keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Pieniä edistyksiä ja taantumuksia

Pari kertaa on pikkuisen treenailtu lomapäivien ratoksi. Erityisesti Raiku on halunnut treenata, se kun on päättänyt lauantaina mennä möllitokoilemaan ja voittajan vanhat liikkeet ovat vähän ruosteessa ja uudet vielä hakusessa. Ohjattu nouto onnistuu joten kuten, mutta Raiku kyllä ihan selvästi arpoo ihan omia aikojaan kumman kapulan se haluaa hakea. Lähtee kuitenkin hakemaan, joten suuntatreenit taitavat olla tarpeen. Tunnari on taas ollut vähän hukassa, ei oikein keskity haistelemaan vaan ottaa jonkun. Onneksi on kestänyt kuitenkin toistoja joten on saatu se oikeakin tulemaan. Kaukoissa seisomasta istumaan tahtoo mennä maihin - tai sitten lähtee peruuttamaan! - mutta silloin kun siirrot onnistuvat, ovat tosi hyviä. Siis treeneissä, kokeessahan tämä ei ole koskaan toiminut koska vire alkaa jo olla aika alhaalla siinä vaiheessa. Vähän rallipyörityksiäkin on puuhattu, etenkin oikealla tapahtuvia. Niissä välillä näyttäisi edistyvän, sitten taas taantuvan. Eli ei vielä osaa. Vähän liian vähän Raiku on viime aikoina treenannutkin, joten kaikenlaista pientä taantumusta on tapahtunut.

Tassu on treenannut kahden lelun leikkiä, joka sujuu ja jota se jaksaisi kauemmin kuin minä. Pieniä edistyksiä on myös seuraamisessa, matka jonka se pystyy keskittymään on pidentynyt, imutuksessa voi tehdä käännöksiä oikealle ja vasemmalle,  ja täyskäännös edessä kiepahtaen on onnistunut monet kerrat myös ulkokentillä. Kokeiltiin tässä kerran "ohjattua noutoakin", kapula Tassun kanssa samaan linjaan noin viiden metrin päähän ja lähetys sivulta (pannasta kiinni pitäen tietty) ja sieltä haki yhtään empimättä. Ehkä tämän voisi ottaa ihan ohjelmaan.

Kotona on treenattu edessä peruuttamista ja nyt Tassukin alkaa "käy" -käskyllä siirrellä jalkojaan taaksepäin eli siirtyä poispäin kädessä olevasta namista.

Yhtenä päivänä treenailtiin läheisellä urheilukentällä. Sen viereisen omakotitalon pihalla haukkui koko ajan kaksi koiraa, mutta Tassu vain kerran vilkaisi sinne päin ja jatkoi hommia. Pientä edistystä ehkä sekin.

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Joulunajan tottelemista ja tottelemattomuutta

Yhtenä iltana lähdettiin kaupungille remmilenkille. Heti kättelyssä Tassu laittoi nelivedon päälle ja Raikunkin hihna oli pinkeänä. Vähän matkaa yritin hillitä ja sitten näkyi jänis joen rannan puistossa. Siihen sitten jäätiin, puoli tuntia seisottiin ja Tassu kiukutteli kovaan ääneen ja rimpuili hihnan päässä, Raiku räyskäsi muuten vaan. Askeltakaan ei päästy ilman rempomista, ja emännän hermot alkoivat pettää, joten piti ottaa vähän enemmän Cesartyyppinen lähestyminen hihnakäyttäytymiseen. Lopulta puoli tuntia käveltiin ihan melkein sivistyneesti, mutta kaikkien hermot olivat aika kireällä kun vähän väliä piti nelivetomoottoria muistuttaa että miten kuljetaan nätisti. Päätin sitten mennä Linnunlahden kentälle katsomaan josko päästäisiin positiivisempaan mielentilaan. Se olikin hyvä ajatus. Raikun kanssa tehtiin jääviä, noutoa, seuraamisia, kaukoja, tunnari, luoksari ja jotain, ja se oli todella innoissaan koko ajan. Tassun kanssa lähinnä leikittiin, kahden lelun leikkiä, narupallon heittelyä, vauhtinoutoja (se toi kapulaa ihan omia aikojaankin, nosti maasta lojumasta), tunnarin etsimistä (tämän tehtävän Tassu on tajunnut) vähän toki seuraamistakin siihen väliin. Tassu oli ihan villinä, se juoksi narupallon kanssa, heitteli sitä ilmaan ja otti tassuillaan kiinni. Hetkeäkään se ei etsinyt hajuja eikä tähyillyt kentän pimeälle puolelle, jossa jänislaumat oleilevat. Kannatti mennä.

Tänään mentiin hallille heti aamusta. Tassu aloitti, se otettiin suoraan autosta ja meno oli vähän sen mukaista. Ensin kahden lelun leikkiä, sitä se tekee tosi hyvin, vähän jalkojen välistä pujottelua pitkästä aikaa, sivulle tuloa takaa kiertäen, hyppyä kahden ihmisen välillä. Ruutuakin muka tehtiin, Katja vei pallon pari kertaa ruutuun ja Tassu ryntäsi perään. Se ei todellakaan välitä onko lelu liikkuva vai paikoillaan, sinne ryntää. Vähän vähemmän riehumista ja enemmän keskittymistä sillä voisi olla, ehkä auttaisi että tekisi vaikka pienen lenkin ennen treeniä?

Raiku teki ohjattua noutoa, mutta ei alkuun oikein meinannut muistaa mitä piti tehdä. Kun lähetin ihan edessä seisten, onnistui. Pari hyvää ruutua, jäi tosin aika etureunaan mitä yritin korjata ruutuun viedyllä lelulla, mutta Raikua ei paikallaan oleva lelu kiinnosta. Hienoja kaukosiirtymiä, seisomasta maahan menee nykyään ihan ilman etenemistä. Hyvä setti.

Treenin jälkeen kiivettiin Pärnävaaran huipulle ja Tassun pitkän ajan projekti, saada Laku leikkimään, onnistui tällä kertaa. Melkein koko tunnin lenkin ajan ne juoksivat ja riehuivat. Tassu on erittäin sinnikäs kun se haluaa, niin hyvässä kuin pahassa.

tiistai 22. joulukuuta 2015

Yhteiskuva joulun kunniaksi

Vuoden pimeimpänä päivänä päätin lopulta yrittää ottaa yhteisen poseerauskuvan Raikusta ja Tassusta. Se vaatikin aikaa, hermoja ja vähän äänijänteitäkin. Ensin yritettiin maassa makaamista, se kun yleensä onnistuu Tassulta istumista paremmin. Tuloksena yliyrittävä Raiku ja ihan hetken päästä asetelmasta poistuva Tassu


Tassu takaisin kuvaan, mutta ei suostu pysymään maassa. Raiku makaa kun on käsketty. Ei meinaa millään suostua istumaan.  Tässä makaan enkä muuta voi.


Lopulta molemmat koirat istuvat ja kuvaajan kädet ja vaatteet ovat kurassa, makkarassa ja ääni äärimmäisen teennäisen ystävällinen. Katseet eri suuntiin, olkaa hyvät.


Sitten yhtäkkiä molemmat istuvat ja katsovat peräti samaan suuntaan. Raiku ilmiselvästi kärsii mutta kiltisti istuu. Kun on käsketty. Tassukin tajusi, että tästä ei selviä ellei hetken aikaa istu tässä paikoillaan. Siis yhteisposeerauskuva Raikusta ja Tassusta:

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Videoitua tokoilua

Mentiin hallille kameran kanssa. Tarkoitus oli treenata ja videoida treenejä. Tassun kohdalla kamerahenkilö sai videoinnin onnistumaan vasta kun Tassu oli tehnyt jo viisi noutoa ja kaikenlaista muutakin, joten videoilla alkaa olla jo vähän uupunut näyttelijä. Alkuun Tassu oli tosi innoissaan, päästin sen autosta vapaana lähtemään ja se juoksi suoraan hallin ovelle vaatien haukkumalla sisäänpääsyä. Hallissa ei ollut muita koiria, joten Tassu keskittyi hienosti, mitä nyt pari kertaa kävi ihmettelemässä kuvaajaa,

Se kuudes nouto:
Tassu noutaa

Seuraamisyrityksiä. Imutusasento selvästi liian pää pystyssä:
Tassu seuraa

Tassu seuraa 2

Vähän jo ponnetonta hyppyharjoitusta:
Tassu hyppy

Kaukokäskyjä (joissa ohjaaja hosuu):
Tassu kaukot

Leikeistä ei nyt tullut videoita.  Piti tehdä pesuvatia ja muuta sellaista, mutta meni kuvausta varten tehtyihin toistoihin. Hyvin suunniteltu treeni :)

Raikuakin kuvattiin. Raiku tekikin aika hyvää settiä.
Raiku ruutu

Ohjatussa noudossa tämä oli toinen kerta kun kapulat olivat Raikun takana. Siihen nähden ihan kohtalainen suoritus
Raiku ohjattu nouto osa 1

Toisella kertaa Raiku lähti hakemaan väärää kapulaa. Siitä kyllä näkee niin todella selvästi että se tajusi tehneensä VIRHEEN
Raiku ohjattu nouto 2

Kaukoissa takapalkka alkoi kutsua vähän liikaa
Raiku kaukot

Ja vielä metallihyppynouto. Se otti sen ihan tosta vaan!
Raiku metallihyppynouto

Vielä pari kuvaa Tassusta









sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Monenlaista tottelemista

Perjantaina rallissa ohjattu treeni. Kaksi radanpätkää, joilla jääviä, puolenvaihtoja, peruttaamista vierellä ja edessä ja jotain varmaan muutakin. Jäävät eivät olleet Raikulle vaikeita, mutta muuta kovasti hankalaa siellä oli. Edessä peruuttamista tehtiin ensimmäistä kertaa liikkeen osana eli koira seuraamisesta eteen seisomaan ja siitä peruuttamaan. Raiku on oppinut, että seuraamisesta tullaan eteen istumaan, joten seisomista piti oikein käskyttää. Peruminen sujui ihan hyvin, mutta matkaa pitää saada pidemmäksi, se on kolme koiran mittaa eli Raikulla aika pitkä matka. Puolenvaihto edestä ei sitten edelleenkään onnistunut - paitsi kun ohjaaja otti Raikun, seurautti ja laittoi vaihtamaan puolta edessä ihan ilman mitään vaikeuksia. Ongelma on siis minun ohjauksessani, yllätys yllätys. Kun radoissa oli paljon vaikeaa ja uutta, Raiku meinasi alkaa hyytyä mutta tsemppaamalla se teki kiltisti loppuun asti.

Tunnista jäi vartti käyttämättä ja vein sitten Tassun halliin. Samaan aikaan siinä rakennettiin rallirataa alkeiskurssia varten, ja tämä häiriö oli Tassulle kova paikka. Sain sen kuitenkin monta kertaa perusasentoon ja menemään maahan ja heittelin palloa, jota kävi tarjoilemassa radanrakentajalle. Tuli kuitenkin kutsusta. Sitten alkoi joku haju saada Tassun valtoihinsa joten hetki leikittiin repimisleikkiä ja lähdettiin pois.

Tänään JoAn omatoimitokoryhmässä. Kentällä oli kerralla kaksi koiraa, mutta Raikulle se on ihan sama. Tehtiin ensin ohjattua noutoa, jossa kapulat ekaa kertaa selvästi merkin takana. Ensin Raiku ei ymmärtänyt yhtään mitä sen piti tuoda, mutta kun kapula näytettiin uudestaan, toi innokkaasti. Toisella toistolla jo ihan hieno, onnistui molempiin suuntiin, palautus aina narupalloon ja Raiku oli ihan liekeissä. Sitten pitkästä aikaa tunnari. En huomannut antaa mitään ohjetta ja kun käännyin, maahan oli laitettu parikymmentä tunnaria sikin sokin. Ei ole Raiku sellaista tehnyt kuin joskus ajat sitten ja silloin se otti hädissään ensimmäisen suuhun sattuneen ja korjauskerralla jäi seisomaan tunnareitten viereen tekemättä mitään. Nyt se meni kapuloille, haisteli tosi pitkään, jokaisen kapulan ainakin kahdesti ja nosti oman! Se oli aika polleaa. Tämän jälkeen pari ihan täydellistä ruutua. Tosi hyvä setti.

Tässäkin treenissä loppuun jäi vähän aikaa kun hallissa oli vain yksi koira tekemässä toista kierrosta. Tassukin pääsi taas halliin - sillä on kova veto sinne, joten sen mielestä siellä on kivaa. Toisella puolella hallia treenattiin agilitya ja hallissa oli paljon ihmisiä, joten alku meni rempoessa ja haukkuessa. Naksuttelin ihan kaikesta mitä Tassu teki ja muutaman minuutin päästä se tuli eteen kontaktiin. Siitä sain sen perusasentoon. Sitten se taas hairaantui katselemaan koiria ja naksuteltiin siitä. Otti uudestaan kontaktin ja tehtiin kaukoja nenästä ohjaten, niihin se pystyikin yllättäen tosi hyvin keskittymään, ehkä siksi että niitä on kotona tehty niin paljon. Lopuksi vähän leikittiin ja mentiin pois jakapalloa treenaavien nuorten jaloista. Ei se auta kuin jatkaa tätä häiriönsietotreeniä, kyllä se siitä jonain päivänä. Ilman häiriötähän Tassu tekee aika pitkäänkin keskittyneesti, joten jatketaan häiriöttömässä tilassa vaikeampien juttujen tekemistä ja häiriössä vain kontaktia.

perjantai 4. joulukuuta 2015

Pikkujuttuja

Rallitokotreeni kesti vain tunnin ja sen jälkeen hallia alettiin valmistella huomisiin agikisoihin. Tehtiin vain pieniä juttuja. Raiku teki sivulla seisomaan nousua (jonka oli unohtanut), merkille menoa (jonka muisti), jääviä (hyviä), hienot kaukot, sivuaskelia (vähän sinnepäin) ja edessä peruuttamista, joka oli ihan loistavaa. Se on oppinut! Sanon käsi nyrkissä alhaalla "käy" ja se alkaa peruuttaa aika kaukanakin ja jo monta askelta kerrallaan. Jess!

Tassukin käväisi hallissa. Kentällä oli samaan aikaan toinenkin koira aika lähellä ja toisella puolella vielä toinenkin koira, joten Tassu teki hihnassa eikä kauheasti leluilla leikitty. Halliin tullessaan se taas hyppi vasten ja remelsi muutenkin, mutta ihan hetkessä se asettui istumaan eteen. Tehtiin perusasentoja ja pieniä imutusseuraamisia. Haettiin lainapesuvati (joka ei ollut pesuvati vaan muovinen loota) ja Tassu alkoi lätkiä sitä käpälillään jo kun se oli vasta kädessä. Kun laskin sen maahan, Tassu tälläsi molemmat etutassunsa sen päälle saman tien. Vähän pyörittiin molempiin suuntiin, ihan hyvin meni. Meni aina uudestaan lootalle kun putosi. Se on selvästi oppinut pesuvatitempun. Loppuun pienestä imutusseuraamisesta seisominen, pysyi hyvin kun käännyin eteen ja namittelin. Vähän haasteellista Tassun kanssa on se, että se reagoi jokaiseen risahdukseenkin kääntymällä katsomaan, mutta koko ajan sillä oli kuitenkin mielessä juttujen tekeminen - on tainnut oppia että hallissa tehdään yhteishommia. Maan haisteluun se ei tällä kertaa ryhtynyt ollenkaan vaikka sinne putosi namejakin.

Kotona on treenattu maahanmenoa, istumaan ja seisomaan jäämistä peruuttamalla sekä kaukojen tekniikkaa - ja Raiku sitä peruuttamista. Alkavat jo kotona sujua ja kotona onnistuu sekin että pyörin paikallani taaksepäin ja Tassu pyörii mukana. Hallissa tämä oli vielä liian vaikeaa. Pitäisi varmaan paikallaan pysymistäkin ottaa jo ohjelmaan, miten lie unohtunut.

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Jälkiä Jaamalla

Lumi tuli ja meni, joten vielä pääsi jälkimetsälle. Mentiin Jaamankankaalle, ihan tien päähän, melkein Höytiäisen rantatöyräälle. Samalla kaavalla mentiin: jälkien vanhetessa esineitä pienessä metsikössä. Tassulle näytöllä, meni hyvin mutta vapautin melkein heti kun oli alkanut tuoda joten kokeiltiin toista. Ei olisi kannattanut. Meni esineelle ja jäi siihen katselemaan ympäristöä. Lähdin menemään kohti, jolloin nappasi esineen ja juoksi perässä ulos ruudusta, esinekin suussa. Ei siis ihan pieleen. Raiku meni ihan reippaasti ruutuun, etsi enineen ja toi sen reippaasti. Siis hyvä.

Tassun jälki, joka oli 24. tätä sorttia sen elämän aikana, kulki kuusikossa, parisataa metriä, kaksi purkkia ja yksi keppi kokeeksi. Jäljen nostossa noin metri janasta se hetken pyöri, tarkisteli vähän takajälkeä mutta päätteli pian oikean suunnan. Jäljen ajo oli niin kuin se Tassulla on: nenä koko ajan maassa, liina kireällä mutta ei rempomista vaan tasaista vauhtia. Purkit se merkkasi mutta olisi jatkanut, samoin kepin. Pysäytin ja ihan mielellään se namit syö, jälki vaan vetäisi enemmän. Kulmissa sillä ei ole mitään ongelmia, varmaan koska se ajaa niin nenä maassa että se ei edes huomaa että jälki kääntyy. Jos tämä oli tämän vuoden viimeinen jälki (lumen toivossa) niin tähän oli hyvä lopettaa. Keväällä täytyy jo vähän lisätä haasteita.

Raikun jälki oli varmaan noin 800 metriä. Nosto hakkuuaukolta, ei ongelmia. Jälki kulki ensin hakkuuaukkoa, sitten metsään, hakkuuaukolle, tien yli metsään ja vielä seuraavalle hakkuuaukolle - hakkuuaukkoja Jaamalla kyllä piisaa. Yhden kepin se olisi jättänyt, mutta otettiin takaisin ja nostatettiin. Tarkkana Raikukin joutui hakkuuaukoilla olemaan, moneen kertaa tarkisteli mihin jälki menee mutta aina löysi aika nopeasti. Hyvä siis tämäkin.

Kun samalla kaavalla mentiin, lopuksi tehtiin pieni lenkki ja Tassu juoksi ja riehui Närrin ja vähän Raikunkin kanssa. Kaikkiaan hyvä treenisessio siis, kun Närrikin ajoi hienosti oman monimaastoisen jälkensä.

perjantai 27. marraskuuta 2015

Häiriörallia ja häiriötöntä tokoa

Rallissa oli tänään ohjatut treenit. Yhtenä teemana oli häiriönsieto jota trenattiin kahdella tavalla. Ensin koira vietiin ikään kuin rallin käytösruutuun ja toinen koira leikki ja reihasi lähistöllä. Raiku piti kontaktia ihan hyvin, pari kertaa sivulla istuessaan hetkeksi käänsi päätään mutta palasi kontaktiin aika heti. Edessä istuessaan se tillitti silmiin koko ajan. Toisena harjoituksena oli istua sivulla kun toinen henkilö heitteli nameja sen eteen maahan ja vingutti lelua. Kerran Raiku hairahtui eteensä lentäneen namin tavoitteluun mutta pienellä huomautuksella jätti loput huomaamatta ja piti kontaktin. Häiriökoirana ollessaan Raiku teki tokon jääviä pallopalkalla ja hyvin tekikin. Pieni radanpätkäkin oli, heti alussa vaihdettiin jalkojen välistä oikealle ja loput kyltit tehtiinkin oikealla: peruuttaminen jonka se teki ekaa kertaa ja tosi hyvin, sivuaskel joka olikin aika vaikea, eteentulo ja takaakierto namiavulla, puolenvaihto takana ja kaksoissaksalainen. Hyvin se teki. Kotona ollaan treenattu edessä peruuttamista, nyt se noin joka kolmannella yrityksellä ottaa yhden askeleen taaksepäin. Muilla kerroilla menee istumaan. Kovasti se raukka miettii ja meinaa kyllä aika usein luovuttaa.

Tassu pääsi käväisemään tokon omatoimiryhmässä hetken riehumassa. Halliin tullessa se haukkui ja veti, sitten alkoi hyppiä vasten ja pyöriä kuin väkkärä. Tehtiin alkuun muutama perusasento ja askelseuraaminen, sitten leikkiä jossa se veti tosissaan ja vain pari kertaa alkoi tunkea käpäliään väliin. Sen jälkeen neljä vauhtinoutoa. Sillä on tähän niin hyvä asenne että toivottavasti se säilyy: täyttä vauhtia kapulalle, nopea kapulan nappaus ja täyttä vauhtia takaisin. Loppuun pieni luoksepäästävyystreeni, kaksi ihmistä tuli silittelemään. Ensimmäisen kohdalla yritti hyppiä vasten ja haukkua, toisen kohdalla jo istui melkein koko ajan ja oli hiljaa. Siihen lopetettiin. Välillä se kesken treenin otti ja juoksi muitten  ihmisten luokse mutta tuli heti ensi kutsusta takaisin ja pyörähti sivulle. Muuten sen teki hyvin intensiivisesti lyhyen treeninsä. Vähän sellaista reihumista se ajoittain on, mutta selvästi se on alkanut älytä mikä on homman idea. Mitään se ei vielä osaa, mutta innokas se on.

Treenin jälkeen lenkillä sain huutaa ääneni käheäksi estääkseni sitä lähtemästä jäniksiä etsimään. Tällä kertaa onnistui.

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Hallitokot

Suunnattiin heti aamusta Joan hallille porokoiraporukalla tokoilemaan. Tassu sai aloittaa - Raikulle lisää motivaatiota kun se ei pääsekään. Hallissa ei ollut muita koiria, joten Tassu oli heti toimintavalmis. Alkuun eteentuloja ja perusasentoja, vähän leikkiä (leikki hyvin) ja muutama vauhtinouto, sitä se tekee tosi innoissaan. Hyppyä treenattiin 40 cm korkuisella agilityesteellä edestakaisin ja tästäkin Tassu innostui kovasti. Vähän leikkiä väliin ja pesuvatijutulle. Muutaman kerran naksu ja palkka nenän laittamisesta pesuvadille ja sitten se jo laittoi siihen molemmat tassunsa. Yllättävä havainto: jos treenaa niin koira oppii :) Kierrätin sitä muutaman askeleen oikealle, mikä oli selvästi vaikeampaa kuin vasemmalle mutta onnitui kuitenkin. Tähän asti Tassu teki hommia todella intensiivisesti mutta tämän jälkeen nenä alkoi mennä maahan. Sain sen kuitenkin narupallolla vielä kontaktiin ja tehtiin yksi perusasento, muutaman askeleen seuraaminen ja imutuksesta seisomaan jääminen ja sitten vein sen palloa repien hallista. Aikaa olisi ollut vielä vähän, mutta tähän oli hyvä lopettaa tosi hyvin onnistunut setti.

Raiku teki omalla vuorollaan ensin ruudun ihan kylmiltään ja hienon tekikin, suoraan ruutuun ja maahan. Menin palkkaamaan sen sinne maahan eikä otettu toistoa. Ohjatun noudossa se aina ensin lähti muutaman askeleen minua kohti ja vasta toisella käskyllä kapulalle. Pitää ilmeisesti itse alkaa seisoa lähempänä niin luoksetulo ei tule sen mieleen. Vähän ihan kelvollista seuraamista ja ihan täydellinen luoksetulo stoppeineen. Kaukoja niin että aina yksi vaihto ja selän taakse lentävä nami. Monta kertaa teki maa - seiso etenemällä hiukan mutta kun en palkannut vaan vein aina takaisin, alkoi pysyä paikoillaan. Hyvä että tätä Raikun tyyppivirhettä päästiin treeneissä korjaamaan. Hyvä setti siis Raikullakin.

Treenin jälkeen lähdettiin Pärnän laduttomille poluille ja tunnin koirat saivat juosta ja riehua Närrin kanssa (Laku lähti kotiinsa). Takaisin tullessa Tassu näki ensimmäistä kertaa hiihtäjiä ja kyllä niitä piti alkuun haukkua. Paljolla namituksella sen sai kuitenkin katselemaan haukkumatta ja ohittamaankin yhden suihkijan. Polkupyörien, rullalautailijoitten ja hölkkääjien ja muiden oudosti kulkevien  haukkumisen Tassu on lopettanut jo aikoja sitten, joten eiköhän se hiihtäjiinkin äkkiä totu.

perjantai 20. marraskuuta 2015

Seitsemän minuuttia treeniä molemmille

Rallytokotreeneissä oli noin vartti treeniaikaa kullekin ohjaajalle. Jaoin sen tasan Raikun ja Tassun kanssa, seitsemän minuuttia kummallekin.

Raiku teki ensin pyörähdyksiä paikallaan oikealla puolella ja siitä yritettiin viritellä paikallaan kääntymistä oikealla puolella. Ehkä siinä jotain edistystä on tapahtunut. Peruuttaminen edessä niin että ohjaaja seisoo paikoillaan on tällä hetkellä ihan mahdoton tehtävä. Raikun mielestä edessä seisomisesta seuraa joko maahanmeno tai istuminen, siis kaukot. Jotain täytyy yrittää keksiä. Kujaperuuttaminen päättyi siihen, että Raiku ehdottomasti kieltäytyi asettumasta kujan päähän. No, jotain muutakin siinä pyöriskeltiin ja jonkun verran edistystäkin joissakin liikesarjoissa on nähtävissä, kuten vaikka puolenvaihdoissa jalkojen alta. Kyllä me vielä jonain päivänä voittajaluokkaankin varmaan uskaltaudutaan.

Tassun tullessa halliin siellä oli taas muutamia koiria, joten sisääntulo oli haukkumista, rempomista ja pään pyörimistä. Aloin naksuttaa ja heti ensimmäisen naksauksen jälkeen se oli täysin kontaktissa tekemässä perusasentoja ja pieniä seuraamisia. Pitää varmaan aloittaa naksuttaminen jo ennen halliin tuloa niin se ei ollenkaan pääse kyttäilymoodiin. Päätin kokeilla pesuvatijuttua, mutta Tassu ei vaan koskenutkaan vatia vaan tarjoili lähinnä maahanmenoa, mikä tietenkin sinänsä on ihan hyvä. Kun hommasta ei tullut mitään, tehtiin välissä muutama nopea maahanmeno edessä selän taakse lentävällä pallopalkalla, tämä on nyt mennyt hyvin Tassun tajuntaan. Uudestaan pesuvadille ja Katja naksutti katsomisesta ja Marjaana neuvoi palkkaamaan ihan vadin päällä. Niinpä sitten vähän päästä Tassu tälläsi ensin yhden käpälän, sitten toisen vadille ja vähän liikutteli takajalkojaankin. Ankarasti se kyllä mietti, ei haukkunut eikä yhtään vilkuillut mitä muuta hallissa saattaisi tapahtua. Pitäisi muistaa tehdä tätä vaikka ihan systemaattisesti. Loppuun sitten narupallon heittelyä ja repimistä.

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Lumijälkiä

Muutama sentti räntälunta maassa mutta mentiin Jaamalle jälkitreenaamaan. Se olikin ihan mielenkiintoista kun saattoi katsella miten tarkkaan tai epätarkkaan koira kulki lumessa näkyvillä jäljillä. Aloitettiin kuitenin esineillä, pienehkö ruutu kuusikossa. Tassulle Hannele meni ruutuun lelun kanssa ja heitti sen maahan. Tassu meni hurjalla vauhdilla, otti esineen ja alkoi tuoda sitä, pudotti kun otin narupallon esille. Se meni juuri siten kuin oli suunniteltu joten jätettiin siihen. Raikulle esine oli takareunassa ja se etsi sen ihan selvästi jäljestämällä, palautus oikein reipas.

Tassun jälki kulki kuusikossa, muutama kulma ja kaarteita, pituutta ehkä parisataa metriä. Jäljellä ei ollut nameja ollenkaan, mutta kolme välipurkkia. Nosto meni ihan ok, Tassulla on niin kova hinku jäljelle että se ei oikein  pysty keskittymään. Ajoi liina kireällä ja ihan tarkalleen jäljen päällä. Kerran se meni haistamaan jotain sivusta, mutta palasi  heti jäljelleen. Purkit se merkkasi mutta olisi jatkanut ellen olisi alkanut kehua. Loppupurkille sitten ihan pysähtyi. Tassu ajaa edelleen koko ajan nenä ihan maassa joten kulmatkaan eivät tuota sille mitään ongelmia. Eikä lumi. Ja intoa riittää.

Raikun jälki kulki ensin pienessä metsikössä, sitten tien yli toiseen metsikköön. Vähän Raikun jäljen tekemisen jälkeen siihen ensimmäiseen metsikköön meni joku mies kuljeskelemaan, joten oli siellä sitten harhakin. Tällä kertaa Raiku ei kuitenkaan harhaantunut vaan piti oman jälkensä vaikka mies oli kulkenut Raikun jäljen yli, vähän aikaa sen päälläkin. Tiellä jälki meni vähän matkaa tien laitaa, ja sen päältä oli kyseinen mies sitten ajanut autollaan. Siinä Raiku hetken oikein mietti, seisoi ja käänteli päätään ihmetellen minne se jälki katosi. Nosti kuitenkin autonpyöränjälkien alta ja loppu olikin ihan normimenoa. Yhden kepin se jätti, merkkasi kyllä mutta keppi oli peittynyt lumeen enkä älynnyt kannustaa, mutta muut kepit nousivat. Raiku ajoi ihan koko jäljen ihan täsmälleen askelten päällä. Taitava se on jäljestämään.

Treenien jälkeen koitti taas ainakin varmasti Tassun mielestä paras osio kun se pääsi riehumaan bestiksensä Närrin kanssa. Metsä rytisi ja lumi pöllysi kun ne painattivat menemään.

perjantai 13. marraskuuta 2015

Vain pieniä juttuja

Pimeä ja kura eivät oikein innosta treenaamaan. Tänään kuitenkin rallytokon vakiovuorolla Joan hallilla. Raiku kävi hallissa kaksi kertaa, Tassu kerran. Raikun kanssa yritettiin sivulla ja edessä peruuttamista mutta kumpikaan ei oikein onnistunut. Edessä peruuttamiseen olen yrittämässä opettaa uutta käskyä "käy", mutta ei se vielä ole sitä älynnyt. Muutaman kerran kyllä siirsi takajalkoja joten pääsin palkkaamaan mutta epäilen että ei se ymmärtänyt mistä palkka tuli. Yritettiin myös oikealla puolella kääntymistä paikalla oikealle, se ehkä hieman edistyi. Muutama merkille lähetys, sen se muisti. Kovasti se yritti ja yliyrittikin tarjoten koko ajan kaikenlaista mitä se saattoi vaan kuvitella. Loppupalkaksi vähän agilityesteiden juoksua, olipa intoa!

Tassun kanssa oli tarkoitus taas naksutella viereisellä kentällä treenaavien koirien katsomista, mutta ei se niitä juurikaan katsellut. Kun tultiin halliin se alkoi hyppiä vasten vaatien lelua. Pyysin kuitenkin perusasentoon, tehtiin muutaman askeleen seuraamisia, eteen istumisia ja jalkojen välistä pujottelua. Vasta sen jälkeen se sai narupallon. Narupallon kanssa tehtiin sitten vielä maahanmenoja, sille on yritetty opettaa että narupallon saa nopeasta maahanmenosta ja se tekikin pari tosi hyvää. Tarjoili kontaktia melkein koko ajan, ei maan haisteluja eikä toisten koirien tuijotusta. Kyllä se vähitellen oppii treenikoiraksi.

Eilen aamulla maa oli valkoinen. Tassu lähti takapihalle kuten joka aamu, mutta pysähtyi räystään alle lumen Urisi pitkään lumelle, sitten hyvin hyvin varovasti laittoi toisen tassunsa lumen päälle, ja kun maa ei pettänyt, uskalsi laittaa toisenkin ja sitten edetä ihan kokonaan valkoiselle alueelle. Kun lähdettiin lenkille se oli kuin villivarsa poukkoillen sinne tänne ja kauhoen lunta kuonollaan. Iltalenkeillä metsissä se on ruvennut vähän väliä juoksemaan luokse ja pari kertaa tarjoillut perusasentoakin. Muutenkin se juoksee täysillä luokse heti kun kutsutaan. Tämä ei enteile hyvää?

perjantai 6. marraskuuta 2015

Pieniä juttuja

Rallitreenissä tehtiin muutaman kyltin tekniikkarataa, jossa oli sivulla istu - seiso - istu ja istu - seiso -maahan ja käännös jossa molemmat kääntyvät yhtäaikaa vasemmalle niin että puoli vaihtuu. Ensimmäiset tehtävät olivat Raikulle yllättävän vaikeita, seiso - kierrä koiran ympäri ei tahtonut millään onnistua kun Raiku kääntyi aina kun kiersin sitä. Sitten se alkoi yliyrittää ja mennä maahan. Lopulta siitäkin selvittiin, mutta puolenvaihtokäännös oli emännälle niin vaikea hahmottaa että ei tietenkään koirakaan siitä oikein mitään tolkkua saanut. Edessä peruuttaminen otti yhden pienen askeleen eteenpäin, keksin lopulta miten sitä pitää alkaa opettaa.

Tassu kävi hallissa kun meidän kenttäpuolella treenasi espanjanvesikoira Tilda ja toisella puolella hallia oli kaksi koiraa. Vein hihnassa rempovan ja haukahtelevan Tassun vähän syrjemmälle ja aloin taas naksutella koirien katsomisesta, istmisesta, pään kääntämisestä, kaikesta. Puoli minuuttia meni ja Tassu kääntyi eteen istumaan ja tarjosi kontaktia! Naksuttelin sitten vähän aikaa perusasentja, askelseuraamisia, maahanmenoja, istumisia ja jotain muuta pientä ja se oli koko ajan skarppina kontaktissa tekemässä. Lopuksi narupalloa eikä Tassu taaskaan olisi millään lähtenyt hallista.

Aamulenkillä pellolla on paljon haisteltavaa





keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Lisää tokoiluja

Tokoiltu sunnuntaina Joan omatoimitokoryhmässä ja tänään raviradan parkkiksella. Raiku on tehnyt ruutuja, jotka hallissa täydellisiä, mutta pimeähköllä parkkiksella meni ruutunauhan ulkopuolelle seisomaan - sen tyyppivirhe. Hallilla myös ohjatun noudon alkeita, ne ihan hyviä treenimäärään nähden. Alkuun lähti tulemaan luokse merkiltä mutta sitten älysi ja toi oikean kapulan kovalla vauhdilla. Tunnaria tehtiin ulkona etsittämällä lehtien alle kätkettyä omaa. Tätä Raiku tekee innolla ilman mitään epävarmuutta, pitäisi muistaa aina joskus tehdä. Vähän rallitokopyörimisiä, ne ihan hyviä. Luoksarin stopit tosi heinoja. Into näytti kasvavan mitä enemmän tehtiin.

Sunnuntaina hallilla viereisellä kentällä oli agilitytreenit ja ne saivat Tassun ihan sekaisin. Se tuijotti sinne eikä siihen saanut mitään kontaktia, ei vaan pystynyt. Ainoa oli narupallon vetäminen, joten sitä sitten tehtiin hetki ja aina välillä annoin sen pitää pallon ja juostiin yhdessä, Tassu pallo suussa. Oli vähän epätoivoista hommaa. Vasta treenin jälkeen tajusin, että sille olisi pitänyt alkaa naksuttaa vastaehdollistamista eli niitten agilitykoirien katsomista. No, tänään raviradan parkkiksella treenasi joku toinenkin porukka aika lähellä, joten kokeilemaan. Ensin Tassu sai odotella tolpassa eikä autossa vuoroaan kun Närri treenasi. Sitten otin sen kohtalaisen lyhyeen hihnaan ja naksutin ihan kaikesta mitä se teki (paitsi hihnassa kiskomisesta), katsoi koiria, katsoi jonnekin muualle ja vilkaisi välillä minuakin. Sitten se alkoi hyppiä vasten ja naksutin sitä. Viisi minuuttia tähän meni ja lopulta kokeilin kutsua sitä eteen istumaan ja se olikin siinä kohdassa jo täysin kuulolla. Tehtiin sitten eteen istumisia, perusasentoja, askelseuraamisia, peruutuksesta seisomista ja sellaista pientä ja vasta lopuksi narupallon repimistä. Välissä Raiku treenasi jolloin Tassu sai taas olla tolpassa ja Hannele komensi sitä olemaan haukkumatta hyvällä menestyksellä. Toisella kierroksella muut koirat olivat lähteneet joten tehtiin vauhtiluoksetulo, heittelin vähän palloa ja piilotin tunnarikapulan, minkä se etsi tosi kovalla innolla ja vauhdilla. Tämä oli hyvä treeni, siitä näki selvästi että kun Tassu pääsi tilaan jossa se pystyi tekemään, se kanssa teki, muutakin kuin taisteluleikkiä. Näin pitää jatkaa ja antaa sen odottaa taistelua ja riehumista vasta palkaksi treenistä eikä treenin aloitukseksi. Tassulle pitää alkaa opettaa vaihteeksi rauhallistakin mielentilaa treeneissä ja tehdä siinä mielentilassa vain pieniä juttuja niin että se pysyy koko ajan kontaktissa. Se kuitenkin selvästi tekee mielellään kun vaan saa sinne tänne vilistelevät aivosolunsa asettumaan siihen asentoon.

lauantai 31. lokakuuta 2015

Ralli- ja porokoiratokoilua

Eilen rallissa oli ohjatut treenit, teemana takapään käyttö erityisesti oikealla. Ja tämä erityisen vaikeaa. Aloitettiin puoltavaihtavilla käännöksillä, jotka onnistuvat namilla mutta ei ilman. Ihan lopussa onnistui oikeallakin puolella niin että käsi oli aika korkealla, joten ehkä jonain päivänä. Oikealla seuratessa tehtiin pientä neliötä mutta aika laiskasti Raiku takapäätään käytti. Loppuun seiso - maa -jumppaa, se meni tietenkin läheltä hyvin. Muuten se oli oikein reipas ja yritti kyllä kovasti.

Tälle päivälle oli varattu Joan halli porokoiratokolle, neljä porokoiraa, puolitoista tuntia. Kaksi settiä, joista toinen Raikun, toinen Tassun kanssa. Tassu teki settinsä ensin. Lähinnä se taas reuhasi lelun kanssa, juoksi hakemassa kapulaa ja reuhasi lelun kanssa. Kokeiltiin tokohyppyä mutta kun korkeuslautoja vähennettiin siinä sen nenän edessä se päätteli että tässä on jotain vaarallista ja alkoi haukkua ja kiertää hyppyä. Saatiin kuitenkin muutama ihan hyvä hyppy edestakaisin palkaten ja eiköhän se seuraavalle kerralle ole unohtanut hypyn vaarallisuuden. Muutaman kerran perusasentoon, sen se osaa kyllä hienosti ja ihan vaan askelseuraamisia. Liikkeestä seisomista imutuksesta, toisella kerralla älysi, että se seisominen on se juttu ja seisoi tarpeeksi kauan että sain pallon heitetyksi sen taakse. Tehtiin yksi ruutukin sinne viedylle lelulle ja se meni hyvin - Tassu on siten ensimmäinen porokoiristani joka lähtee myös "kuolleelle" lelulle eli sitäkin voi nyt käyttää. Pari kertaa se aikoi ryhtyä haistelemaan maata mutta sain sen aika helposti siitä pois. Innoissaan Tassu oli, ei olisi millään lähtenyt hallista vaan teki nelivetojarrutuksen ovella. Ainakin se tykkää "treenaamisesta" vaikka ihan kauheasti se ei ole edistynyt oikein missään. Kuvittelen opettavani ensin vain asennetta ja sitten joskus jotain muutakin :)

Raiku teki vuorollaan ensin hyppynoudon (varasti) ja sitten kylmiltään tyhjään ruutuun - ja sinne meni ja suoraan maahan! Tehtiin vielä toinen ja palkan jälkeen siitä vielä loppuosa, jossa varmistin namilla lähelle tulon, se kun jää tosi kauas seuraamaan muuten. Loppuun kokeiltiin ohjattua noutoa, seuraaminen ja merkille jättö ja yksi kapula muutaman metrin päässä suoraan vasemmalla. Lähti hyvin kapulalle mutta oli sitä mieltä että siellä olisi pitänyt olla namialusta ja vasta useammalla käskyllä otti kapulan. Toisella toistolla ei ongelmia tässä eli ihan hyvä. Kolmannelle laitettiin kapula toisellekin puolelle mutta ohjasin sille vanhalle ja hyvin meni. Vielä yksi tunnari, jossa toi oman mutta todella epävarmasti ja kysellen. Hyvät treenit kaikkineen.

Treenin jälkeen lenkkeiltiin vielä toista tuntia Pärnävaaran maastossa ja kotiin tuli kaksi hyvin uuvuttunutta koiraa.

perjantai 23. lokakuuta 2015

Hallisssa rallia

Rallissa tehtiin tänään pientä rataa jossa oli puolenvaihtoja ja oikealla pujottelua ja kaksoissaksalaista. Puolenvaihdot niin että molemmat kääntyvät oikealle meni hyvin kun muistin antaa pyörimiskäskyn, sen Raiku nyt osaa jo molemmilla puolilla. Kaksoissaksalaisessa ei ole koskaan ollut ongelmia ja pujottelu oikealla meni kanssa yllättävän hyvin. Jotain kaikkea pientä muutakin tehtiin. Palkkasin Raikua lopuksi lelulla ja se oli vähän pihalla kun rallissa se on tottunut pelkkään namiin. Miksiköhän? Yhdellä ryhmäläisellä oli lukukoirakoulutuksesta tehtävänä kirjata havaintoja koirien stressistä treeneissä. Raiku olikin oikein hyvä havainnointikoira - se osoitti kaikkia stressin ja rauhoittelun merkkejä mitä koira vaan osaa: pään puristelua, huulten lipomista, korvien kääntelyä, pientä läähätystä ja niin edelleen. Tämä kaikki tapahtui aina kun jokin piti toistaa vaikka en millään tavalla osoittanut että ei mennyt oikein (paitsi tietenkin osoitin, jollain tavalla jonka Raiku osaa tulkita jostain pienestä), ja sitten tietenkin jos sanoin että oho ei ihan mennyt tai jos se vain epäilikin että oli tekemässä virhettä. Havainnoitsijan mukaan se kuitenkin aina palautui tosi nopeasti ja teki iloisesti, ja kun alettiin leikkiä se oli täysin rentoutunut. Tässä ei ollut mitään uutta, sellainenhan Raiku on, mutta oli hauskaa kun joku katsoi oikein systemaattisesti. Kaikista treenin koirista Raiku näytti eniten ja selkeimmin mielialojansa, se onkin täysin avoin ja hyvin ilmeikäs koira.

Toisen kierroksen treenille jäi neljä minuuttia / koira, joten otin Tassun halliin. Ensin rempomista sinne tänne, haukahtelua ja kaikenlaista härväämistä mutta kun vedin maagisen esineen eli narupallon taskusta, kaikki unohtui ja se alkoi taistella todella kovasti. Kokeilin kerran laittaa kädenkin sen silmien päälle eikä sillä ollut murinaan ja vetämiseen mitään vaikutusta. Muutaman kerran pyysin sen perusasentoon ja siihen se pyörähti tosi hienosti, vähän imutusseuraamista, seisomista imutuksesta ja peruuttamalla ja taas lelun repimistä. Lopuksi se sai sosiaalista palkkaa kun kaikki ryhmästä kutsuivat sitä vuoronperään luokseen ja antoivat namia. Se juoksi innoissaan ihmisen luota toisen luo, onneksi se suhtautuu ihmisiin täysin ystävällisesti. Siinä se neljä minuuttia meni. Kärsivällisyyttä Tassulla ei ole vielä teelusikallistakaan muuhun kuin leikkimiseen (ja jäljestämiseen) ja se kyllä huomaa joka ainoan rasahduksen ja reagoi niihin välittömästi. Mutta ainakaan vielä sillä ei ole minkäänlaisia väistelyn tai koomailun merkkejä (toisin kuin Raikulla Tassun ikäisenä). Ryhmäläiset nauroivat että kun Tassu tuli halliin, halli oli siitä hetkestä kokonaan Tassun, niin itsevarmalta se näytti :)

Treenin jälkeen käytiin lenkillä porokoirarouva Lakun ja emäntänsä kanssa. Laku on aika ärtsy tapaus ja ajaa Tassua pois, mutta se ei Tassua juurikaan hetkauta. Uudestaan ja uudestaan se on Lakun luona vaatien sitä leikkiin tai uhitellen sille muuten vaan. Pari kertaa se onnistuikin saamaan Lakun tekemään muutaman leikkieleen mutta enimmäkseen Laku yritti väistellä ympärillään syöksyilevää Tassua. Samalla tavalla Tassu tekee Nukalle, joka myös yrittää väistellä hillitäkseen itseään ryhtymästä tappeluun. Näyttää kuitenkin siltä että kun Tassu tahtoo jotain, se myös tahtoo eikä tahtomisessaan lannistu.

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Jälkiä jälkiä

Taas hienossa sykyisessä säässä Selkien suunnilla jälkeilemässä ja etsimässä esineitä. Tassua ei tällä kertaa laitettu esineruutuun vaan sen kanssa leikittiin vetoleluilla. Hannele meni metsään jonkun matkan päähän ja kutsui Tassua, leikitti ja sitten minä kutsuin ja leikitin. Tassu juoksi innoissaan toisen luota toisen luo, mutta heti kun se sai lelun suuhunsa se lähti poispäin rallaamaan omiaan. Tuli se aina toisella lelulla leikkimään mutta selvästi sillä on nyt sellainen ajatus, että kun lelu on saatu kaapatuksi, sen kanssa pitää lähteä jonnekin kauemmas. Kaikkineen treeni oli kuitenkin onnistunut. Tiellä tehtiin vauhtiluoksetulo ja pari pientä seuraamista imuttamalla ja lelu palkaksi.

Raiku sai mennä ihan ruutuun. Se oli leveää mutta ei kovin syvä, ylämäkeä ja kaksi pientä muovista esinettä + hanska. Raiku lähti vähän laiskasti, kiersi ruudun eikä löytänyt mitään. Lähti kuitenkin vielä uudestaan ja toi hanskan. Lähetin vielä mutta ei olisi enää mennyt. En luovuttanut (enkä hermostunut) vaan lähetin vielä uudestaan. Meni vähän matkaa ja alkoi puuhata muuta mutta uudestaan käskemällä eteni kuitenkin ja löysi muoviesineen takarajalta. Tätä ei ole monesti tapahtunut että se menee vaikka ei huvittaisikaan, edistystä siis.

Raiku ajoi jäljen ensin. Jälki meni ihan tien reunaa, pari kertaa tien yli toiseen reunaan ja lopussa pelkällä hiekalla. Tarkoituksena oli että kepit olisivat tällaisella jäljellä kova juttu mutta vielä mitä. Alkuun jäljesti puolitoista metriä metsän puolella, ensimmäinen keppi jäi siihen. Toisen nosti, kolmas jäi ja neljännen minä huomasin enkä päästänyt yli vaikka olisi mennyt. Loppupurkilleen pysähtyi. Vaikka jälki oli suunnilleen hiekalla se ajoi pää pystyssä ja kuitenkin ihan alkua lukuun ottamatta ihan tarkalleen jäljen päällä, tien ylityksetkin täsmälleen oikein. Outo juttu. Takaisin tullessa etsitettiin sillä ne nostamatta jääneet kepit ja kyllä ne kaikki siitä tien vierestä sitten löytyivät.

Tassun jälki vanheni puolitoista tuntia. Se lähti jyrkkää rinnettä ylös, ylhäällä vähän kierteli ja tuli jyrkkää rinnettä alas. Jäljen nosto parin metrin päästä, vähän siinä pyöriskeli, ehkä ylämäkeen on vaikea nostaa jälkeä? Sitten ajoi taas aivan jäljen päällä nenä maassa ja sen verran kovaa vauhtia että välillä piti vähän toppuutella. Välipurkeille pysähtyi hyvin ja söi sinne tänne tiputeltuja namejakin. Alamäkiosuu oli tosi jyrkka ja maasto muuttui siinä aivan matalaksi jäkäliköksi. Tassu alkoi ajaa tosi tarkkaan, se vähän epäröikin ja hetken näytti siltä että sen itseluottamus ei riitä, mutta kyllä se vaan senkin selvitti. Sillä ei ole tainnut koskaan ollakaan jälkeä, jossa maastopohja olisi yhtäkkiä muuttunut niin täysin erilaiseksi. Kulmissa ei mitään ongelmia eikä muutenkaan. Se alkaa olla jo aika taitava.

Lopuksi sitten taas kaavan mukaisesti Raiku, Tassu ja Närri juoksivat ja riehuivat sellaisen puolisen tuntia kestäneen lenkin ajan. Koirien mielestä varmaan treenien paras kohta.

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Viikoittaiset jäljet

Tänään mentiin Selkien suunnille jälkeilemään. Paikassa on korkeita mäkiä ja sekametsää, jäkäläisiä rinteitä ja varvikkoa. Ensin tietenkin tehtiin esineitä. Tassu aloitti ja nyt ei mennyt ihan putkeen. Ensin se etsi hyvin mutta ei löytänyt. SItten näytöllä, löysi mutta ei lähtenyt tuomaan. Sitten heiteltiin esinettä ihan lähelle ja heti kun se nosti otin lelun ja se juoksi siihen. Yksi on, että se on oppinut että kun on tuonut esineen joutuu autoon. Täytyy jättää tämä hautumaan. Raiku sen sijaan teki todella hienon esineruudun, haki kaksi esinettä ja molemmat kovaa vauhtia. Mikähän sille nyt on tullut.

Tassun jälki oli noin 300 metriä, meni aika jyrkkää rinnettä ylös ja kierteli siellä. Vanheni tunnin. Nostatin jäljen noin kolmesta metristä, ensin se haisteli takajäljen ja sitten lähti hyvin määrätietoisesti etenemään oikeaan suuntaan. Liina kierällä se meni mutta ei ryysimällä vaan tasaista tahtia matalalla nenällä iahn tarkkaan jäljen päällä. Kahdesta kulmasta toinen ihan täydellinen, toisessa teki tarkistuskierroksen. Kahdesta välipurkista ensimmäiselle pysähtyi, toista haisteli mutta olisi jatkanut matkaa. Sama loppupurkilla. Sillä on tosi kova jälkimotivaatio, selvästi laji josta se tykkää. Pitä talvella muistaa opettaa kepit ihan erikseen.  Jos vielä muutaman jäljen saisi tehdyksi ennen lumien tuloa.

Raiku jälki meni yhtä rinnettä ylös ja alas ja toista ylös ja alas. Nosto jyrkkään ylämäkeen oli ihan nappiin. Maasto oli välillä jäkälää, välillä tavallista metsänpohjaa. Välillä se joutui olemaan tosi tarkkana mutta loppua kohti se ajoi taas niin itsevarmana että jätti viidestä kepistä kolme metsään. Pitää taas alkaa kiinnittää huomiota tähän keppiasiaan.

Treenin jälkeen lenkkeiltiin taas Närrin ja Soljan kanssa. Raiku ja Närri päättivät yhteistuumin että Tassulle pitää näyttää sen paikka ja jahtasivat sitä, panivat sen uudelleen ja uudelleen selälleen ja ärisivät sille. Aina kun ne lopettivat Tassu hyppäsi jomman kumman päälle vaatimaan lisää. Sille ei olisi kyllä tehnyt yhtään pahaa vähän lannistua, se kun todella kuvittelee itsestään vaikka mitä. Mutta Tassua ei ihan vähällä lannisteta.

perjantai 9. lokakuuta 2015

Viikottainen ralli-ilta

Tänään tehtiin nopeatahtinen puolenvaihtojen treeni. Puolenvaihtaminen takaa ja jalkojen välistä alkavat sujua jo melkein mallikkaasti, samoin samaan suuntaan kääntyvän puolen- ja suunnanvaihdon sain toimimaan pyöri -käskyllä. Oikealla tarvitsee vielä namiohjauksen mutta kaikkineen näyttää pientä edistystä tapahtuneen. Pujottelu ja spiraali oikealla menivät jo ihan sujuvasti. Ehkä Raiku vielä jonain päivänä on kuosissa korkkaamaan voittajaluokankin. Innokas se tänään oli, teki puolenvaihdoksia tosi terävästi ja seurasi kontaktissa oikeallakin ilman namivahvistusta.

Kun oli käyty lenkillä Tassu sai vähän aikaa reuhata hallin pihalla. Aloitettiin leikillä ja vauhtinoudoilla, joita se ihan pokkana teki 600 gramman kapulalla kun pikkukapula on kadonnut. Kahden lelun leikkiä ihan hyvin. Muutaman askeleen imutusseuraamisia joita aloin palkata leikillä koska Tassun mielestä seuraaminen on tylsää ja se yrittää koko ajan karata tekemään jotain kivampaa. Tuntui toimivan, täytyy jatkaa niin että se oppii odottamaan leikkiä seuraamisen palkaksi. Paikalla istumista treenattiin takapalkalla mutta kyllä se oli vaikeaa. Ehkä parikymmentä sekuntia arvasin istuttaa ettei mene takapalkalle omia aikojaan. Peruutinkin pari askelta ja Tassu pysyi paikoillaan vilkuille välillä takapalkkaa. Mutta oikeesti se haluaa sellaista yhteistoimintaa jossa saa juosta, taistella ja muutenkin riehua. Sellaista kun tehdään se on todella innokkaasti mukana.

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Eläintenpäivän jälkiä

Aamusta taas Jaamalle, Hirvirannan suuntaan jälkiä tekemään. Liikkeellä oli runsaasti muitakin ja oli vaikea löytää paikkaa, missä ei olisi ollut neljää, viittä autoa näkösällä. Tehtiin kuitenkin jäljet. Tassulle noin 100 metriä männikköä ja vanhaa hakkuuaukkoa. Raikulle männikköä, korkeaa ruohoa ja sellaista, ehkä jotain 700 metriä. Ennen jälkiä Raiku, Tassu ja Närri hetken remusivat ja sitten menivät esineille.

Tassulle esine vietiin noin 30 metriin niin, että näki viejän paluun ruudusta. Se lähti kovaa, etsi hienosti ja lähti tuomaan täyttä laukkaa mutta loppuosa oli taas sama: muutamaa metriä ennen perille pääsyä pudotti esineen ja jäi syömään mustikoita. En kuitenkaan nyt tästä tee ongelmaa, mustikat loppuvat ennen pitkää, sille vahvistuu ajan kanssa noudon ja tuomisen ajatus. Esineen etsinnän idea sillä nyt on ja kova motivaatio sen löytämiseen. Ehkä perille tuominen tuntuu siitä vaan tylsältä.

Raikun esine oli takarajalla noin 50 metrissä. Sekin näki kun esineen viejä palasi ruudusta ja menikin rivakasti, löysi helposti ja palasi rivakasti. Hyvät esineruudut siis.

Tassulle tehtiin sellainen kolmen metrin vino jana ja se nosti jäljen heti. Alkujäljestys oli vähän rauhatonta poukkoilua,  mutta aika nopeasti se sai jäljen kuvan päähänsä ja alkoi jäljestää ihan jäljen päällä, hyvää vauhtia mutta ei rempoen. Molemmille välipurkeille pysähtyi ja loppupurkin jälkeen olisi vielä halunnut jatkaa. Se ajaa jälkeä kyllä jo aivan hämmästyttävän hyvin kun ottaa huomioon että se on tehnyt vasta kaikkiaan vähän toistakymmentä jälkeä.

Raiku jäljesti alkumatkan harvinaisen matalalla nenällä joten kepit nousivat eikä sen tarvinnut pyöriskellä edes kulmissa. Kun tultiin hakkuuaukolle kasvaneeseen korkeaan ruohikkoon, tuuli toi sivusuunnasta jonkun hajun, jota se rupesi haistelemaan niin että oli kokonaan unohtaa jäljestämisen. Palasi kyllä käskystä jäljelle mutta yksi keppi siihen ruohikkoon jäi. Loppupurkinkin ohi oli menossa mutta tyssäsin siihen. Mikä lie haju Raikun pään sekoittanut.

Sitten koirat saivat vielä pitkän lenkin ja Tassu sai juosta Närrin kanssa. Sellaisia maailman eläintenpäivän huveja.

P.S. Juuri ennen esineruutua näin Tassun nostavan jalkaa ensimmmäisen kerran. Sitten myöhemmin lenkin aikana se taas kyykistyi. Mutta siitä se alkaa, pennun muuttuminen isoksi pojaksi.

perjantai 2. lokakuuta 2015

Rallissa: Raikulle voittajan rataa, Tassulle riehumista

Rallissa oli tänään pitkästä aikaa rata, joku voittajaluokassa ollut kilpailurata. Heti toisena kylttinä oli puolenvaihto takaa, sitten pujottelua ja kaikenlaista oikealla puolella, puolenvaihto jalkojen välistä, vasemmalla monta kylttiä ja vielä lopuksi puolenvaihto käännöksessä jossa molemmat kääntyvät yhtäaikaa oikealle. Oikealla seuraaminen alkaa jo sujua ihan kohtalaisesti mutta kaikki muut oikealla tehtävät kyltit tein nami kädessä, ihan vaan innostuksen ja onnistumisen takia. Itselle vaikea on puolenvaihto jossa molemmat kääntyvät yhtäaikaa oikealle (tai vasemmalle), se on hankala hahmottaa. Raiku teki radan kahteen kertaan, ihan hyvässä vireessä molemmat. Käytosruudussa se istui kaksi minuuttia vierellä ihan rauhassa. Toivon kipinää ilmassa. Tosin joitakin oikealla tehtäviä juttuja on jotka ei vielä ole onnistunut edes namin kanssa, mutta yksi kerrallaan on hankalia liikkeitä selätetty. Oikealla myötäpäivään pyöriminen on jo ihan helppo temppu vaikka olin varma että se ei tule koskaan onnistumaan.

Toinen kierros tehtiin niin, että hallissa olivat kaikki koirat ja kukin teki mitä teki. Otin sitten Tassun sille kierrokselle. Aika vaikea sen oli keskittyä kun hallissa puuhasi kolme sille vierasta koiraa, mutta aina sen sai niitten tuijottamisesta (ja välillä haukkumisesta) lelulla leikkimään. Silloin se unohti kaiken muun. Tämä hyvä. Leikittiin siis taisteluleikkejä, pari kertaa sain sen perusasentoon ja pari kertaa tekemään maahanmenon, pari kertaa tehtiin 30 sentin hyppyäkin, ensin poispäin namialustalle, sitten sieltä takaisin eteen istumaan. Palkkailin sitä pitkästä aikaa myös koirien katsomisesta ilman haukkumista, se muisti että muutaman palkan jälkeen kannattaa tulla kontaktiin. Ihan loppuun Tassu harjoitteli tolppakoiran elämää kun raivattiin rallirata. Istui ihan hiljaa koko ajan.

maanantai 28. syyskuuta 2015

Se pyörii sittenkin

Siis Raiku oikealla puolella myötäpäivään. Tänään vähän lyhyeksi jääneen iltalenkin jälkeen päätin vähän tokoilla kuun ja otsalampun valossa. Ja päätin kokeilla vielä kerran ennen luovuttamista sitä rallin voittajaluokan liikettä, pyörimistä oikealla puolella myötäpäivään. Monet kerrat Raiku lähti peruuttamaan sivusuunnassa vaikka kuinka namilla yritin ohjata. Päädyin pyörimään itse pientä ympyrää ja Raiku kääntyili aika kankeasti. Sitten vielä kerran namilla ja yhtäkkiä se pyörähti, oikein sujuvasti vielä! Kehuin sitä hirveästi ja se pyöritti takapuoltaan ja kiemurteli. En ottanut toistoa, jääköön muhimaan. Muuten Raiku teki kaikenlaista pientä, hienoa seuraamista, täydelliset jäävät, hyvän tunnarin ja kohtalaiset kaukot. Se oli koko ajan ihan innoissaan, näkee että on aikaa siitä kun on tokoiltu.

Tassukin pääsi kuun ja otsalampunvalon treeneihin. Ensin vähän taisteluleikkiä, ja yritin tosissani estää sitä laittamasta tassujaan patukan päälle - sitä se yrittää aina kun vedetään jotain. Jotenkin rasittavaa. Karistin aina sen käpälät ja nostin patukkaa ylemmäs. Vähän se ehkä vähensi sitä käpälöintiään. Imutusseuraamisesta seisomaan jäämistä ja maahanmenoa takapalkka houkuttimena, menivät ihan hyvin. Takapalkka on nyt selvästi ymmärretty ja pop. Kapulanpitoharjoitusten alkiota ja pari vauhtinoutoa. Perusasentoon se kiepahtaa edesta hienosti kun laitan namin suorana olevan käden nyrkkiin. Siinä kohtaa tuntuu kuin se olisi jotain jo oppinutkin. Välillä pimeästä metsästä kuuluvat tai kuvitellut äänet saivat sen huomion mutta nopeasti se palasi tekemään kun otti lelun tai patukan käteen.

Pimeät metsät ovat hillinneet Tassun juoksentelua, sitä selvästi vähän arveluttaa lähteä ainakin oudommilla alueilla yksinään metsään. Polut ovat turvallisempia. Hyvä niin. Tai sitten syy on se että jäniksetkään eivät taida kauheasti pilkkopimeällä liikehtiä.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Sunnuntaiohjelmaa: jälkiä ja esineitä

Heti aamusta Jaamankankaalle jälkeilemään, pitkästä aikaa. Raikulle tehtiin jälki, joka alkoi metsästä mutta kaarsi kohta hakkuuaukolle. Neljä keppiä ja kulmia. Tassulle jälki sekametsässä, pari kulmaa ja kaksi välipurkkia. Ennen jälkien ajoa tehtiin esineruutua. Ruutu oli noin 40 metriä syvä ja parikymmentä leveä. Tassu aloitti niin että takarajalla näyttäytyi ensin ihminen joka tuli pois. Tassu matkaan, ja kovaa vauhtia se eteni, vähän aikaa etsiskeli ja sitten löysi takarajalta esineen ja toi sen noin viiden metrin päähän kunnes pudotti ja alkoi syödä mustikoita. Toinen näytöllä, sama suoritus. Eteneminen, etsiminen ja ajatus esineen tuomisesta näyttävät tällä hetkellä olevan Tassun päässä, ihan perille tuominen ei ihan. Täytyy paneutua siihen. Mutta hyvin se työskenteli kun ottaa huomioon että ei se kovin montaa ruutua vielä ole tehnyt. Raikulle oli vain yksi esine takarajalla, eteni reippaasti ja nappasi esineen pysähtymättä niin että luulin ensin että se muuten vaan tuli pois. Hyvä ruutu siis Raikullakin.

Tassun jälki vanheni vähän yli tunnin. Laitoin sille valjaisiin ihan jälkiliinan ja tehtiin noin metrin viisto jana, joka meni hyvin. Tassu ajoi alusta alkaen määrätietoisesti mutta rempomatta, söi välillä nakkeja ja eteni nenä ihan maassa. Alkujäljellä ensin lähti lintu ihan edestä, sitä se hetken katseli mutta jatkoi ilman eri käskyä. Sitten törmättiin hirvenpapanoihin, ne meinasivat viedä voiton jäljestä, mutta palasi niiltäkin ja jatkoi. Toisessa kulmassa hetken pyöri, toinen ihan nappiin. Toinen välipurkki jäi nostamatta kun se ei ollut edes merkattu, mutta toiselle pysähtyi ja loppupurkille samoin. Tassu kyllä ajoi jäljen hienosti, jälkimotivaatio ainakin on kohdillaan.

Raiku ajoi jälkensä tällä kertaa henkseleitä paukutellen "minä osaan tämän" -asenteella. Niinpä siltä jäi kaksi keppiä, toisen näin minä ja toisen jäljen tekijä. Loppupurkilleen se pääsi vaivatta. Sitten se vietiin Tassun jäljelle etsimään sinne jäänyttä purkkia ja alta aikayksikön Raiku heilutteli häntäänsä purkin luona.

Treenin jälkeen Tassu ja Raiku saivat rällätä Närrin ja Soljan kanssa aurinkoisessa syyssäässä. Kotiin tuli uupuneita koiria.

maanantai 21. syyskuuta 2015

Viiimeinen tokoalkeet

Viimeisellä kurssikerralla teemana oli edelleen noutokapula ja sitten takapalkan käyttö liikkeestä seisomisessa. Tassu aloitti tunnin rettelöimällä ja kun yritin saada sen tokeisiinsa vetoleikillä se vaan kiihtyi lisää: haukkui, hyppi vasten, puri kaikkea mikä hampaitten väliin osui. Noutokapulahommat meni ihan hänekseen ja laitoin Tassua vähän jäähylle. Yllättäin se asettuikin ensin istumaan ja sitten maahan katselamaan maisemia. Ehkä sitä itseäänkin vaivasi ylikiihtynyt tila? Kun ohjaaja tuli kohdalle katsomaan miten me tehdää, Tassu kiihtyi taas ja sain ohjeeksi antaa pakotteen jolla haastaminen lopetetaan. No, se loppuikin kun kielsin oikein tiukasti pari kertaa. Näytettiin nouto ja saatiin kapulan pitämisen opetteluun hyviä vinkkejä, jotka heti tuntuivat toimivan. Seisominen imutusseuraamisen yhteydessä ja vapautus takapalkalle onnistuivatkin sitten jo hienosti. Tassu älysi takapalkan idean ja seisoi aina hetken palkkaamisen jälkeen paikoillaan odottaen takapalkalle pääsyä. Tehtiin vaikka kuinka monta ja Tassu pysyi koko ajan innostuneena. Loppuun vielä paikallamakuuta koko ajan namitettuna, pysyi vaikka välillä kaivelin lisää palkkoja taskusta. Harmi että kurssi loppui jo, sieltä sai tosi hyviä vinkkejä.

Eilen käytiin Nivassa Nukan kymmenvuotisjuhlien kunniaksi. Koirat juoksivat isoja peltoalueita edestakaisin ja Tassu pääsi leikkimään Takun kanssa oikein kunnolla. Nukan kanssa ne näyttävät tehneen väistämissopimuksen, jota Tassun kyllä aika ajoin tekisi mieli rikkoa ja mennä vähän uhittelemaan. Onneksi Nukka pitää tiukasti kiinni sopimuksesta niin riitoja ei ole päässyt tulemaan. Kamera oli matkassa mutta koirat juoksivat kaukana ja valaistusolosuhteet ilta-aurinkoisella pellolla olivat haastavat, samoin korkeaksi kasvanut ruoho.

Takku ja Raiku

Tassulla on kiire

Raiku

Raiku ja Tassu: olisiko tuolla jotain?

Takku ja Tassu

Tassu on jo iso poika

Nukka kulkee omia reittejään
Syksy on

perjantai 18. syyskuuta 2015

Tokon alkeita ja rallia

Keskiviikkona käytiin toiseksi viimeisellä tokon alkeitten tunnilla. Teemana oli noutokapulan pito ja kaukot. Tassu oli suunnilleen koko tunnin ylikierroksilla, joten kapulan pito meni ihan häsläämiseksi, se pomppi vasten, reuhasi ja sitä rataa. Välillä leikitin, mutta siitähän sen kierrokset vaan nousivat. Perusasentoa se kyllä teki hienosti, pyörähti sivulle ilman apuja, selvästi jotenkin tykkäsi kun osasi. Kaukokäskyissä opeteltiin takapalkkaa ja muutaman toiston jälkeen Tassu alkoi hiffata jutun juonen. Tehtiin istu - maa vaihtoja, sillä on ihan hyvä tekniikka mutta vielä aika epävarmaa hommaa. Vaikka Tassu kävi kierroksilla se ei ollut yhtään kiinnostunut muista koirista, on tainnut jo alkaa oppia miten koulutuskentällä käyttäydytään.

Tänään käytiin rallitreeneissä hallilla. Raikun oikealla seuraaminen on selvästi nyt kolahtanut, tehtiin pujottelua ja spiraalia ja puolen vaihtoja jalkojen välistä. Välillä merkin kiertoa, joka menikin yllättävän hyvin. Puolta vaihtavia täyskäännöksiäkin kokeiltiin, niissä emännän hahmotuskyky on suurin ongelma. Raikun pahin ongelma on pyöriminen, joka suuntaa oikealta vasemmalle. Se ei yksinkertaisesti pysty tekemään sitä, ei osaa pyörittään takapäätään. Vieläköhän tämä(kin) ongelma onnistutaan ratkaisemaan vai joko tuli juttu jota Raiku ei opi. Yritettiin sitten niin, että minäkin pyörin paikallani ja hetkittäin Raiku heitti takapuoltaan, mutta semmoinen pyöriminen alkaa itselle käydä aika vaativaksi. No, katsotaan.

Ryhmässä oli meidän lisäksi vain yksi muu paikalla, joten otin sitten Tassunkin halliin. Ensin kahden lelun leikkiä, mutta halusi tällä kerralla omia molemmat. Muutaman kerran onnistui kuitenkin. Pari vauhtinoutoa, ne edelleen hyviä. Tassu juoksi kovaa vauhtia myös pitkän agilityputken läpi ensin mun luokse ja sitten samantien takaisin treenikaverin luokse. Reipas koiranpoika se on, tykkää tehdä mutta aika helposti sillä menee ylikierroksille. Todennäköisesti se on kuitenkin vika joka vanhetessa vähenee.

Metsälenkeillä Tassu on vallan villiintynyt. Juoksee ensin puolen tunnin ajan sellaisen kolmenkymmenen metrin säteellä suuntaansa edestakaisin eikä kuule mitään. Sitten kun enimmät höyryt on juostu se alkaa jopa kuunnella luoksetulokutsuja sekä kieltoja lähteä omille retkilleen. Kun se on kuulolla, se tulee luokse kovaa vauhtia joka kutsusta, mutta niitä kuulollaolohetkiä on aika monilla lenkeillä vain noin suunnilleen puolen aikaa puolentoistatunnin lenkistä - toisinaan se kyllä on koko ajankin kuulolla, ilmeisesti riipuu sekä metsän kutsun voimakkuudesta että höyryn määrästä päässä. Se selvästi on tullut ikään, jolloin suuri maailma houkuttaa jäniksineen ja ilman ja päässä on ajatus, että pystyy ihan mihin vaan. Hohhoi. Tulee niin nuori Aihki mieleen, se oli ihan samanlainen. Raiku on aina ollut herkempi tottelemaan, vaikka on sekin aikanaan reviirinsä rajoja kokeillut. Täytyy kai alkaa muistella niitä Aihkin nuoruuden aikaisia kurikeinoja, joilla sen sai tottelevaiseksi.

maanantai 14. syyskuuta 2015

Tokoalkeet: sivulle, maahan, paikalla

Yksi tokoalkeettunti jäi viime viikolla väliin, mutta tänään taas päästiin. Ohjelmassa oli sivulletuloa takaa kiertäen ja vasemmalla kierähtäen, sivulla ja imutuksesta maahan menoa ja paikallapysymistä. Tassu napattiin suoraan autosta tunnille ja alku olikin sitten sen mukaista: kiukkuista minulle osoitettua haukkua, sinne tänne rempoilua ja sellaista. Päätin sitten ensin vähän leikkiä ja se saikin Tassun vähän paremmalle tuulelle. Kiertäen sivulle tulo on edistynyt niin, että vain vastaanottavassa kädessä tarvitaan nami, lähtee kiertämään pelkästä käden liikkeestä. Vasemmalla sivulle kierähtäminen tapahtui yhtäkkiä niin, että pidin namia kädessa ja kättä sivulla suorana, ei mitään apuja ja se tuli oikein hyvään asentoon. Ohjaaja kehui Tassun hyvää takapään käyttöä. Sen täytyy sitten kyllä olla synnynnäistä kun ei sellaista ole harjoiteltu. Maahanmenon Tassu oli kokonaan unohtanut, mutta namilla avustaen se sinne saatiin ja kun namia kylvettiin tassujen väliin se pysyi maassa siihen asti että vapautettiin. Imuttamasta maahan meni jo paremmin. Paikalla istui sen verran että pystyin ottamaan kaksi askelta poispäin ja palaamaan takaisin. Loppua kohti Tassun kiihko ja kiukku tasaantuivat, se alkoi kuunnella ja hakeutua itse kontaktiin odottaen mitä seuraavaksi tehtäisiin. Muihin koiriin se ei kiinnittänyt huomiota, välillä päästin hihnastakin irti eikä sillä ollut mitään aikomusta sännätä minnekään. Kivaa oli ja hyviä vinkkejä saatiin.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Tokoalkeet

Aloitettiin koirakoulu Napakassa tokon alkeiskurssi, yhteensä viisi kertaa. Tänään perusasentoa ja seuraamista imuttamalla, siis samoja kuin pentukurssilla. Tassu oli vähän ylikierroksilla mutta muutaman kerran tuli perusasentoon ihan ilman käsiohjausta ja imutus onnistui tosi hyvin, samoin kiertämällä sivulle tulo. Jotain niistä on sen päähän tainnut tarttua. Välillä leikittiin, mutta se oli kyllä enemmän sellaista reuhaamista. Seuraavalle kerralle ei päästäkään, joten tämä jokapäiväinen treeniputki päättyi tähän.

Tassusta oli otettu kuvia saalisleikkikoulutuksessa ((c) Kati Oinonen). Tassun suussa ihan uusi KeHu -lelu, pallon ja patukan yhdistelmä, toinen kahdesta samanlaisesta.




sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Jäljet ja esineet

Treeniputki jatkuu, lajit vaan vaihtuvat. Eli tänään jäljillä Pärnävaaran maastoissa. Ensin kuitenkin esineitä: parikymmentä metriä leveä ja nelisenkymmentä syvä ruutu, kolme esinettä. Ensin sinne laitettiin Tassu niin, että Hannele oli Tassun tullessa takarajalla ja näytti esinettä. Tassu lähti kovaa, mutta pysähtyi puoliväliin ruutua syömään jotain. Sain sen uudelleen matkaan ja sieltä esine löytyikin. Takaisin tullessa pysähtyi suunnilleen samaan paikkaan syömään. Toi se sen esineenkin, mutta vähän pieleen meni. Tehtiin toinen näytöllä ja nyt Tassu meni kovaa, löysi esineen ja palasi esineen kanssa kovaa vauhtia pallopalkalle. Kun Närrikin sitten omalla vuorollaan pysähtyi samoille paikoille syömään mentiin katsomaan, ja siinä oli jonkun koiran namitetun jäljen nameja sievästi rivissä ja kasoissa. No, lähetin kuitenkin Raikunkin. Se pysähtyi kanssa ja kutsuin takaisin arvellen, että tämä oli menetetty harjoitus. Lähetin kuitenkin uudestaa ja yllättäen Raiku lähti laukalla, löysi esineen takarajalta ja palasi laukalla!

Tassun jälki oli nyt sitten oikeesti pitkä, ehkä vähän yli 100 metriä. Alussa vähän nameja, paikoin namikasoja, yksi välipurkki, pari kulmaa ja kaarteita, vieraan tekemä, vanheni vähän toista tuntia. Tassu lähti jäljelle kauhealla nelivedolla ja jouduin pidättämään sitä niin paljon, että se turhautui, istahti ja alkoi haukkua kiukkuisesti. Hetken se siinä istui, jatkoi sitten onneksi lopettaen sen kauhean vetämisen alkaen edetä määrätietoisesti mutta rauhallisessa mielentilassa. Nameja se välillä söi, välillä ei. Ensimmäisen kulman meni noin vain, toisessa hetken hukka, jonka selvitti aika nopeasti. Välipurkille ensin pysähtyi mutta kun en huomannut että siinä oli se purkki, kävi istumaan. Rinteessä hetkeksi harhautui liian alas, mutta korjasi senkin itse. Jäljesti todella motivoituneesti nenä ihan maassa kiinni, suurimman osan ihan jäljen päällä (sen näki sammaleeseen jääneistä askelpainaumista). Tämä oli jo ihan oikea jälki ja oikeaa jäljestystä :) Pitää siirtyä liinaan hihnan sijasta että se saa tilaa tarkentaa jos hetkeksi hukkaa ja muutenkin.

Raikun jälki lähti hiekalta ja kulki hiekkarineteillä, pusikossa ja lopulta tien laitaa, vanheni yli kaksi tuntia. Jäljen se nosti hiekalta yhtään epäröimättä, mutta pusikossa sille tuli hukka jolloin päästin liinan irti kun se oli sotkeutua joka puolelle. Raiku löysi jäljen uudestaan ja lähti jyrkkää alamäkeä niin kovaa, että katosi näkyvistä. Mäen alla kutsuin ja se tuli jostain  keppi suussa. Siitä jatkettiin tielle, olisi mennyt yli mutta kun ei päässyt jatkoi jälkeään loppuun. Yksi keppi sinne hukkakohtaan jäi, muut viisi nousivat hyvin.

lauantai 5. syyskuuta 2015

Saalisleikkikoulutuksessa

 Käytiin Susirajan lappalaisten järjestämässä Salme Mujusen saalisleikkikoulutuksessa. Ensin oli parin tunnin luento koiran vieteistä ja saalisvietin luonteesta sekä saalisleikin oikeasta suorittamisesta. Jos oikein muistan, oikeassa suorittamisessa on neljä vaihetta: leikki, jossa kahta samanlaista lelua heitetään aina siihen suuntaan, johon koira on menossa. Lelu heitetään matalalla maata viistäen ja siihen pitäisi ennen heittoa saada sellainen jänismäinen pomppiva liike. Jalkojen ja käsien asento oli oleellinen. Saalistaminen päätetään kutsumalla koira toiseen leluun, jota myös pidetään ihan tietyllä tavalla. Sitten koiraa "keinutetaan" lelussa edestakaisin, minkä jälkeen vasemmalla kädellä tartutaan koiran kaulassa olevaan ohueen hihnaan ja lähdetään kulkemaan ympyrää tiukassa narussa, koira lelu suussa. Lopuksi siirrytään koiran sivulle, ihan kiinni koiran kylkeen ja aletaan silittää sitä hyvin rauhallisesti kunnes se pudottaa lelun ja on täysin rentoutuneessa tilassa. Siis jotenkin niin. Oleellista taisteluleikissä on koiran rohkeus ja röyhkeys, joiden avulla se sekä saalistaa että lopussa taistelee.

Luennon jälkeen treenattiin ensin ilman koiraa kaikkia leikin vaiheita ja sitten kymmenen koiraa pääsi harjoittelemaan - tai oikeastaan ihmisethän siinä harjoitteli. Tassun kanssa saalistus sujui odotetusti hyvin, vähän siinä oli rytmityksessä ongelmia eikä Tassu aina heti pudottanut, mutta ihan ok ensimmäiseksi kerraksi. Myös yhteen patukkaan iskeytyminen ja siitä taistelu menivät hyvin. Sen sijaan sitten lyhyessä narussa kuljettaminen ei onnistunut, Tassu alkoi vikuroida kun naru kiristyi eikä halunnut tulla matkassa ja se olisi halunnut jäädä suolistamaan saalistaan, mikä siis pitää estää juuri kireällä hihnalla. Myöskään rauhoittumisesta ei tullut yhtään mitään kun Tassu kiemurteli ja alkoi hammastella. Kouluttaja totesi, että se on aika tyypillistä pennuille ja molemmat ongelmat poistuvat harjoittelemalla. Muuten kouluttaja piti Tassua hienona pentuna, reipas, rohkea, röyhkeä, innokas ja taisteluhaluinen.

Leikkiä ja siihen koko ajan annettuja ohjeita videoitiin (Tuuli Komulainen), tässä pari pätkää. Niistä näkee myös miten emäntä ei ihan ole aina tilanteen tasalla.

Ensimmäisessä pätkässä saaliin perässä juoksemista'

Tassu leikkikoulussa, osa 1

Toisessa pätkässä "keinuttamista" eli taistelua saaliin kanssa

Tassu leikkikoulussa osa 2

Kolmannessa pätkässä yritetään kulkea saalis suussa kireällä hihnalla

Tassu leikkikoulussa osa 3

Lelujen heittelyä voidaan jatkaa kunnes koiran vauhti alkaa hiljetä mutta parempi lopettaa vähän liian aikaisin kuin myöhään. Jos leikillä on tarkoitus nostaa virettä, ennen suoritusta tehdään vain innostaminen eli lelun näyttäminen ja suorituksen jälkeen leikki leikitään loppuun. Kun koira edistyy esimerkiksi tokossa, aletaan ketjuttaa takaperin liikkeitä loppumaan leikkiin - ensin yksi liike tai sen osa, lopuksi koko tokosuoritus. Koira oppii odottamaan leikkiä suorituksen ajan, jolloin sen vire pysyy koko ajan korkealla. Jos pitää laskea virettä, leikki leikitään kokonaisuudessaan ennen suoritusta. Tätä täytyy ruveta kokeilemaan, luonnollisesti vireen nostamismielessä.

Koulutus oli yllättävän hauska ja koiria oli joka sorttia. Yksi teki täydellisen leikin alusta loppuun, muutama ei ruvennut leikkimään ollenkaan vaikka niitten kanssa yritettiin mitä tahansa, monet onnistuivat jossain leikin osassa.

perjantai 4. syyskuuta 2015

Oikeaa puolta ja pesuvatia

Rallitreenit Joan hallilla. Teemana oli sivulta eteen tuleminen pienennetyllä käsimerkillä ja oikealla seuraaminen sekä puolenvaihdot. Raikulle sivulta istumasta eteen istumaan tuleminen on hankalaa, yksi ongelma lienee käskyssä "tänne", jolla käskyllä se kutsutaan sekä suoraan eteen että suoraan sivulle (omaa päättämättömyyttä). Pitäisiköhän sille opettaa joku uusi käsky. Tein muinoin Pipa Pärssisen koulutuksella neuvotulla tavalla; koira istumaan, itse vähän taaemmas ja pallo jalkojen välistä takaa houkuttimeksi. Nämä onnistuivat. Oikealla seuraaminen kohtuullista, puolenvaihdot jalkojen välistä samoin. Palkkasin tällä kertaa leikillä ja Raikun vire oli tosi hyvä.

Tassu kävi yhden viisiminuuttisen hallissa kokeilemassa laittaa etutassut pesuvadille. Se laittoikin ihan heti, ja sitä naksuteltiin ahkerasti. Vähän siirsi takajalkojaan, lisää naksua. Kun se siirtyi pois vadilta, toisella kerrallakin se meni heti uudestaan, mutta sitten ei enää tahtonut. Turhautui ja alkoi haukkua. Ei luovutettu, pienellä houkuttelulla se laittoi vielä etutassunsa vadille ja vähän liikutteli takajalkojaankin. Lopetettiin narupallon vetämiseen. Tämä oli hauskaa (minusta), joten jatketaan. Hallissa oli samaan aikaan kaksi muutakin koiraa treenaamassa, mutta niistä Tassu ei välittänyt, keskittyi aika hyvin omaan juttuunsa.

torstai 3. syyskuuta 2015

Parkkistokoa

Raviradan parkkiksella. Raiku teki rallyliikkeitä, enimmäkseen oikealla seuraamista. Se alkaa jo seurata joskin ihan hirveän vinossa, joten perusasennot ovat melkein 90 asteen kulmassa. Puolenvaihtoja takana ja jalkojen välistä, melko kunnollisia ne. Oikealta eteen ja kiertäen taakse, menee namiavuilla. Välillä tuntuu että ehkä se vielä oppii. Merkin kiertoa vielä, muutama kunnollinen.

Tassu taisteli leluista, aika tosissaankin. Vähän seuraamista ja kaukojumppaa, namilla tekee aika nätisti. Takapalkkaa opiskeltiin niin että Hannele laitteli lätkälle namia kun Tassu oli perusasennossa. En ihan tiedä älysikö se mistä on kysymys, mutta jostainhan on aloitettava. Noutoleikkiä tehtiin jonkun aikaa, siitä se tykkää tosi paljon, tulee ja menee kovaa ja vaihtaa kapulan narupalloon. Välillä heittelin narupalloa, mutta en kauheasti uskaltanut kun kävely- ja autotiet kulkevat ihan vieressä. Leikkiin Tassu kyllä keskittyy niin että ei huomaa mitään muuta, mutta joku provosoiva koira kentän laidalle tai vastaavaa niin ei voi tietää. Nyhjäämisliikkeissä Tassun on välillä vähän vaikea keskittyä mutta kyllä sen on aina kuitenkin saanut tekemään ja innostumaankin. Aika lyhyt pinna sillä vielä on. Toisella setillä laitettiin jälkikeppejä nurmelle viiden askeleen välein. Tassu merkkasi kaikki ihan selvästi ja viimeisen nosti suuhunsa. Ehkä tätä voisi jatkaakin.

***
Tassusta on kehittynyt todella tehokas tappaja. Joka lenkillä se listii pari kolme päästäistä / myyrää / hiirtä. Se tekee sen kulkiessaan hihnassakin: yksi hyppy tien viereen ja suussa on joku jyrsijä. Hihnassa ollessaan se luovuttaa niistä ja ne useimmiten juoksevat omin jaloin takaisin ruohikkoon, mutta irti ollessaan se aina ehtii tappaa ne ennen kuin huomaan. Noin nuorena noin tehokasta tappajaa en ole aiemmin nähnyt. 

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Jälkiä Mustalammen maastossa

Eli käytiin jälkeilemässä Nukan, Takun ja emäntänsä kanssa. Tassulle tein itse jäljen: pituus ehkä noin 50 metriä, kaksi kulmaa, nameja vain siellä täällä, osin kasoina, yksi välipurkki, lopppupurkki ja vanheni melkein kaksi tuntia. Maasto osin sammalta, osin varvikkoa. Unohdin laittaa valjaat, ehkä siksi alku oli kovaa vetämistä, haisteli namikasoja mutta ei jäänyt syömään. Ensimmäisen kulman olin merkinnyt, se meni hienosti. Välipurkkia tökki ja pysähtyi, mutta vaikka purkissa oli sen herkkua raejuustoa, se ei malttanut syödä purkkia ihan tyhjäksi vaan lähti jatkamaan. Välipurkin jälkeen veto alkoi vähän hellittää. Toista kulmaa en ollut huomannut merkata enkä ollut ihan varma missä se tarkalleen oli ja Tassu meni metrin verran yli. Sitten se istui mättäälle hetkeksi miettimään, palasi takaisin kulmaan ja jatkoi siitä. Tämän jälkeen jäljellä olleet namitkin kelpasivat. Loppupurkille pysähtyi odottamaan palkkaansa, se sitten jo kelpasi (raejuustoa ja nappuloita). Kyllä sillä ainakin motivaatiota jäljellä on. Pitää jatkaa näitä, ehkä vähän vielä pidentää jälkeä koska loppua kohti se tekee selvästi rauhallisemmassa mielentilassa?

Raikun jälki kulki metsässä ensin metsäautotien toista puolta vähän sinne tänne, sitten hetken tietä ja toiselle puolelle. Jäljentekijä oli siellä toisella puolella eksynyt ja kulkenut pitkän matkan päästäkseen autotielle, mutta oli jättänyt loppupurkin sinne jonnekin. Jäljentekijä jäi metsäautotielle odottamaan jotta voisimme suunnistaa takaisin jäljen päätyttyä. Jatkettiin Raikun kanssa kaksin. Yhdessä kohdassa Raiku tarkisteli aika laajalta alueelta ja sitten jatkoi ja löysi kohta kepin. Se oli viides, joten jäljellä oli enää loppupurkki. Tultiin polulle, jolle jäljentekijä oli sanonut jättäneensä viimeisen kepin ja purkin. Raiku lähti poispäin autotiestä ja päästin sen irti jääden paikoilleni odottamaan että se tulisi takaisin ja jatkaisi minun mielestäni oikeaan suuntaan. Ei tullut. Kutsuin, mutta ei tullut. Lähdin perään ja siellähän se oli, häntä viuhui ja pyöritteli loppupurkkia tassuillansa. Taas tein tämän. Miksi minä en voi luottaa siihen, että kun Raiku jäljestää, se kanssa jäljestää? Koko aiemman jäljen se oli mennyt sammaleeseen jääneistä jäljistä päätellen aivan jäljen päällä, nostanut kaikki kepit ja muutaman kerran tarkisteltuaan aina jatkanut oikeaan suuntaan, joten miksi se olisi yhtäkkiä alkanut tehdä jotain muuta? Onneksi Raiku on jo oppinut että minusta ei tarvitse jäljellä välittää muuten kuin antamaan palkkaa kepeistä. En kuitenkaan sentään vetänyt sitä väkisin pois jäljeltä...

Jäljestysten jälkeen kuljeskeltiin vielä vähän aikaa metsässä. Ensin Raiku ja Tassu juoksivat ja painivat, sitten Raiku alkoi syödä mustikoita. Tassu aikansa siinä pyöriskeli, meni katsomaan mitä Raiku hommaa ja yhtäkkiä tajusi: syö jotain mitä on kaikkialla. Niin sitten Tassukin alkoi marjastaa oikein innolla. Hassua. Kun Raiku oli Tassun ikäinen se oppi mustikoiden syömisen taidon isoemoltaan Silvalta, nyt Tassu oppi sen Raikulta. Niin ne opit siirtyvät koirienkin kohdalla sukupolvelta toiselle.

lauantai 29. elokuuta 2015

RTK2 Raiku

Tänään oltiin kolmansissa rallytokon avoimen luokan kisoissa. Rata oli varsin helppo, ei mitään kikkailuja ja avoimen luokan kylteistäkin vain houkutus, yksi käännös, pyörähdys ja hyppy. Raikun pistesaldo oli 87. Kymmenen miinuspistettä tuli, kun käskin sen maasta istumaan vaikka olisi pitänyt lähteä suoraan seuraamaan. Kerran se skarppasi oikein kunnolla perusasentoon mennen taakse istumaan, yksi Raikun yliyrittämisen seurauksista yleensäkin. Muuten rata siis virheetön ja Raiku teki hommia oikein reippaasti häntä heiluen.

Nyt tuleekin sitten pidempi kisatauko jos vielä yritetään voittajaan. Se oikealla puolella tekeminen ei ole ihan kisakunnossa...

Tassu kävi pari pientä keikkaa POKS:n hallin pihalla harjoitellen koirien katsomista ilman haukkumista. Loppua kohti alkoi sujua, mutta kyllä kontaktin saaminen oli ajoittain varsin haasteellista.

maanantai 24. elokuuta 2015

Pentukurssi: viimeinen tunti

Pentukurssi kakkonen loppui tänään. Ohjelmassa oli pujottelua koirarivin ja koirakahdeksikon väleissä, imuttamalla se sujui hienosti. Siinä meni aika kauan kun kaikki koirat pujottelivat ja Tassun piti istua sivulla toisten pujotellessa. Niin paljon paikallaoleminen kävi Tassun hermoille, että se alkoi repiä hihnaa ja hyppiä, eli otettiin narupallo purkamaan energiaa. Sitten piti näyttää temppu ja Tassu oli sen verran kiihkeänä että jätettiin jalkojen välistä pujottelu ja otettiin temppu jossa Tassu nousee kahdelle jalalle tassut käden ympärillä ja ottaa askeleita taaksepäin. Se menikin ihan nappiin jo valmiiksi hyppivän koiran kanssa. Luoksetuloa tehtiin ensin koirakujan läpi. Ohjaaja lähti juoksemaan kutsuen koiraa jota pidettiin kiinni. Otin varmuudeksi narupallon käteen houkuttimeksi, mutta Tassu tuli sellaista vauhtia että en ehtinyt edes pysähtyä ottamaan sitä vastaan kun se jo iski kiinni narupalloon. Toisella kerralla piti mennä piiloon nurkan taakse, sinnekin Tassu ilmaantui alta aikayksikön. Lopussa pelattiin pudotuspeliä, kaikki koirat kulkivat pienessä ringissä ja ohjaaja oantoi käskyjä: juoksua, täyskännöksiä ja eri jääviä. Joka viimeisenä oli käsketyssä asennossa sai virhepisteen ja kolmesta putosi. Päästiin Tassun kanssa toiseksi, sitten Tassulla alkoi taas savu nousta korvista ja se alkoi hyppiä ja häslätä eikä enää mennyt maahan vaan jäi säheltämään hihnan kanssa. Pitkään se kuitenkin tätäkin jaksoi tehdä ihan terävänä ja nopeasti - ja oikeita asentoja ennen kaikkea. Kurssi oli hyvä ja Tassu suhtautui kerta kerralta rauhallisemmin muihin koiriin ja kerta kerralta keskittyi paremmin. Se on nopeaoppinen ja keskittyminenkin on pidentynyt koko ajan.

Tassu esittelee upouusia hampaitaan

Ei epäilystäkään kenen keppi 

Melkein poseeraa


Auringonlaskun aikaan

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Lampaita katselemassa

Käväistiin Kerimäellä lammasaidassa. Tassu vietiin ensin. Se kiinnitettiin pitkään nailonliinaan ja mentiin isoon aitaukseen jossa oli puolentusinaa lampaita. Tassu aloitti haukun ja teki syöksyjä lampaita kohti. Sitä vähän pelotti ja kauheasti kiinnosti. Kuljettiin siinä ja opettaja käski viedä Tassua lampaiden sivuitse. Aina välillä Tassu kulki melko rauhallisesti mutta kun lampaat alkoivat liikkua se teki syöksyn, mutta samalla se selvästi huomasi, jos jotkut lampaat jäivät eri paikkaan ja syöksyi niitä kohti. Opettajan mielestä sillä oli selvästi jonkinlainen idea siitä, että kaikkien lampaiden pitäisi olla yhdessä kasassa. Sitten lampaat siirrettiin pienempään aitaukseen ja mentiin sinne. Ensin Tassu rupesi makoilemaan maassa, kierähti selälleen kun opettaja silitteli sitä. Aidan raosta työnsi utelias pässi päänsä ja Tassu haisteli sitä ensin, sitten räsähti. Kierreltiin pienessä aidassa aika lähellä lampaita ja Tassu ottaantui aika hyvin lampaiden läheisyyteen. Edelleen sitä vähän jänskätti mutta reippaasti ja ilman rempomista se kiersi hyvinkin läheltä lampaita liinassa. Opettaja oli kovin tyytyväinen Tassuun. Se on hyvin nuori ja melko kiihkeä mutta sillä on selvä idea eikä se ole pelokas.  Siitä saattaisi saada paimenen jos sitä kouluttaisi.

Raikusta olen poropaimennustapahtumien perusteella ollut sitä mieltä, että sillä ei ole sitä mitä paimentaminen edellyttää. Tämä vahvistui tänään. Raiku kiersi liinassa lampaita, mutta kiersi vain koska minä käskin ja joka välissä yritti tehdä hyökkäyksen lauman keskelle. Mitään muuta ideaa sillä ei ollut. Kun pysähdyttiin, se istui niin kauan kuin käskin sen istua ja samalla haukkui ja kun käsky päättyi, yritti hyökätä, todennäköisesti päästäkseen jahtaamaan lammasparkoja. Raikun vahvuudet ovat kyllä aivan muualla kuin paimenhommissa.

Mielenkiintoista oli ja oli myös hauska nähdä muita koiria. Siellä oli aika paljon lappalaiskoiria, paimensukuisia ja porokoiria. Suurin osa niistä selvästi pelkäsi ja väisteli lampaita tai ei kiinnostunut niistä vähääkään, ei sitten millään. Ja oli siellä bordercolliepoikakin, joka teki kaikkensa ollakseen huomaamatta että aidassa oli jotain muutakin kuin sen emäntä, alusta loppuun, ja kun portti avattiin se juoksi kovaa vauhtia autolle. Ja toinen bordercolliepoika, joka siirteli suvereenisti lampaita emäntänsä ohjaamiin suuntiin. Niin ne ovat keskenään erilaisia, bordercollietkin.

Tuskin mennään toista kertaa, koska en pidä lammaspaimennusta eettisesti kovinkaan kestävänä harrastuslajina - varsinainen paimennustyö on sitten ihan eri juttu. Lampailta ei voi kysyä haluavatko ne treenata huvikseen harrastelevia koiria toisin kuin vaikkapa maalimiehiltä. Mutta oli hauksa kuitenkin kerran nähdä, miten Tassulla joku  pieni lamppu päässä syttyi kun se näki katraan. Vaikka se oli kiihkeä, se ei ollut hillitön vaan rauhoittui todella hyvin aina kun toimintaan tuli tauko. Kiihkeyttä olisi mahdollista koulutuksella ja kokemuksella hillitä, mutta paimennusvaloa ei voi sytyttää koiran päähän, jos sieltä puuttuu se lamppu kokonaan.

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Pentukoulu: liikkeestä seiso ja maahan, houkutusrata

Tänään toiseksi viimeinen pentukoulu Tassulle. Teemana olivat liikkeestä pysäytykset, kohtaamiset ja houkutusrata. Jäävien opetuksessa sanottiin, että aina pysäytyksen jälkeen jatketaan eri suuntaan, mitä en ollut koskaan ajatellut. Itse pysäytykset Tassu teki ihan hyvin namin kanssa, pysäytyksen jälkeen käännyin aina myös eteen. Liikkeestä seisomaan tehtiin monta kertaa, samoin liikkeestä maahan, eikä Tassu vielä siinä vaiheessa kyllästynyt. Kohtaamisia treenattiin kuljeskelemalla ympäriinsä ja pysähtymällä toisen koirakon luo, pentu istumaan ja kädestä päivää vastaantulijalle. Nämäkin menivät hienosti, Tassu istui ihan nätisti kun koko ajan satoi nakkia turpaan. Sitten kierrettiin ympyrää (kaikki koirat) ja Niina antoi käskyjä: täyskäännöksiä, juoksua, hidasta kävelyä, pysähtymisiä. Tassu oli oikein hienosti mukana, kulki imuttamalla ja ilman hihna löysällä. Lopussa oli houkutusrata ja se oli sitten liikaa Tassulle. Ensin piti kiertää kahdeksikkoa kahden namialustan ympäri - rempomista ja vetämistä nameille. Koirakujan läpi päästiin jokseenkin kunnialla, mutta kahden maassa olevan karvalelun (ne oli etukäteen esitelty jokaiselle pennulle ja jo silloin Tassu jäi niitä himoitsemaan) kierto ei sitten myöskään sujunut. Kun yritin estää Tassua vetämästä leluille, se taisi kerran vähän murahtaakin eikä nameilla houkuttelulla ollut mitään tehoa. No ei se niitä saanut ja tämän jälkeen kun seisottiin osana koirakujaa annoin sen ihan rauhassa haistella nurmikkoa kun meinasi alkaa savua nousta Tassukan korvista. Kolme varttia on pitkä aika keskittyä, mutta hienosti se oli houkutuksiin asti.  Näillä jatketaan.

maanantai 17. elokuuta 2015

Pentukoulussa: paikallaoloa, ohittelua, maahanmenoa

Tänään pentukoulussa oli ihan uusi Tassu. Kun mentiin rinkiin, ei haukkunut eikä vetänyt vaan otti kontaktia! Kun kuunneltiin tunnin teemaa, Tassu makoili jaloissa (katseli kyllä muita pentuja mutta ihan rauhassa). Kun alettiin hommata se oli pieniä kyllästymisen hetkiä lukuunottamatta koko ajan tekemisen moodissa. Ensin ohiteltiin rivissä koiria imutusseuraamalla, Tassu oli tosi hienosti mukana. Sitten maahanmenoa, jonka se osaa ja Niina kehotti treenaamaan maahanmenoa seisomasta hissinä ja siihen eri käsky. Nämiohjauksella teki ihan oikealla tekniikalla, jatketaan. Paikalla istumistakin treenattiin, Tassu pysyi pari askelta (enempää en yrittänytkään) mutta ongelmana on se että se koko ajan yrittää maahan. No, jos on kyse paikallaolosta, voisi sen sitten ensin varmaan opettaa maassakin. Niina kehotti opettamaan sille takapalkan ongelman ratkaisemiseksi. Perusasentoja tehtiin paljon, sekä sivulla kääntymällä ja takaa kiertäen. Lopuksi temputettiin kahdeksikkoa jalkojen välistä, uskalsin päästää sen jopa irti hihnasta. Välillä piti kyllä vetää narupalloa kun Tassu alkoi kyllästyä, hyppiä vasten ja repiä hihnaa. Taisteluleikki ihan selvästi innostaa Tassua jatkamaan. Yhdessä välissä kun Niina selitti koko ryhmälle Tassu istuskeli ja tuijotti herkeämättä varista, ei yrittänyt kuitenkaan yhtään lähteä sita jahtaamaan. Omia aikojamme tehtiin edessä peruuttamista ja Tassu menikin takaperin ihan suoraan, ja temppua, jossa Tassu nousee takajaloilleen namia tavoittelemaan ja siitä kävelee takatassuilla taaksepäin. Tästä tempusta se jopa innostui.

En tiedä johtuiko Tassun mallikelpoinen käytös siitä että koirajoukko on jo tuttu vai viime kerran huomauttelusta. Mistä tahansa, oli kivaa olla koulussa pennun kanssa jonka huomio suuntautui tekemiseen eikä härväämiseen ja haukkumiseen.