Löysikin, mutta jäi ruutuun leikkimään. Ja sitä rataa. Raiku etsi kaksi esinettä hitaasti ja toista ei edes niin varmasti. Sellaiset esineruudut tällä kertaa. Oli niistä opittavaakin.

Esineruudun tekemisen aikana Raikun jäljen päälle oli ilmestynyt kaksi marjastajaa kulkemaan siksakkia ihan siinä missä jälki meni. Lähtivät kuitenkin pois ennen ajamista. Raiku nosti jäljen hyvin ja ensimmäinen keppikin löytyi heti. Marjastajien sotkemalla kohdalla se meni ihan sekaisin ja otettiin se nostamaan jälkeä uudestaan tieltä, jolle jäljen tekijä oli onneksi tehnyt ylityskohdan merkin. Vähän vaikeasti jälki nousi, mutta sitten Raiku ajoi todella varmasti kovasti mutkittelevan jäljen ja nosti jokaisen kepin.

Tassulla oli vaikeuksia jäljen nostamisessa. Merkkasi kyllä oikealla kohdalla mutta ei ollut varma ja pinna petti - alkoi haukkua ja rapsuttaa ja muuta sellaista. Vein sen sitten ihan jäljen päälle ja siitä se sai jäljestä kiinni. Pitää helpottaa janaa, lyhentää ja loiventaa. Tassun jäljellä oli yli puolessa välissä pieni pehmolelu ja siitä jonkin matkan päässä keppi ja lopussa purkki, ei muuta. Tassu ajoi hyvin varmasti liina kireällä, sillä ei selvästikään ollut mitään vaikeuksia seurata jälkeä. Pehmolelulle se pysähtyi ja meni maahan! Kepin se merkkasi mutta olisi jatkanut. Siis pehmoleluja tai sellaisia ja niitten päälle keppejä, jos sellaista kokeilisi. Mutta hienosti ajettu se oli.

Viikolla käytiin taas Napakan rallitunnilla. Ohjelmassa oli hyrrää, jonka Tassu osaa sekä jalkojen välissä kävelyä ja siinä käännöksiä, nämä myös näyttivät miellyttävän Tassua. Kun muut treenasivat hyrrää otin kentälle Raikun saadakseni Niinalta ohjeita 360 asteen pyörimiseen oikealla ja oikealle. Näytin mikä on ongelma ja sitten Niina kokeili - ja Raikuhan kääntyi oikein sutjakkaasti! Ongelma on siinä, miten pidän kättäni eli ei ranne suorana vaan jotenkin muuten (jäi tietenkin vähän hämäräksi).

Yhtenä kauniina kesäiltana kulkeuduttiin jonkun pienen (?) järven rantaan. Tassu kahlaili ja pyydysteli vesikirppuja vaikka kuinka kauan. Raiku istui ja ihaili käuniitä maisemia.

Sadejälkiä

Vuoroon tuli kaatamalla vettä ja vuoroon aurinko paistoi lämpimästi kun mentiin Jaamalle jälkeilemään. Siinä paikassa on käyty viimeksi vuosi sitten ja sinne oli ilmaantunut uusi avohakkuuaukko ja ne vanhat olivat yllättäen korkean (ja märän) horsman peitossa. Tehtiin jäljet kahden sadekuuron välissä ja sitten esineille horsmapellon läpi. Ruutu oli täysleveä mutta ei varmaan ihan täyspitkä, esineet kummassakin kulmassa. Tassu lähetettiin ensin. Tällä kertaa se eteni aika verkkaisesti ja pyäshteli haistelemaan kaikenlaista, mutta löysi esineen aika pian ja palautus oli vauhdilla kun lähdin juoksemaan pakoon. Päätin sitten vielä kokeilla toistakin ja lähetin toisesta kulmasta. Eteni taas vähän verkkaisesti mutta eteni kuitenkin ja löysi esineen! Jes. Tämän palatus oli vielä arvelevampaa, olisi selvästi mieluummin jäänyt esineensä kanssa ruutuun, mutta toi kuitenkin. Raiku sai ensin katsella Närrin ruutua (jotta säästyisi yksi rämpiminen horsmien seassa). Se lähti jolkottelemaan ja meni aika kauan ennen kuin pääsi etenemään takarajalle ja löysi esineen. Toista lähdettiin etsimään yhdessä (ja keräämään merkit), sillä tavalla sekin löytyi.

Tassun jälki vanheni vähän yli tunnin sateitten ja paisteitten vuorotellessa. Nostossa se merkkasi jäljen mutta sitten vähän haahuili. Kun sai jäljestä kiinni, lähti etenemään liina kireällä. Yhdessä kohdassa se uudelleen hairahtui jäljeltä mutta aika nopeasti nosti sen uudelleen. Tassu jäjesti hyvin, nenä maassa ja hyvää vauhtia, yhtä harhautumista lukuun ottamatta hyvin varmasti, mutta ne kepit. Kolmelle ensimmäiselle (merkatulle) pysäytin sen ja siitä huolimatta ei halunnut näyttää keppiä. Sillä oli oikein tuskainen ilme, että miksi ei saa vain jäljestää. Neljännen merkkaamattoman kepin se sitten ilmaisi istualla ja haukkumalla, viimeisestä taisi vähän mennä ohi. Loppupurkin se merkkasi mutta ei se siihenkään olisi jäänyt. Täytyy alkaa kokeilla erilaisia variaatioita - vain yksi keppi jäljen loppupuolella, todella paljon keppejä tai keppien sijasta leluja. Tai jotain.

Raikun jälki ehti vanheta yli kaksi tuntia ja kun se lähti matkaan, vettä tuli kaatamalla. Nosti jäljen, mutta hukkasi heti. Haahuiltiin aika kauan kunnes se taas löysi sen ja nosti yhden kepinkin. Sitten se hukkasi sen lopullisesti tai vaihtoehtoisesti se kutsuttiin pois jäljeltä kun arveltiin että ei jälki siellä mene. Joka tapauksessa se etsi ja etsi kunnes löysi oravan puusta ja vähän sen jälkeen palkkapurkkinsa. Todennäköisesti jäljestä ei lähtenyt juuri mitään hajua siinä sateessa tai sitten haju oli levinnyt pitkin metsää. Kovasti Raiku kuitenkin teki töitä - ja sai palkkansa mikä Raikun perspektiivistä lienee se tärkein juttu.

Kesäloman kunniaksi on joinain aamuina treenattu läheisellä nurmikentällä. Tassulle on opetettu seuraamista patukka kainalossa ja nopeasti se oppi, että patukkaan saa hypätä jess -käskyllä mutta ei muulloin. Tällä tavalla se seuraa aika nätistikin, ainakin vähän matkaa. Raikulle on yritetty opettaa 360 asteen käännöstä oikealle sen ollessa oikealla, mutta vieläkään se ei sitä ole tajunnut. Namin kanssa siirtää takajalkojaan, mutta ilman namia lähtee vain peruuttamaan. Optimistina uskon, että vielä jonain päivänä tai vuonna tämäkin onnistuu :)

Koulutuksia

Käytiin Tassun kanssa Lappalaiskoirien kesäleirin parissa koulutuksessa. Torstaina oli Hertan jälkikoulutusta ja Tassun ongelmaksi sanoin keppien ilmaisun. Jälki oli lyhyt, ehkä 50 metriä ja viisi keppiä. Annoin ohjeeksi että kepit pitää merkata mutta ohjaaja oli antanut ohjeen jättää kaksi merkkaamatta. Tassu läysi jäljen helposti ja lähti ryntäämään eteenpäin. Se merkkasi ensimmäisen kepin ja stoppasin - meni se sitten maahna.Toisenkin se merkkasi mutta koska siinä ei ollut ihmiselle merkkiä, annoin mennä. Kolmannen se ilmaisi, neljännen ohi olisi mennyt mutta Hertta käski takaisin. Kun Tassu huomasi kepin, sitä ei saanut palkata vaan keppi heitettiin metrin päähän ja siitä ilmaisusta palkattiin. Näin käskettiin jatkaa, samoin merkittömiä keppejä että emäntä oppii lukemaan koiraa :)

Tänään käytiin kasvattaja-Lauran tokokoulutuksessa. Tassu oli vähän kiljuvalla päällä mutta kaikenlaista saatiin tehdyksi. Tokossa kehotettiin palkkamaan sitä korvien nostamisesta pystyyn koska silloin sillä on oikea vire - samaa on tehty sen emän Surin kanssa. Koulutuksen loppuun oli ryhmätokoa, jossa ympyrässä tehtiin maahanmenoja ja sivulle tuloja eri päin. Näitä Tassu pystyi tekemään ihan keskittyneesti, Ihan loppuun oli paikkamakuu, Tassun elämän toinen. Menin noin kolmen metrin päähän ja siinä se pysyi maassa ihan nätisti. Hyvä treeni. Yhteistokosta muutama Lauran ottama kuvakin.

Ryhmätokoa. Tassua palkataan.

Maasta seiso

Paikallaolo alkamassa. Tassu kontaktissa!

Ylemmissä luokissa olevat treenaavat paikallaistumista, Tassu paikalla makaamista.

Päivitystä

Tänään käytiin jäljillä Selkiellä. Ensin esineruutu, joka ensimmäisen kerran pitkästä aikaa oli malliltaan leveä, ja tämähän sotki Tassun pään ihan kokonaan. Lähti hyvin etsimään, mutta kun ei löytänyt, alkoi puuhata kaikenlaista muuta. Menin sen kanssa ruutuun mutta ihan esineen viereen piti mennä ennen kuin huomasi sen. Tehtiin näkölähdöllä, mutta ei oikein toiminut sekään. Kun esine lpulta jätettiin aika lähelle, löysi sen ja jäi ruutuun makaamaan sen kanssa. Tuli kyllä kun kaikki poistuivat näkyvistä. Pitää alkaa tehdä leveitä ruutuja ja laittaa useampi esine, että löytäminen helpottuu. Pitkään se tällä kertaa haisteli toisen kulmamerkin lähellä mutta kun siinä ei ollut mitään, turhautui. Vähän lyhyt inna sillä on. Raiku sen sijaan länkötteli ruutuun, löysi esineen ja toi reippaasti.

Tassun jälki vanheni puolisentoista tuntia ja kulki sekametsässä, pienen mäen laitoja. Alku oli vähän haparoiva, mutta ensimmäisen kepin jälkeen alkoi reipas meno ja vetäminen. Kepit oli merkattu ja Tassu pyvähtyi kyllä kaikille paitsi yhdelle, mutta olisi mieluiten jatkanut saman tien matkaa. Yhdelle kepille meni heti maahan. Muuten ajoi todella tarkkaan ja innolla. Raikun jana oli kummallinen, lähti takajälkeä tielle asti, siellä haisteli jotain ja kun kutsuin takaisin tuli laukalla ja alkoi saman tien jäljestää oikeaan suuntaan - se siis tiesi koko ajan mihin jälki menee mutta päätti käydä vaan jotain tarkistamassa. Raikun jälki kulki pitkän matkaa jäkälällä, siinä ajoi tosi tarkkaan. Nosti kaikki kepit. Se on kyllä varsin luotettava jäljestäjä.

Pari viikkoa sitten käytiin Raikun kanssa Lieksassa korkkaamassa rally-tokon mestariluokka. Tulosta ei saatu, emäntä mokasi kaksi kylttiä ja kahdella kyltillä oli tehtävä jota Raiku ei osaa. Näitten lisäksi kaikenlaista pientä. Päivä oli kuuma ja Raiku kulki läähättäen vierellä, kovin harvoin kontaktissa. Mutta vaikka tulosta ei tullut, rata tuntui hyvältä ja sai ajattelemaan, että kyllä me varmaan vielä toisenkin kerran mennään mestaria kokeilemaan. Jos vaikka treenaisi niitä liikkeitä.

Tassu on treenaillut erilaista tottelemista vaihtelevalla menestyksellä. Välillä se tekee ihan keskittyneestikin, kuten kurssilla jossa oli alokkaan rata, jonka Tassu selvitti innokkaasti joskaan ei nyt ihan virheettömästi. Seuraamisessa ollaan edistytty tilanteeseen jossa Tassu seuraa-käskyllä ampaisee puolitoista metriaä edelleni ja alkaa sieltä pitää kontaktia. Josko jonain vuonna oltaisiin samalla kohdalla ja Tassu kontaktissa. Vinoestenouto loivalla harjoitusesteellä alkaa jo sujua varsin hyvin, myös paluu, samoin hyppynouto.

Junahhusaattona käytiin kiertämässä Ala-Koitajoen kuuden kilometrin luontopolku. Se oli kaunista suojelumetsää. Mukana oli myös Una 14 v. Kovin montaa kuvaa ei tullut kuitenkaan otetuksi. Retkikaverit ihmisten tauolla.

Tassu - Taimiston Ahnas Susi

Raiku - ei sutten sukua

Islanninlammaskoira Una, 14 vuotta

Koitajoki keskiyöllä juhannuksena