Takaaleikkausta ja pakkovalssia

oli eilen agilityradassa. Niitähän emäntä tahkosi:

Heti alun kolme estettä olivat lähes ylivoimaisia kun kakkosen ja kolmosen välissä piti tehdä kaksi valssia. Sitä väännettiin useita kertoja kunnes koutsille kelpasi ja päästiin eteenpäin. Seuraava vaikeus oli 6-7, mutta siitä selvittiin vähän vähemmällä. Viimeinen sitten se takaaleikkaus 17-18, jota kanssa tahkottiin kun olin aina väärässä paikassa tai ohjasin väärällä kädellä. Muut kohdat radasta olivatkin lähinnä juoksua ja Raiku eteni tällä kertaa ihan kohtalaisen reippaasti. Kepit ja kontaktit olivat oikein hyviä.

Tottissessio Pärnällä

Eilen mentiin Pärnävaaralle katsomaan Raikun tottiskuntoa, eli tekemään kisatottis ilman palkkaa, ampumiset ja kaikki. Seuraaminen meni suunnilleen Raikun tasolla, laukauksista sen kontakti hetkeksi laski mutta ei sen kummempaa. Jäävät oikein hyvät. Siihen asti kaikki kunnossa, mutta hyppynoudolla sitten meni sähellykseksi. Se lähti jotenkin yli-innokkaana, kolautti esteeseen ja toi kapulan kiertäen. Heitin uudestaan, se hyppäsi ja jäi sinne seisomaan kapulan eteen, jotain häiriöitä se otti kentän ympärillä liikkuneistä rullahiihtäjistäkin. Sitten hyppyytin sitä yhdessä juosten, niissä ei ongelmia. Jatkettiin estenoudolle, se oli taas vuorostaan oikein hyvä. Eteenmenossa lähti kohti maassaolopaikan merkkeinä olleita ämpäreitä, kolme kertaa piti lähettää että meni suoraan. Eteenmenon jälkeen Raiku meni paikallamakuuseen kun Oili teki omaa settiään. Siinä ei ollut mitään, siellä se makasi eikä laukauksiinkaan reagoinut mitään. Niin että se on siinä ja siinä.

Tottisten jälkeen tehtiin vielä esineruutua. Ilta oli siinä vaiheessa jo täysin pimeä, joten yhtään ei nähnyt mitä koira ruudussa teki. Raiku meni ruutuun monta kertaa, mutta palasi aina ilman esinettä. Todennäköisesti se oli sellaisen löytänyt, mutta kun en vahvistanut kutsulla, jätti sinne. Huoh. Tähän pitää tosissaan panostaa jos sitä aikoo jälkikokeissa käyttää.

Aihki oli melkein koko illan autossa alkulenkkiä lukuun ottamatta. Esineruutua se pääsi tekemään ja revitteli ruudussa keppiensä kanssa. Ihan lopuksi Kaisa meni sille puuvajaan piiloon. Yritin ohjailla sitä vähän pidemmälle metsään, mutta aika kaukaa se otti hajun ja painoi suoraan puuvajan suljetulle ovelle haukkumaan. Kyllä  se vielä osaa :)

Neliöjälki mäntykankaalla

Eilen tallasin Raikulle suunnilleen neliön muotoisen jäljen täysin tasaiselle kankaalle. Jäljen pituus ehkä noin 300 metriä, kuusi keppiä ja loppupurkki. Vanheni tunnin. Jana kymmenisen metriä. Jana meni vähän töytäilyksi kun Raiku oli jotenkin poikkeuksellisen innokkaasti lähdössä jäljelle. Jälki nousi kuitenkin ongelmitta. Raiku ajoi jäljen varmasti, yhdessä kulmassa kerran pyörähti ja kaikki kepit nousivat. Jes.

Jäljen jälkeen vähän tokoiltiin metsätiellä ja Raikullaoli edelleen kova into päällä. Tehtiin käännöksiä, jotka sujuivat suht hyvin, istu-maa-luoksetulo, ei ongelmia. Lopuksi avoimen kaukokäskyjä takapalkalla, ensin metrin päästä, sitten kahden ja lopulta istumaan nousu kolmen metrin päästä. Tällä tavalla matkaa pidentäessä ei ollut mitään ongelmaa vaan Raiku nousi istumaan joka kerta ihan heti. Pitää varmaan jatkaa näin.

Aihki sai hakea Raikun jäljeltä jälleen namipurkkinsa. Se juoksenteli jälkeä edestakaisin, etu- ja takasuuntaan ja osui lopulta purkille, mistä kertoi kova haukku. Heitin sille lopuksi vielä vinkuvetolelun ja se otti sen suuhunsa, suuntasi suoraan autolle ja avoimena olleeseen häkkiinsä. Sille tämä saalispalkka toimisi, Raikulle ei. Raikulle suurin rangaistus on joutua autoon.

Aihki 11 vuotta

Aihki täytti eilen 11 vuotta ja poseerasi kanavan rannalla

Aihki on edelleen hyvässä voinnissa. Vaikka vauhti on hiljentynyt ja lenkeillä namien kerjääminen on alkanut voittaa juoksentelun, edelleen se on valmis Raikun perässä lähtemään kielletyille retkille. Ja komennushaukku raikaa entistäkin vaativampana ja entistäkin useammin.

Onnea Aihki, Metsänpoika!

Tokoilua

Tänään raviradan parkiksella vähän tokoilemassa. Tsekkailtiin vähän mikä olisi avoimen liikkeitten tila, jos sitä joskus mentäisiin kokeilemaan. Avon kaukot takapalkalla parin metrin päästä hyvät, vaikka vieressä häiriköi "liikkuri". Maa-seiso-istu -sarjakin tekniikaltaan hyvä. Noudossa taas varasti kapulalle, mutta kun kapulan lähelle meni ihminen, pysyi istumassa peräti kaksi kertaa. Paluussa hyvä vauhti. Pitkä seuraaminen liikkuroituna, vasemmat käännökset väljenee, niihin saatiin Päivikilta hyvä vinkki. Jäävissä vähän arpoi ja eka seisominen meni pitkäksi. Paluu koiran taakse ei tuottanut mitään ongelmia. Luoksetulon pysäytyksiä muutaman metrin matkalta namia heitellen, ehkä se? Eli hommia riittää ennen kuin avoin mahdollisesti mennään korkkaamaan.

 Aihki jatkoi häiriökoiran uraansa leikkimällä vetoellula ja haukkumalla käskystä merkin takana kun Tanhu treenasi sitä. Tämä homma selvästi sopii Aihkille :)

Tottistelua

Linnunlahden kentällä. Aloitettiin seuraamisella, 50 aslkelta takapalkalla, hyvää, samoin pieni seuraaminen käännöksineen + hidas käynti ja juoksu, jäävät ja luoksetulo. Tasamaanoudossa karkasi kapulalle, mutta palautus laukalla Hyppynouto hyvä, vaikka koskettikin estettä. Estenoudossa piti antaa lähtöön käsiapu, istui vaan sivulla kuin ei olisi koskaan kuullut mitä pitää tehdä. Sen jälkeen ihan hyvä suoritus. Eteenmeno hyvä, vaikka seuraamisessa edisti aika reippaasti. No, eteenmenoa maahanmenoineenhan ei ole tehty, mutta olkoon. Kyllä se ainakin käskystä seisomaan pysähtyy. Normisetin jälkeen otettiin vielä seuraamista ampumisineen Kahdella ekalla paukulla käänsi päätään etsien mistä ääni tuli, kolmannella pysyi kontaktissa. Paikkamakuussa ammuttiin pari kertaa, ei reagoinut.

Aihki odotti autossa kun Raiku, Urho ja Oili tottistelivat ja kun kaikille ammuttiin. Aihkihan otti nuorena paniikin juuri (ja vain) Linunlahden kentän ampumisista. Se tuli kyllä reippaasti autosta, mutta intoili pallosta selvästi normaalia vähemmän ja jo aika äkkiä otti pallon ja suuntasi takisin auton takakonttiin. Mutta ei siis paniikkia, joten varmaankin se olisi olut opetettavissa kestämään laukauksiakin, jos sen kanssa olisi pk-lajeihin tähdätty. Mutta hyvä näin.

Agirataa

Tänään osallistuttiin taas torstain tapaan agilitytunnille. Radassa oli pari takaakiertoa ja muita tekniikkakohtia, joissa emännän valssit, takaaleikkaukset ja saksalaiset tahtoivat koko ajan olla myöhässä tai muuten puolitekoisia. Jäipä koira pari kertaa selänkin taaksetekemään ihan omiaan. Mutta kepit tehtiin kahten kertaan oikein sujuvasti, ja Raiku oli loppuun asti innokas pomppija. Kivaa taisi olla silläkin vaikka välillä vähä ntpkkikin. Ennen radalle menoa tehtiin ekan kerran kokeen jälkeen vähän ihan lyhyitä seuraamisia, ja ne olivat tosi hyviä, paikka entistä lähempänä ja käännökset sujuvia. Ehkä jos sekin. Innokas se kuitenkin oli tokoilemaankin.

Rotkojälki

Eilen poljin Raikulle taas vaihteeksi jäljen. Jälki lähti tieltä ja laskeutui varsin jyrkkään rotkoon, jossa sen tarkoitus oli tehdä pieni mutka ja nousta takaisin tielle. Muuten suunnitelma oli hyvä, paitsi että nousun jälkeen tietä ei näkynyt missään, vaan edessä oli entistä jyrkempi rotko. Lopetin jäljen rotkon pohjalle ja lähdin etsimään tietä (löytyihän se sitten). Jäljellä 6 keppiä, viimeinen loppupalkkapurkin päällä. Jälki vanheni puolitoista tuntia kun käytiin lenkillä. Siellä Raiku onnistui ajamaan vähän jotain muutakin kuin jälkiä, joten se oli aika hengästyksissään kun lopulta päästiin laillisiin puuhiin. Nosto oikein hyvä, janakin melkein suora ja ripeä eteneminen. Yhdessä kohdassa se lähti minusta väärään suuntaan ja yritin pysäyttää sen että se etsisi jäljen uudestaan, mutta samassa se nosti kepin. No joo, ei ollut ensimmäinen kerta kun unohdin itse tekemäni jäljen. Jäljen loppusalso oli kuusi noussutta keppiä !!! ja reippaasti ratkotut omituisuudet jäljen lopussa kun olin kulkenut rotkojen reunoilla yrittäen etsiä sitä tietä. Oikein hyvä jälki kaikkinensa.

Tokokokeessa

Sunnuntaina Raiku kävi osallistumassa toisiin tottelevaisuuskokeisiinsa, edelleen alokasluokassa. Tuomarina oli Salme Mujunen ja paikkana Kulhon pesäpallokenttä Kontiolahdessa. Raikun suoritukset arvioitiin seuraavasti:

Luoksepäästävyys 9 (meni tuomaria kohti)
Paikallamakuu 10
Seuraaminen kytkettynä 8 1/2
Seuraaminen taluttimetta 9
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 9
Liikkeestä seisominen 9
Hyppy 10
Yleisvaikutus 8.5

Yhteensä 185.5, kp. Sijoitus 3/13

Raiku ei ollut kaikkein parhaassa vireessä, aurinko paistoi kuumasti ja se läähätti koko ajan. Se kuitenkin teki hommat vähän sellaisella virkamiesmoraalilla: kun kerran käsketään niin tehdään sitten vaikka ei kauhealla innolla. Tuomari kehottikin koulutuksessa painottamaan innokkuuteen ja olemaan välittämättä mahdollisista virheistä. Niinhän minä taisin alkuun tehdäkin, nyt sitten ollaan alettu hinkata. Pitää varmaan palata takaisin siihen pedagogiikkan, että liikkeen suorituspuhtaus on vähemmän tärkeä kuin suorituksen innokkuus.

Kokeessa Raiku teki aikas omalla tasollaan. Vapaana seuraamisen pisteet ilahduttavat eniten, siinä kun on ollut eniten kaikenlaista sählinkiä. Muutenhan Raiku on vallan luotettava: kun sille antaa maahanmenokäskyn, se menee maahan, kun seisomiskäskyn, se jää seisomaan. Se ei juurikaan yritä arpoa mitä pitäisi tehdä :)

Tokomöllikoiria ja muuta

Eilen käytiin Napakan tokomölleissä. Raiku mölleili alokkaassa ja kun avoimeen oli ilmoittautunut vain yksi koira ja mukaan kyseltiin toistakin, päätin ilmoittaa kisaan mukaan myös vanhaherra Aihkin.

Raikun mölleily meni ihan kivasti. Luoksepäästävyys ja paikallamakuu ok, niissä ei mitään. Molemmista seuraamisista kasipuoli, vähän väljää ja vinoja perusasentoja, mutta pitää koko ajan saman (väljän) paikan. Maahanmeno ysipuoli, seuraamisessa taisi olla jotain. Luoksetulo ysi, törmäsi ja vino perus. Seisomisesta kymppi ja estehypystä ysipuoli, ennakoi perusasennon. Pisteitä saatiin 185 ja sijoituttiin toisiksi seitsemästä koirasta. Arvostelu ei ollut mitenkään löysää, joten ihan kelpo suoritus.

Aihki-herra tokoilikin sitten ihan omiaan. Paikallaolosta kutonen, oli pörinyt ja sellaista, mutta pysyi kuitenkin paikoillaan. Seuraamisessa poikitti, perusasennot vinosti melkein edessä - taskussa ollut pallohan se. Maahanmeno nolla, jäi seisomaan. Seisominen sentään kasi, perusasento taas palomoodissa. Nouto nolla, lähti heti kun heitin. Kaukot se sitten teki!!! Tosin vähän edisti, mutta teki. Estehypystä peräti ysi, se palloperusasento. Kaikki väliajat se haukkui ja kimitti, mutta oli hirmuisen innoissaan, ja yleisöä nauratti. Kun luokassa oli vain kaksi osallistujaa, sai Aihkikin palkintonamipussinsa, ihan samoin kuin Raiku. Hauskaa sen kanssa oli mölleillä kun suoritusella ei ollut yhtikäs väliä :)

***

Torstaina oltiin agilityssa, ja matkassa oli täysin yllättäen todellinen Vauhti-Raiku. Jo kentälle mennessä se oli ihan tohkeissaan, tarjoili perusasentoja ja seuraamista. Radalle se lähti sellaista vauhtia että en meinannut perässä pysyä, ja pariin otteeseen jäinkin auttamatta sen vauhdista, jolloin se vaan jatkoi oman radan tekemistä. Kun piti palata jonnekin hiomaan suoritusta, se palasi putkien läpi ja pomppien hyppyjä. Mikään radassa ei tuottanut vaikeuksia, ei edes takaakierto, ja tehtiin rata kahteen kertaan, koko ajan samalla vimmalla. Koutsikin oli aivan ihmeissään että mikä sitä viiraa. Mikä lie ollut, tähdet oikeassa asennossa? Mutta kyllä siihen siis vauhtiakin saa, jos se sille päälle sattuu.

Jäljellä

Ei olla jälkeäkään ajettu pitkään aikaan, joten tänään tallasin Raikulle mutkittelevan jäljen parimetrisiä mäntyjä kasvavaan metsään. Kuusi keppiä, vanheni melkein kaksi tuntia. Nosto hyvä, ja ajoi oikein reippaasti ja itsevarmasti - niin itsevarmasti, että vaivautui nostamaan vain kolme keppiä. Kulki ihan pokkana yli. Nyt täytyy jo ryhtyä johonkin.

Jäljen jälkeen vähän tokoiltiin metsätiellä, jälleen takapalkalla ja tosi hyvä vire Raikulla oli, johtui varmaan siitä, että välissä Raiku oli puussa kiinni kun Aihki etsi purkkinsa - ja aika pitkään sai etsiäkin. Eri pituisia seuraamisia, käännöksiä, jääviä, luoksetuloa. Lopuksi
kaukoja, joissa olen tainnut opettaa, että istumaan noustaan toisella käskyllä. Sellaista.

***
Viikolla käytiin Kolilla kyläilemässä. Ryhmäkuvassa edessä Aihki ja Piparin tyttö Mansi, sitten vasemmalta Pipari, Raiku ja Silva ja takana selin Mansin veli Jehki, jota isot poikakoirat kovasti pelottivat, vaikka ne eivät Jehkistä välittäneet tuon taivaallista.

Pientä tottista

Piiitkästä aikaa tottista, etli mentiin illalla Linnunlahden kentälle, lauantaisin siellä ei ole ketään. Raikun kanssa ensin seuraamista takapalkalla, jolloin se on aina hyvää, nyt myös kännökset hyviä. Jääviä, istuminen oli alkuun vähän hakusessa, mahanmeno on rutinoitunut kaikille käskyille. Hyppyesteet meni oikein mallikkaasti, pitkästä aikaa. Pari tokohyppyäkin tehtiin väliin, sitten vielä liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo ja lopuksi eteenmeno. Tällä kertaa kävi niin, että Raiku juoksi ohi lelusta ja jäi sitten sinne vaan seisomaan. Piti mennä näyttämään se lelu.

Aihkin kanssa tokoiltiin avon liikkeitä ilman välipalkkoja. Kiljunta ja haukunta ensin lisääntyivät ja lisääntyivät, mutta kun vaan jatkettiin, ne alkoivat vähetä ja vire tasaantua. On se vaan niin mukava tokokoira, siltä ei virta lopu palloaan odotellessa.

Agiharkat

Torstain tapaan agiharkoissa. Ilma oli aika hautova ja unodin juottaa Raikun lähtiessä, joten se oli vähän nuupallaan. Teki kuitenkin kaiken mitä pyydettiin, suurin ongelma radassa oli että itse opettelin sen väärin, en huomannut rataan tutustumisessa peräti kolmea estettä. Sitä mukaa rata meni vähän tökkimiseksi. Loppuun otettiin taas vauhtipätkiä lelun lento palkkana, niistä Raiku kyllä innostuu.

Rata oli tällä kertaa tämmöinen:

Agimöllit

Tänään käytiin Napakan agimölleissä, mölliradalla ja episradalla. Möllirata oli varsin helppo, 13 estettä, muutama valssi piti tehdä. Raiku tekikin radan okein näppärästi sijoittuen toiseksi, ei ratavirheitä, aika tosin noin 5 sekuntia huonompi kuin voittajalla. Episradalla virheitä tuli sitten enemmänkin, kaksi heti kepeiltä, vähän jotain pyörimistä josta kieltoja ohjeusvirheitten takia ja yksi rima putosi. Saatiin kuitenkin tulos, vaikka ei sijoitusta.

Päivän kuvat: etsii, etsii ja soisi löytävänsäkin