perjantai 27. helmikuuta 2015

Kaikkea vaikeaa

Torstaina käytiin jäisellä Tokmannin parkilla tokoilemassa. Aloitettiin seuraamisilla ja kokeilin oikeallakin. Oli vaikeaa, jälleen järkkyi maailmanjärjestys. Kieppui vasemmalle, hyppi ja pomppi ja turhautui haukkumiseen saakka. Lopulta muutama askel takapalkalla. Eikä meinannut ruutukaan löytyä, lähimmäs meni sivunauhalle seisomaan. Neljännellä lähetyksellä sitten suunnilleen vahingossa osui ruutuunkin. Loppuun yksi namialustalle. Tunnarissa meni vauhdilla kapuloille ja sekoitteli niitä aikansa tassuillaan, mutta toi lopulta oman. Ei toistettu. Valopilkkuna metallinouto. Näytin ennen liikettä purkkia jossa oli Cesaria, ja johan oli palautusvauhtia eikä mitään epäröintiä nostossa. Tätä pitää selvästi jatkaa.

Treenien ja lenkin jälkeen otin vielä Lasolpullon autosta ja tehtiin kiertämisharjoituksia. Muutaman kerran jälkeen se älysi, ja oikein innostui :)

Tänään rallissa Raiku ei alkuun ollut kartalla ollenkaan. Kovin ponnetonta menoa. Pyörähdys piti lopulta tehdä namiavulla, kun si se vaan ymmärtänyt. Istumasta seisomaan sivulla ei meinannut nousta ja kun kiersin, liikkui. Radassa oli kolme voittajan kylttiä, ensin puolenvaihto takana, sitten seuraamista oikealla käännöksineen ja lopulta puolenvaihto oikealta vasemmalle jalan ali. Tätä tehtiin suosiolla monta namia kummassakin kädessä, mutta meni se sitten. Houkutukset oli sijoitettu jakkaroille, joiden ympäri tehtiin spiraali, mutta niissä Raikulla ei ollut ongelmia. Hyppy onnistui. Toisella kierroksella tehtiin pätkiä takapalkalla, ja siinä alkuun vire sitten nousi niin, että se tarjosi joka kohdassa vähän kaikkea ja mitä sattuu nopeaan tahtiin. Asettui sitten kuitenkin ja tekikin ihan hyvää rataa ihan innokkaasti. Kolmannella kierroksella pelkkää oikealla seuraamista takapalkalla avustajien huutaessa milloin meni hyvin. Saatiinkin ihan hyviä pätkiä, pieni toivon kipinä? Treenien jälkeen lenkillä tehtiin vielä itsekseen jalkojen ali pujottelua, sitäkään temppua Raiku ei ole koskaan saanut harjoitella, vaikka Aihkille sen aikanaan opetin ihan hienoksi asti.

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Vähän jottain

Viime viikolla treenattiin vain viikoittaisissa rallytreeneissä. Siellä oli avoimen kisarata. Raikulla oli ongelma vain liike, jossa sivulla istumasta siirrytään eteen istumaan. Ekalla kerralla pyörähti eteen ja saman tien sivulle takaisin. Sitten pysyi edessä, mutta oli kovasti vinossa. Namilla ohjaten lopulta ihan hyvä. Liikkeessä pyörähdys ja hyppy hyviä, mutta hyppy olikin ihan kulkutiellä. Toisella kierroksella tehtiin takapalkalla aina muutama este kerrallaan, ja kaikki meni tietenkin sillä tavalla erinomaisesti.

Lenkeillä ollaan aina välillä tehty jotain pientä kuten oikealla seuraamista, edessä peruuttamista ja sellaista. Ollaan myös alettu treenata puitten kiertämistä. Käskyn kanssa vaan mietin. "Kierrä" on käytössä saksalaisessa täyskäännöksessä ja muutenkin liikkeissä, joissa koira kiertää minut takaa. Toisaalta kierrä -käsky näyttäisi toimivan myös puiden kiertämisessä. Mutta meneeköhän se sekaisin?

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

RTK1 Raiku

Käytiin rallytokoturneella, kaksissa kisoissa viikonloppuna. Oikein Jyväskylässä asti. Lauantaina Raikun saalis oli 98 pistettä, yksi hihnan kiristyminen. Sunnuntaina 96 pistettä, yksi hihna ja maaliintulon jälkeen kaadettiin spiraalin törppö, kun menin kehumaan Raikua liian aikaisin ja se siitä riehaantui. Mutta se teki varmaa työtä, hienoa seuraamista hyvässä kontaktissa ihan koko ajan ja tuloksena toinen ja kolmas hyväksytty rata ja koulutustunnus RTK1. Hankalimpia sille olivat eteentulot ja oikealta vasemmalle kierto sekä peruutusaskeleet, kun sitä täytyy "estää" siirtymästä suoraan vasemmalle sivulle. Sen mielestä niin nyt vaan yksinkertaisesti pitäisi tehdä, ja se ottaa stressiä kun maailmanjärjestys järkkyy. Molemmissa kisoissa oli sama tuomari, Minna Hillebrand, ja molempiin tulospapereihin oli kirjoitettu "kauniisti ohjattu". No, eihän Raikua voi rumasti ohjatakaan, sen herkkä sielu kärsisi niin että se ei tekisi enää mitään.

Seurattiin sitten ylempiäkin luokkia kun kerran sinne asti oli menty. Aika alkutekijöissään olevilla seuraamisilla avoimessakin luokassa kisattiin, mikä sitten näkyi useina riittämättöminä pisteinä ja keskeyttämisinäkin, kun koira ei kerta kaikkiaan suostunut tekemään mitään mitä siltä pyydettiin ja mihin sitä hirveästi yritettiin houkutella. Mestariluokassa oikealla seuraamista oli todella pitkät pätkät ja oikealla tehtiin myös maahanmenoja, spiraaleja ja vaikka mitä. Samoin puolenvaihtoliikkeitä oli vaikka kuinka paljon ja vaikka minkälaisia. Eli jos sinne haluaa, oikealla seuraaminen on oikeesti opetettava koiralle. Siellä laji muuttuu jo tosi haastavaksi, vaikka alokkaassa ei kovin kummoista osaamista tulokseen vaaditakaan.

Jyväskylässä oltiin yötä ihan keskustassa sijaitsevassa hotellissa. Ilta- ja aamulenkillä kierreltiin ympäri kaupungin keskustaa. Tai no, edettiin aina muutama metri kun metsäläiskoira pysähtyi ja jäi jumiin johonkin hajuun. Ja sitten seuraavaan, ja seuraavaan. Pitäisiköhän sitä käyttää vähän enemmän ihan vaikka Joensuun keskustassa?

perjantai 6. helmikuuta 2015

Viikon kolmannetkin treenit rallytokossa

Tällä viikolla on ahkeroitu treeneissä kun tänään vielä oltiin rallyssa. Tällä kertaa harjoiteltiin ihan alokasluokan rataa kun muutama koirakko on lähiaikoina menossa kisoihin. Tehtiin ihan hihnassa kuten asiaan kuuluu. Rata oli mukavan helppo mutta emännän keskittyminen vähän sinnepäin, kun jatkuvasti samassa kohdassa unohdin minne seuraavaksi piti mennä ja mitä tehdä. Raiku teki nätisti, radassa oli kaksi pujottelua ja niissä piti innostaa, muuten alkoi jätättää. Myös ympyrä vasemmalle oli vähän kökkö, mutta muuten ihan perusjuttua. Kiva oli välillä treenata jotain helppoakin.

Nyt kun on vain yksi koira, sitä voi vähän sisälläkin harjoittaa. Aihkin eläessä se ei ollut mahdollista, koska koira jonka vuoro ei ollut alkoi aina haukkua, ja sisällä haukkuminen on ehdottomasti kiellettyä (yritetään olla kunniallisia naapureita). On yritetty kaukojen seiso - maa -vaihtoon saada oikeaa tekniikkaa (lopultakin) ja nostatettu metallikapulaa ja sen sellaista. Raiku selvästi tykkää näistä kotiharjoituksista, pitäisi vaan saada aikaiseksi tehdä niitä useamminkin. Ehkä.

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Parkkipaikkatokot

Vähäsen käytiin flunssaisena (minä) tokoilemassa Metlan parkissa. Ensin sekalaista seuraamista ja ralliliikkeitä. Sitten pitkästä pitkästä aikaa metalli, jota oli lämmitetty takin sisässä. Ensin hetsattuna ja jee, nosti ja toi laukalla. Sitten nostatin maasta ja käskin perusasentoon, senkin teki ilman temppuiluja. Pitäisiköhän tätä(kin) vähän useammin? Tosi hyvät luoksarin stopit, kaukoista läheltä seiso - maa, siis ihan oikean tekniikan yritystä. Muutamia vaihtoja vähän kauempaa, ne hyviä. Heitin joka vaihdon jälkeen namin Raikun taakse, mikä saa sen innostumaan. Ja sitten tunnari. Ekalla meni, haisteli ja sekoitteli kapuloita ja toi väärän. Lähetin uudestaan, sitten toi oman. Toisella kerralla haisteli paria kapulaa, joista toinen oli oma, ja toi sen. Kyllä tätä vaan täytyy jaksaa treenata, ei siihen muua auta.

Treenin jälkeen Raiku sai vähän aikaa painia Takun kanssa. Se oli kivaa.

maanantai 2. helmikuuta 2015

Maanantaitokot Linnunlahdella

Maanantaiseen tapaan mentiin Linnunlahdelle tokoilemaan. Kentällä ei jälleenkään ollut ketään muuta, joten saatiin koko aurattu alue käyttöön - kauhean iso se ei kyllä ole. Raiku aloitti seuraamisella, jota tehtiin rallytemppuillen: pyörähdyksiä, pyörimisiä, saksalaisia täyskäännöksiä, puolenvaihtoja ja oikealla seuraamista. Tämä siitä hyvä, että koira joutuu olemaan koko ajan skarppina että mitä nyt seuraa, eikä Raikun keskittyminen herpaantunut yhtään vaikka tehtiin aika pitkään. Sitten kaksi hyvää ruutua, löytyivät ihan helposti. Yksi hieno hyppynouto, luoksari oli sitten siinä ja siinä ettei stopit venyneet, mutta ihan reipas kuitenkin. Tunnari oli vähän hankala. Kapulat ympyrässä, vaaleat valkoisella hangella vähän vielä pimeässä. Raiku meni reippaasti mutta ei tajunnut että ne ovat ympyrässä, haisteli vain kolmea nokkansa alle osunutta ja kun mikään niistä ei ollut oma, jäi seisomaan kapuloitten päälle. En tehnyt enkä sanonut mitään. Hetken seisottuaan otti sitten jonkun vaan ja lähti tuomaan, mutta kun tiesi että se oli väärä, pudotti maahan. Lähetin uudestaan ja nyt älysi missä loput kapulat olivat ja toi oman. Tämä oli hyvä harjoitus, ratkaisi itse ongelmansa toimimalla, tekemällä edes jotain. Toisella kerralla laitettiin kapulat turvallisesti riviin, ja nyt ei ollut mitään ongelmia, lähti reippaasti, haisteli kaikki ja palautti oman yhtä reippaasti. Kyllä sen itsevarmuus tässä liikkeessä ehkä vähitellen alkaa lisääntyä. Siihen lopetettiin, hyvä treeni kaikkineen, vaikkakin räntäsateessa.