maanantai 14. elokuuta 2017

Sunnuntain jälkiä

Sunnuntaina käytiin taas jäljestämässä, Hirvirannan maastoissa. Maastovalinta ei ollut täysin onnistunut kun joka mutkassa oli auto tai pari ja ihmisiä marjastamassa, pyöräilemässä tai juoksulenkillä. Tehtiin kuitenkin jäljet näistä juolimatta. Sekä Raikun että Tassun jäljet alkoivat tasaisesta mäntykankaasta ja jatkuivat tien yli tiheään, matalaan männikköön. Jäljet vanhenivat vähän yli tunnin missä välissä kaavan mukaan esineruutu. Tassu haki ensimmäisen rivakasti ja toikin, mutta toisen kanssa jouduttiin ongelmiin: ensin aloitti mustikansyönnin ja vasta kun olin kävellyt sen kanssa ruudun puoliväliin, lähti etsimään. Löysikin, mutta jäi ruutuun leikkimään. Ja sitä rataa. Raiku etsi kaksi esinettä hitaasti ja toista ei edes niin varmasti. Sellaiset esineruudut tällä kertaa. Oli niistä opittavaakin.

Esineruudun tekemisen aikana Raikun jäljen päälle oli ilmestynyt kaksi marjastajaa kulkemaan siksakkia ihan siinä missä jälki meni. Lähtivät kuitenkin pois ennen ajamista. Raiku nosti jäljen hyvin ja ensimmäinen keppikin löytyi heti. Marjastajien sotkemalla kohdalla se meni ihan sekaisin ja otettiin se nostamaan jälkeä uudestaan tieltä, jolle jäljen tekijä oli onneksi tehnyt ylityskohdan merkin. Vähän vaikeasti jälki nousi, mutta sitten Raiku ajoi todella varmasti kovasti mutkittelevan jäljen ja nosti jokaisen kepin.

Tassulla oli vaikeuksia jäljen nostamisessa. Merkkasi kyllä oikealla kohdalla mutta ei ollut varma ja pinna petti - alkoi haukkua ja rapsuttaa ja muuta sellaista. Vein sen sitten ihan jäljen päälle ja siitä se sai jäljestä kiinni. Pitää helpottaa janaa, lyhentää ja loiventaa. Tassun jäljellä oli yli puolessa välissä pieni pehmolelu ja siitä jonkin matkan päässä keppi ja lopussa purkki, ei muuta. Tassu ajoi hyvin varmasti liina kireällä, sillä ei selvästikään ollut mitään vaikeuksia seurata jälkeä. Pehmolelulle se pysähtyi ja meni maahan! Kepin se merkkasi mutta olisi jatkanut. Siis pehmoleluja tai sellaisia ja niitten päälle keppejä, jos sellaista kokeilisi. Mutta hienosti ajettu se oli.

Viikolla käytiin taas Napakan rallitunnilla. Ohjelmassa oli hyrrää, jonka Tassu osaa sekä jalkojen välissä kävelyä ja siinä käännöksiä, nämä myös näyttivät miellyttävän Tassua. Kun muut treenasivat hyrrää otin kentälle Raikun saadakseni Niinalta ohjeita 360 asteen pyörimiseen oikealla ja oikealle. Näytin mikä on ongelma ja sitten Niina kokeili - ja Raikuhan kääntyi oikein sutjakkaasti! Ongelma on siinä, miten pidän kättäni eli ei ranne suorana vaan jotenkin muuten (jäi tietenkin vähän hämäräksi).

Yhtenä kauniina kesäiltana kulkeuduttiin jonkun pienen (?) järven rantaan. Tassu kahlaili ja pyydysteli vesikirppuja vaikka kuinka kauan. Raiku istui ja ihaili käuniitä maisemia.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti