Päivän- ja illanvalossa

Sunnuntaina käytiin treenailemassa auringonvalon aikaan, maanantaina jälleen pimeällä, katulamppujen loisteessa. Yhteensä Raiku taisi tehdä kaikki voittajaluokan liikkeet, ne hankalimmat molemmilla kerroilla. Seuraamisia, luoksari (hyvä), kaukot (alkuun nousemisia ei voinut tehdä ollenkaan, sitten kun alkoi tehdä, ihan kohtuullisia), useita ruutuja, välillä hyviä, välillä jonnekin ruudun lähistölle. Maanantai-illan ensimmäisellä lähetyksellä meni seisomaan pari metriä ruudun eteen, mutta ensimmäisen kerran ohjautui toisella käskyllä ruutuun. En kuitenkaan palkannut vaan lähetin uudestaan, sitten oikein. Kumpanakin päivänä yksi näytöllä, pari tyhjään ja lopuksi näytöllä. Kuvittelen, että kyseessä olisi joku oikein "menetelmä". Tunnarit hyviä kummallakin kerralla, eli tehtiin vain yksi per treeni. Maanantaina hyppynoutoa, hyviä paitsi luovutusasento joka vino. Palautti ihan vinoon heitetytkin hypyn kautta. Sunnuntaina yritettiin metallia, mutta Raiku oli asettanut sen kiellettyjen asioiden listalle eikä ehdottomasti suostunut ottamaan suuhunsa. Lopulta tungin sen sinne ja käskin sivulle, mistä superpalkka. Sitten tungin kapulan uudestaan sen suuhun ja lähdin juoksemaan, silloin juoksi ihan kovaa rinnalla, metalli suussa. Merkin kiertoa yritettiin, mutta Raiku oli sitä mieltä, että kyse on merkille menosta ja pysähtyi joka kerta merkin taakse. Molempina päivänä myös vähän rallipyörimisiä. Vire Raikulla oli hyvä, siinä ei mitään. Innostuneena aluista loppuihin.

Voittajan kylteillä rallissa

Tänään oli minun vuoroni suunnitella ryhmälle rallirata. Tälläsin siihen vain avoimen, voittajan ja pari mestariluokan kylttiä eli radassa oli hyppy, houkutus, pyörähdys ja sitten kaksoissaksalainen, puolenvaihtoja ja oikealla seuraamista, siinä maahanmeno + liikkeestä istumaan ja siitä suoraan seuraamaan. Ja tietenkin kääntäviä kylttejä istumisineen ja askelineen. Raiku lähti radalle innoissaan, sillä oli hyvä vire koko ajan ja se oli hyvin kuulolla. Ainoa oli, että se vähän välillä yritti väistellä nilkuttamalla kulkevaa emäntää (limapussin tulehdus vasemmassa lonkassa), mutta päätin, että seurata pitää, kulkee emäntä miten tahansa.  Ongelmia sillä oli oikeastaan vain pyörähdyksessä, kuten yleensä, ja puolenvaihdossa jalan ali. Oikealla seurautin nami kädessä,  puolenvaihto takana oli hyvä, samoin oikealla maahanmeno ja siitä istuminen. Liikkeestä istumisessa ja siitä seuraamisessa ei mitään hätää. Houkutuksiin (toisella puolella lihapullia, toisella sen iso vinkuva lempipallo) se ei kiinnittänyt mitään huomiota ja hyppykin on alkanut sujua. Onneksi (tai sitten ei) muutkin ryhmäläiset tykkäsivät radasta, vaikka siinä aika paljon haasteita ja uusia asioita olikin.

Treenin jälkeen linkutettiin vielä pienelle lenkille kanavalle. Onneksi Laku emäntineen oli mukana, niin Raikulla oli leikkikaveri. Ei tarvinnut niin pitkään nilkuttaa.

Laiskaa ja pirteämpää

Muutaman kerran on tässä käyty treenailemassa vähän vaihtelevalla menestyksellä. Viikko sitten märällä ja soraisella parkkipaikalla tihkusateessa Raikun tekeminen oli aika tahmaista. Perusasennotkaan eivät tahtoneet onnistua, taisi maaperä jotenkin inhottaa. Tunnari kuitenkin hyvä oikealla seuraaminen.

Perjantaina rallytreeneissä avoimen kisarata. Ihan ok, mutta vähän huonolla vireellä tehtiin ensimmäinen kierros. Toisella otin taas takapalkan ja jo tuli intoa. Mitä tästä pitäisi oppia: rallyakin pitää tehdä kunnon palkalla, ei vain yhdellä namimurulla kädestä silloin tällöin. Ainakin kannattaisi kääntää järjestys ja tehdä ensin takapalkalla aina pari kylttiä kerrallaan, toisella ehkä yrittää vähän pitempää. Näin.

Tänään oltiin tokoilemassa parkkiksella. Ruudun ympärillä oli häiriötörppöjä ja lähetys suunnilleen näytöllä. Silti hakeutui ensin väärille törpöille mutta sitten monta tosi hyvää, tyhjäänkin. Tehtiin erikseen loppukin, ei ongelmaa. Metallinouto kovin ponneton, mutta toi kuitenkin. Tunnarissa liikutti yhtä kun tarkasteli kapuloita, mutta ei mitään muuta onvelmaa. Hieno luoksari. Vähän seuraamisia, käännökset vasemmalle tosi väljiä, korjailtiin nami kädessä. Loppuun merkin kiertoa, ehkä se senkin oppii. Pieni paikkamakuu Närrin kanssa, ja sitten pääsi leikkimään.

Tempon vaihdoksia ja häiriöitä

Rallyradan teemana olivat tänään tempon vaihdokset, eli suoraan hitaasta kännistä juoksuun ja takaisin hitaaseen ja sellaista. Radassa ei ollut yhtään Raikulle hankalia tehtäviä, joten selvittiin radasta ihan ok heti ensimmisellä kerralla. Kun aikaa vielä oli, päätin tehdä koko radan oikealla seuraten. Se menikin yllättävän hyvin, tosin pidin namia kädessä melkein koko ajan, mutta silti. Myös kylttitehtävät istu - maahan - istu ja paikalla käännökset ja maasta seisomaan onnistuivat. Saksalaista täyskäännöstä ei yritetty, kun itse en yhtäkkiä hahmottanut miten se menee koira oikealla, mutta jälkeenpäin älysin, että ihan samalla tavalla, käännytään koiraa kohti ja koira kiertää selän takaan. Aina välillä näyttää siltä, että Raiku alkaisi ymmärtää, että oikeallakin voi seurata.

Radassa oli myös käytösruutu, jossa tehtävänä oli sivulla istuminen kahden minuutin ajan toisen koiran tehdessä rataa. Raikun ollessa käytösruudussa rataa teki sen "tyttöystävä" Laku ja niin kävi Lakulle, että kun rata kulki lähimpänä ruutua (parin metrin päässä), se tuli Raikun luokse, kutsui leikkiin ja läpsi tassulla. Käskin istua ja Raiku paralla oli vaikea valinta, oikein näki miten sen pari aivosolua pinnistelivät. Kuin ihmeen kaupalla se päätyi siihen, että nyt istutaan emännän vieressä! Aika hyvä häiriöharjoitus. Laku kutsuttiin pois ja me käyttäydyttiin ruudussa vähän ekstra-aikaa kun Laku otti uuden lähestymisen ja tällä kertaa onnistuneen ohituksen. Sitten Raiku sai superpalkkaa: kolme treenikaveria rapsutteli ja silitteli ja taputteli sitä ja se otti suosionosoitukset vastaan takapää vispaten. 

Aamutreenit parkkitalossa

Aamupäivällä käytiin Tiedepuiston parkkitalossa kun kaikki ulkotilat olivat tasaisessa jäässä. Aloitettiin pienillä seuraamisilla, myös oikealla, se takapalkalla. Laitettiin paljon häiriöitä maahan ja niihin Raiku painatti ruudun sijasta, toi Närrin karvalelunkin. Ruutu piti sitten suunnilleen näyttää että löytyi ja viimeinen lähetys karvalelulle. Tunnari hyvä, samoin luoksari. Sitten rallytemppuja, jalkojen alituksia, muita puolenvaihtoja, pyörähdyksiä ja sellaisia. Ne sujuivat yllättävän hyvin. Lasolpullon kierto oli hyvin muistissa torstailta. Loppuun metalli superpalkalla, toimi. Mutta siis ruutu näyttää kadonneen. Niin tietenkin, kun tunnari alkaa sujua. Ja jos ruudun saa toimimaan, joku muu sitten lakkaa. Kyllä toko sitten vaan on hauskaa.